Hyppää pääsisältöön

Lue nämä – tiedät mistä puhutaan

Asko Sahlberg, Anni Kytömäki, Antti Tuuri ja Rosa Liksom
Asko Sahlberg, Anni Kytömäki, Antti Tuuri ja Rosa Liksom Kuva: Tommi Tukiainen, Liisa Valonen, Jouni Harala, Pekka Mustonen Asko Sahlberg,Anni Kytömäki

Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen listasi viisitoista teosta, jotka puhuttavat syksyllä 2017. Mitä sinä odotat kirjasyksyltä?

Asko Sahlberg: Amandan maailmat

Tällä viikolla ilmestyy Asko Sahlbergin Amandan maailmat, joka on tärkeä kahdesta syystä: Turun puukotukset nostivat sen aiheen ajankohtaisen tärkeäksi. Se on myös kielellisesti ja kerronnaltaan niin hieno pienoisromaani, että ansaitsee lukijoita äärelleen.

Amandan maailmat kertoo pakolaisten ja paikallisväestön välien kärjistymisestä väkivaltaisiksi. Amanda on suomiäidin kaltainen yli 80-vuotias yksin elävä nainen, joka ryhtyy auttamaan pakolaisnuorukaista. Salhberg kuvaa hienolla tavalla vanhan sukupolven väistymistä. Jotain menneestä Suomesta on lopullisesti katoamassa, ja aivan toisenlainen on se uusi maailma, jossa nyt tästä eteenpäin joudumme elämään.

Heikki Turunen: Vinoristin kansa

Vanha kirjailijakonkari Heikki Turunenkin osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun maahanmuutosta romaanillaan Vinoristin kansa. Siinä hän kuvaa laatokankarjalaisten evakkojen sulauttamista sodanjälkeiseen Suomeen.

Rosa Liksom: Everstinna

Rosa Liksomin yhdenyönromaani Everstinna kuvaa perhehelvettiä ja sotaan valmistautuvaa Suomea. Jo alkusivuilla kirjassa ilmenee Suomen valinnan vaikeus – Everstinna asuu talossa, joka muistuttaa alppimajaa ja savupirttiä.

Laura Gustafsson: Pohja

Syksyn mielenkiintoisimpiin kirjoihin kuuluu myös Laura Gustafssonin romaani Pohja, joka tutkii valtaa muun muassa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden, lapsen kasvatuksen ja luomistyölle omistautumisen näkökulmista.

Anni Kytömäki: Kivitasku

Esikoisellaan Kultarinta Finlandia-ehdokkaaksi yltänyt Anni Kytömäki on julkaissut toisen romaaninsa Kivitasku. Sukupolviromaanissaan hän rinnastaa maan kallioperän ihmisen aivoihin sekä ylistää mielen ja ruumiin vapautta.

Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas

Kjell Westön kirja on aina tapaus – niin nytkin. Rikinkeltainen taivas -kirjassa Westö kuvaa keski-ikäisen ja keskiluokkaisen sukupolven viattomuuden katoamista ja rakkauden vaikeutta sekä Suomen muuttumista 1960-luvulta nykyaikaan. Ajankohtaisuuteenkin kirja kytkeytyy, kun Westö laittaa uuden sukupolven edustajan valokuvaamaan rikkaita huviristeilijöitä ja hukkuvia pakolaisia Välimerellä.

Jaakko Yli-Juonikas: Jatkosota-extra

Jaakko Yli-Juonikas on tiukasti ajankohtaisessa aiheessa kiinni, kun hän kuvaa Suomen politiikan päätöksenteon absurdiutta. Kuusisataasivuinen Jatkosota-extra on mielikuvituksellinen satiiri suomalaisesta politiikanteosta.

Jouko Turkka: Kärsimys

Kirjallisuusmaailmaa aikanaan Aiheita-kirjalla kohauttaneelta Jouko Turkalta tulee postuumisti romaani Kärsimys. Siinä Turkka tapansa mukaan tutkii karnevalistisesti seksuaalisuutta, rahaa ja valtaa.

Ilkka Remes: Vapauden risti

Ilkka Remeksen Horna-sarjan päätösosassa Vapauden risti pääministeri Sipilän hallitus kaatuu, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vetää amerikkalaisjoukot pois Itämeren alueelta ja Suomi uhkaa joutua Venäjän kontrolliin.

Marjo Niemi: Kaikkien menetysten äiti

Marjo Niemen edellinen romaani Ihmissyöjän ystävyys oli minulle iso lukuelämys. Samanlaista odotan myös teokselta Kaikkien menetysten äiti. Se kertoo väsyneestä äidistä, huolesta ja häpeästä.

Jani Saxell: Tuomiopäivän karavaani

Jani Saxellin Tuomiopäivän karavaani -kirjan äärelle haluan asettua ajan kanssa. Yli 700-sivuinen kirja kertoo maailmaa uhkaavasta ydintuhosta 2020-luvun Euroopassa.

Antti Tuuri: Tammikuu 18

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodasta. Tänä syksynä aiheesta ilmestyy useampikin teos. Sitä käsittelee Antti Tuuri romaanissaan Tammikuu 18. Dokumentaarisesti kirjoittamallaan romaanilla Tuuri kuvaa sodan alkuvaiheita Pohjanmaalla.

Heidi Köngäs: Sandra

Heidi Köngäs laittaa romaanissa Sandra tämän ajan lapsenlapsen tutkimaan mitä tapahtui isoäiti Sandralle sata vuotta sitten. Nykyinen aikataso tarinassa houkuttaa lukijaa ajattelemaan olisiko anteeksianto mahdollista, vaikka tapahtumiin liittyykin kipeitä asioita.

Matti Rönkä: Yyteet

Matti Rönkä keksi yksinkertaisen ja hyvän idean kirjalleen: hän siirsi Tuntemattoman sotilaan hahmot nykyaikaiseen it-firmaan. Tästä ajatusleikistä syntyi romaani Yyteet, jossa naishenkilö Rocca tekee omavaltaisia ratkaisuja yhdessä kumppaninsa Suzyn kanssa. Tuhansittain ihmisiä joutuu firmoissa vuosittain keskelle "yt-taisteluja", ja niissä pitää pärjätä hyvällä ryhmähengellä tai omapäisillä ratkaisuilla.

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittajan Suomi

Viime vuosien myynneissä menestyneimpiä kirjailijoita on ollut Tuomas Kyrö Mielensäpahoittaja-hahmon kanssa. Nyt hän on laittanut tutun jupisijan kommentoimaan kultakin itsenäisyyden vuodelta ajan ilmiöitä teoksessaan Mielensäpahoittajan Suomi. Leppoisan pisteliäät havainnot saavat vankan lukijakunnan tästäkin kirjasta.

Mitä sinä odotat kirjasyksyltä? Kommentoi alle!

Katso Ylen aamu-tv: Kirjasyksyn anti

Mistä odotetaan syksyn kirjahittejä, entä miten Suomen 100-vuotisjuhla näkyy kirjatarjonnassa? Ylen kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen ja kulttuuritoimittaja Juhani Karila Helsingin Sanomista ovat syksyn kirjatarjonnan äärellä.

  • Äänestä Vuosisadan kirjaa!

    Äänestysaika päättyy 2.10.

    Nyt haluamme löytää yleisön valinnan Vuosisadan kirjaksi. Mikä on sinun valintasi? Äänestysaika päättyy 2.10. klo 12. Vuosisadan kirja julkistetaan suorassa Vuosisadan Kulttuurigaala -lähetyksessä 18.10. Yle TV1 -kanavalla.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Ronja taistelee jaetun ihmisyyden puolesta, huomioi Lukupiirin soittaja

    Lukupiirissä keskusteltiin Lindgrenin kirjasta

    Nainen voi periä ryövärijoukon johtajuuden. Ihminenkin on osa luontoa. Tällaisiakin ajatuksia välittää Astrid Lindgrenin klassikkokirja Ronja, ryövärintytär. Tässä helmiä Yle Radio 1:n Lukupiirin keskustelusta. Entä mitä itse ajattelet Ronjasta?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Äänestä Vuosisadan kirjaa!

    Äänestysaika päättyy 2.10.

    Nyt haluamme löytää yleisön valinnan Vuosisadan kirjaksi. Mikä on sinun valintasi? Äänestysaika päättyy 2.10. klo 12. Vuosisadan kirja julkistetaan suorassa Vuosisadan Kulttuurigaala -lähetyksessä 18.10. Yle TV1 -kanavalla.

  • Nämä kirjat muuttivat elämäni – tutustu tarinoihin

    Riku Rantala, Maija Vilkkumaa ja Sanna Stellan kertovat

    Kirjat korvasivat Antti Tuurille perheen, mullistivat Riku Rantalan elämän 6-vuotiaana ja Maija Vilkkumaa löysi Saima Harmajasta sielunsisaren teini-iässä. Mikä kirja on sinulle tärkein? Kerro lempikirjastasi meille.

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

  • Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kirjojen Suomi – elämyksiä lukemalla

    Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta

    Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan. Suurin osa kirjoista on luettavissa e-kirjoina vuoden 2017 loppuun saakka. Mitkä kirjat olisit itse valinnut?

  • Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

    Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

    Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!