Hyppää pääsisältöön

Mistä me tulimme?

Saamelaislapsia kuvattuna New Yorkin Ellis Islandilla ennen 1920
Saamelaislapset on kuvattu New Yorkin Ellis Islandilla 1910-luvulla Saamelaislapsia kuvattuna New Yorkin Ellis Islandilla ennen 1920 Kuva: New York City Public Library / Augustus Sherman lapset

Ennen kuin meistä tuli suomalaisia, olimme saamelaisia, hämäläisiä tai savolaisia. Suomi oli täynnä erilaisia etnisiä ryhmiä, jotka olivat saapuneet tänne eri aikoina ja eri suunnista.

Esi-isämme siirtyivät jääkauden loppuessa ja ilmaston lämmetessä vähitellen kohti pohjoista. Yksi ryhmä tuli lännestä, Espanjasta ja toinen idästä, Ukrainasta. Ranta- ja metsäsuomalaisten toisistaan poikkeavissa geeneissä näkyy edelleen kahtia jakautunut eurooppalainen perimämme.

Geenit ja arkeologinen aineisto eivät kerro mitään siitä, mitä kieltä Suomea asuttaneet varhaiset ryhmät ovat puhuneet. Ainoa asia, joka on varma: he eivät puhuneet suomea― Janne Saarikivi

Suomessa on puhuttu suomea vasta noin 1500 vuotta. Sitä ennen kukin heimo käytti omaa kieltään, kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta muistuttaa. Ihmiset elivät pienissä ryhmissä, ja ryhmät olivat vain vähän kosketuksissa toistensa kanssa, joten kielet eriytyivät nopeasti. Millä tahansa alueella saattoi olla useita heimoja, jotka kaikki puhuivat eri kieltä. Ihmiset kuitenkin osasivat yleensä kolmea – neljää naapurikieltä vähintään sen verran, että pystyivät käymään kauppaa.

Suomalaisuus on kansallinen projekti, joka on rakentunut vähitellen kahden sadan viime vuoden aikana, eikä sillä ole välttämättä paljonkaan tekemistä niiden ihmisten kanssa, jotka tulivat tänne ensin― Janne Saarikivi

Vaikka emme koskaan saa tietää, mitä kieltä ensimmäiset asukkaat käyttivät, kielen vaiheita tutkimalla siitä voidaan saada vihjeitä. Saarikiven mukaan kielemme vanhinta kerrosta ovat erilaiset paikannimet, kuten Saimaa, Imatra ja Koli. Niitä ei voi yhdistää suomeen tai lähisukukieliin. Suomen alueella puhuttiin siis kauan sitten jotakin tuntematonta kieltä, josta emme tiedä juuri mitään.

Koli nationalpark
Kansallismaisemamme Koli Koli nationalpark Kuva: Yle/Pentti Kallinen
Pitkäkoski Vantaajoki
Vanhimmat paikannimet liittyvät kulkureitteihin, usein vesistöihin Pitkäkoski Vantaajoki Kuva: YLE/Mikko Ahmajärvi Vantaanjoki,Pitkäkoski (Helsinki),joki,vesistöt

Toiseksi vanhin kielellinen kerros muodostuu saamelaiskielistä. Saamenpuhujat ovat asuttaneet melko varhaisessa vaiheessa suuren osan Etelä- ja Keski-Suomea, ja heidän perintöään suomen kielessä ovat sellaiset sanat kuin kahlata, kenttä ja nuotio. Kyse ei kuitenkaan ole samasta saamen kielestä, jonka nyt tunnemme, vaan eräänlaisesta kantasaamesta, josta nykyinen saamen kieli on kehittynyt.

Aristoteleen kantapään Suomi ennen suomea -ohjelmassa kielitieteilijä Janne Saarikivi kertoo lisää saamen kielisistä paikannimistä ja Suomen asuttamisesta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka. Se on uusinta syyskuulta 2012.

Kommentit
  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri