Hyppää pääsisältöön

Mistä me tulimme?

Saamelaislapsia kuvattuna New Yorkin Ellis Islandilla ennen 1920
Saamelaislapset on kuvattu New Yorkin Ellis Islandilla 1910-luvulla Saamelaislapsia kuvattuna New Yorkin Ellis Islandilla ennen 1920 Kuva: New York City Public Library / Augustus Sherman lapset

Ennen kuin meistä tuli suomalaisia, olimme saamelaisia, hämäläisiä tai savolaisia. Suomi oli täynnä erilaisia etnisiä ryhmiä, jotka olivat saapuneet tänne eri aikoina ja eri suunnista.

Esi-isämme siirtyivät jääkauden loppuessa ja ilmaston lämmetessä vähitellen kohti pohjoista. Yksi ryhmä tuli lännestä, Espanjasta ja toinen idästä, Ukrainasta. Ranta- ja metsäsuomalaisten toisistaan poikkeavissa geeneissä näkyy edelleen kahtia jakautunut eurooppalainen perimämme.

Geenit ja arkeologinen aineisto eivät kerro mitään siitä, mitä kieltä Suomea asuttaneet varhaiset ryhmät ovat puhuneet. Ainoa asia, joka on varma: he eivät puhuneet suomea― Janne Saarikivi

Suomessa on puhuttu suomea vasta noin 1500 vuotta. Sitä ennen kukin heimo käytti omaa kieltään, kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta muistuttaa. Ihmiset elivät pienissä ryhmissä, ja ryhmät olivat vain vähän kosketuksissa toistensa kanssa, joten kielet eriytyivät nopeasti. Millä tahansa alueella saattoi olla useita heimoja, jotka kaikki puhuivat eri kieltä. Ihmiset kuitenkin osasivat yleensä kolmea – neljää naapurikieltä vähintään sen verran, että pystyivät käymään kauppaa.

Suomalaisuus on kansallinen projekti, joka on rakentunut vähitellen kahden sadan viime vuoden aikana, eikä sillä ole välttämättä paljonkaan tekemistä niiden ihmisten kanssa, jotka tulivat tänne ensin― Janne Saarikivi

Vaikka emme koskaan saa tietää, mitä kieltä ensimmäiset asukkaat käyttivät, kielen vaiheita tutkimalla siitä voidaan saada vihjeitä. Saarikiven mukaan kielemme vanhinta kerrosta ovat erilaiset paikannimet, kuten Saimaa, Imatra ja Koli. Niitä ei voi yhdistää suomeen tai lähisukukieliin. Suomen alueella puhuttiin siis kauan sitten jotakin tuntematonta kieltä, josta emme tiedä juuri mitään.

Koli nationalpark
Kansallismaisemamme Koli Koli nationalpark Kuva: Yle/Pentti Kallinen
Pitkäkoski Vantaajoki
Vanhimmat paikannimet liittyvät kulkureitteihin, usein vesistöihin Pitkäkoski Vantaajoki Kuva: YLE/Mikko Ahmajärvi Vantaanjoki,Pitkäkoski (Helsinki),joki,vesistöt

Toiseksi vanhin kielellinen kerros muodostuu saamelaiskielistä. Saamenpuhujat ovat asuttaneet melko varhaisessa vaiheessa suuren osan Etelä- ja Keski-Suomea, ja heidän perintöään suomen kielessä ovat sellaiset sanat kuin kahlata, kenttä ja nuotio. Kyse ei kuitenkaan ole samasta saamen kielestä, jonka nyt tunnemme, vaan eräänlaisesta kantasaamesta, josta nykyinen saamen kieli on kehittynyt.

Aristoteleen kantapään Suomi ennen suomea -ohjelmassa kielitieteilijä Janne Saarikivi kertoo lisää saamen kielisistä paikannimistä ja Suomen asuttamisesta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka. Se on uusinta syyskuulta 2012.

Kommentit
  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri