Hyppää pääsisältöön

Mistä me tulimme?

Saamelaislapsia kuvattuna New Yorkin Ellis Islandilla ennen 1920
Saamelaislapset on kuvattu New Yorkin Ellis Islandilla 1910-luvulla Saamelaislapsia kuvattuna New Yorkin Ellis Islandilla ennen 1920 Kuva: New York City Public Library / Augustus Sherman lapset

Ennen kuin meistä tuli suomalaisia, olimme saamelaisia, hämäläisiä tai savolaisia. Suomi oli täynnä erilaisia etnisiä ryhmiä, jotka olivat saapuneet tänne eri aikoina ja eri suunnista.

Esi-isämme siirtyivät jääkauden loppuessa ja ilmaston lämmetessä vähitellen kohti pohjoista. Yksi ryhmä tuli lännestä, Espanjasta ja toinen idästä, Ukrainasta. Ranta- ja metsäsuomalaisten toisistaan poikkeavissa geeneissä näkyy edelleen kahtia jakautunut eurooppalainen perimämme.

Geenit ja arkeologinen aineisto eivät kerro mitään siitä, mitä kieltä Suomea asuttaneet varhaiset ryhmät ovat puhuneet. Ainoa asia, joka on varma: he eivät puhuneet suomea― Janne Saarikivi

Suomessa on puhuttu suomea vasta noin 1500 vuotta. Sitä ennen kukin heimo käytti omaa kieltään, kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta muistuttaa. Ihmiset elivät pienissä ryhmissä, ja ryhmät olivat vain vähän kosketuksissa toistensa kanssa, joten kielet eriytyivät nopeasti. Millä tahansa alueella saattoi olla useita heimoja, jotka kaikki puhuivat eri kieltä. Ihmiset kuitenkin osasivat yleensä kolmea – neljää naapurikieltä vähintään sen verran, että pystyivät käymään kauppaa.

Suomalaisuus on kansallinen projekti, joka on rakentunut vähitellen kahden sadan viime vuoden aikana, eikä sillä ole välttämättä paljonkaan tekemistä niiden ihmisten kanssa, jotka tulivat tänne ensin― Janne Saarikivi

Vaikka emme koskaan saa tietää, mitä kieltä ensimmäiset asukkaat käyttivät, kielen vaiheita tutkimalla siitä voidaan saada vihjeitä. Saarikiven mukaan kielemme vanhinta kerrosta ovat erilaiset paikannimet, kuten Saimaa, Imatra ja Koli. Niitä ei voi yhdistää suomeen tai lähisukukieliin. Suomen alueella puhuttiin siis kauan sitten jotakin tuntematonta kieltä, josta emme tiedä juuri mitään.

Koli nationalpark
Kansallismaisemamme Koli Koli nationalpark Kuva: Yle/Pentti Kallinen
Pitkäkoski Vantaajoki
Vanhimmat paikannimet liittyvät kulkureitteihin, usein vesistöihin Pitkäkoski Vantaajoki Kuva: YLE/Mikko Ahmajärvi Vantaanjoki,Pitkäkoski (Helsinki),joki,vesistöt

Toiseksi vanhin kielellinen kerros muodostuu saamelaiskielistä. Saamenpuhujat ovat asuttaneet melko varhaisessa vaiheessa suuren osan Etelä- ja Keski-Suomea, ja heidän perintöään suomen kielessä ovat sellaiset sanat kuin kahlata, kenttä ja nuotio. Kyse ei kuitenkaan ole samasta saamen kielestä, jonka nyt tunnemme, vaan eräänlaisesta kantasaamesta, josta nykyinen saamen kieli on kehittynyt.

Aristoteleen kantapään Suomi ennen suomea -ohjelmassa kielitieteilijä Janne Saarikivi kertoo lisää saamen kielisistä paikannimistä ja Suomen asuttamisesta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka. Se on uusinta syyskuulta 2012.

Kommentit
  • Avaruusromua: Luovuudelle on turha etsiä yhtä selitystä

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaisia.

    "Oivalluksen hetki on jännittävää kuin nopea autonajo". Näin lainaa filosofi Bertrand Russellia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Jos aikaa ei ole kiireettömään pohdintaan, asioiden sulatteluun ja luovaan hautomiseen. seurauksena on yksiselitteisesti pinnallisuuden ja typeryyden lisääntyminen". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Howard Gardneria kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Voiko mediaan luottaa?

    Tunteet ohjaavat lukijaa, vaikka faktoja olisi tarjolla.

    Kaiken informaation yltäkylläisyyden keskellä vallitsee luottamuspula. Johtuuko se tiedon lisääntymisestä vai lietsovatko jotkin tahot pelkoa ja epäluuloa? Leviääkö turvattomuus, koska erilaiset uhkakuvat hallitsevat nykyään median otsikoita?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri