Hyppää pääsisältöön

IRC-velho Jarkko Oikarinen muutti keskustelukulttuuriamme pysyvästi

Man and code
Man and code Kuva: Antti Kervinen Jarkko Oikarinen,IRC

Yksi ensimmäisistä maailmanlaajuisista internetin pikaviestipalveluista syntyi kesätyön kylkiäisenä vuonna 1988 Oulussa. Lähes kolmekymppinen nettiveteraani IRC on edelleen kymmenien tuhansien käyttäjien keskustelufoorumi.

/who is WiZ
/who is WiZ IRC

Monelle nimi Jarkko “WiZ” Oikarinen ei kerro mitään, vaikka hän on ollut ratkaisevasti mukana muuttamassa tapaamme keskustella. Hän kehitti yhden ensimmäisistä maailmanlaajuisista internetin pikaviestipalveluista vuonna 1988. Hän on IRC:n isä.

Vuonna 1988 Jarkko Oikarinen oli kesätöissä Oulun yliopiston tietojenkäsittelyn laitoksella ja ylläpiti bulletin board system -tietokonetta eli purkkia. Se oli liitetty lankapuhelinverkkoon ja ihmiset pystyivät soittamaan siihen modeemin välityksellä omilta tietokoneiltaan. IRC (Internet Relay Chat) syntyi käytännön tarpeeseen, käyttäjät halusivat keskustella reaaliaikaisesti keskenään. Luppoajalaan Oikarinen alkoi koodata irkkiä korvaamaan aikaisempaa, ajoittain oikuttelevaa viestipalvelua.

– Ajatuksenani oli luoda järjestelmä, jolla pystyisi keskustelemaan internetissä toisten käyttäjien kanssa ja joka on jollain tavalla hajautettu eikä yhden palvelimen varassa. Tästä syystä irkki levisi aikanaan niin laajalle. Siihen aikaan oli muitakin chat-ohjelmia, mutta ne olivat käytännössä kaikki keskitettyjä, Oikarinen kertoo.

IRC on kanavapohjainen pikaviestipalvelu, joka mahdollistaa reaaliaikaisen keskustelun useiden henkilöiden kanssa samanaikaisesti. Käyttäjät voivat lähettää toisilleen myös yksityisviestejä. Ensin siis liitytään jollekin keskustelukanavalle tai luodaan oma ja siellä jutellaan aiheesta tai sen vierestä. Käyttäjät puhuvat nimimerkeillä eli valitsevat itselleen nickin.

Oulun lisäksi IRC-palvelimet saatiin nopeasti muihinkin suomalaisiin yliopistokaupunkeihin ja tästä syystä irkin ensimmäiset käyttäjät olivat enimmäkseen yliopistojen opiskelijoita eri puolilta Suomea.

– Keskustelu oli vapaamuotoista, ei siellä läksyneuvoja kyselty. Se oli sosiaalista kanssakäymistä alusta alkaen, ei ollut mielessä hyötykäyttöä työhön tai opiskeluun.

Jarkko Oikarinen ei tavoitellut taloudellista hyötyä irkillä, vaan jakoi sitä vapaasti eteenpäin. Jonkun ajan kuluttua hän sai yhteydenoton Yhdysvalloista Denverin yliopistosta ja Oregon State Universitysta.

– Yliopiston koneille oli laitettu irkkiserverit pystyyn ja ne haluttiin kytkeä Suomen verkkoon. Tämän jälkeen IRC lähti leviämään nopeasti.

Jarkko Oikarinen oli kehittämässä irkkiä vuoteen 1992 saakka. Tämän jälkeen hän halusi keskittyä opintoihinsa ja IRC:n kehitystyö jäi jo muutoinkin mukana olleiden tuttujen harteille.

– Siinä vaiheessa servereitä oli jo kaikkialla maailmassa, kaikilla mantereilla. Käyttäjiä löytyi jopa etelänapamantereelta jossain vaiheessa.

Jarkko Oikarinen
Jarkko Oikarinen Jarkko Oikarinen Kuva: Antti Kervinen Jarkko Oikarinen

Irkin suosio kasvoi internetin yleistymisen mukana. IRC-verkkoja tuli lisää omine sääntöineen ja ominaisuuksineen. Pikaviestiprotokolla oli kuitenkin sama.

2000-luvulla Suomessa alunperin irkkaajia palvelemaan luotiin myös yhteisöpalvelu IRC-Galleria, jossa keskustelukumppanit saivat kasvot. Sitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa tekstipohjaiseen irkkiin, IRC-galleria on www-palvelu, johon pystyy liittymään kuka tahansa netin käyttäjä.

IRC:n huippuvuodet ajoittuivat 2000-luvun alkuun. Vielä vuoden 2005 alussa suurimmalla IRC-verkolla oli yhtäaikaisesti lähes 250 tuhatta käyttäjää. Myös kolmella muulla suurella verkolla oli yli satatuhatta käyttäjää kullakin. Lisäksi käyttäjiä oli kymmeniä tuhansia muissa verkoissa.

Tämän jälkeen käyttäjämäärät ovat laskeneet radikaalisti muun muassa sosiaalisen median yleistyessä. Kuitenkin vielä lähes 30 vuotta kehittämisensä jälkeenkin IRC:llä on vakiintunut käyttäjäkuntansa. Tarkkaa käyttäjämäärää on mahdotonta arvioida, koska esimerkiksi monet yritykset käyttävät edelleen irkkiä sisäisissä verkoissaan. Heitä on kuitenkin kymmeniä tuhansia, luultavasti enemmänkin.

/invite #IRC ruottis
/invite #IRC ruottis IRC

Mikko “ruottis” Ruotsalainen on käyttänyt irkkiä aktiivisesti parikymmentä vuotta. Ensikosketuksensa palveluun hän sai vuonna 1993.

– Olin yläasteella Kiimingissä ja käyttöön oli juuri tullut tekstipohjainen Freenet. Opettaja sanoi, että tehkää mitä huvittaa ja sieltä löytyi mystinen IRC. Se oli ensimmäinen raapaisu irkkiin, josta en kyllä tullut hullua hurskaammaksi. Pentu juttelemassa aikuisten kanssa, Ruotsalainen kertoo.

Muutamaa vuotta myöhemmin IRC löytyi uudelleen, kun Ruotsalainen oli muuttanut Iisalmeen, mutta kaverit asuivat Oulun seudulla.

– Meillä oli oma kanava, jossa oli noin 15 henkilöä Oulun seudulta ja minä Iisalmesta. Kanavalla oli paljon pelitiedon vaihtamista, mutta kyllä siellä juteltiin muutakin. Mulla ei ollut iisalmessa hirveesti kavereita, joten irkillä oli myös sosiaalinen ulottuvuus.

Mikko Ruotsalainen
Mikko Ruotsalainen Mikko Ruotsalainen Kuva: Antti Kervinen

IRC on ollut merkittävässä roolissa keskustelukulttuurin siirtymisessä nettiin ja se on siten osaltaan muuttanut ihmisten käyttäytymistä. Jarkko Oikarinen itse sanoo vaatimattomasti, että IRC on yksi pala pitkässä ketjussa nykyisiin chat-systeemeihin. Hän korostaa irkin merkitystä yksilötasolla.

– Tunnen ihmisiä, jotka ovat menneet naimisiin henkilön kanssa, joka on löytynyt irkistä. Myös monia ystävyyssuhteita on luotu ja työpaikkoja löytynyt irkin avulla. Sillä tavalla irkillä on ollut paljonkin merkitystä.

Sosiaaliset suhteet ovat siis irkin ytimessä. Ihmiset, jotka keskustelevat kanavalla osaltaan tekevät kanavan. IRC-kanavat ovatkin järjestäneet aina “miittejä” (meeting), joissa tavataan keskustelukumppaneita kasvotusten. Jarkko Oikarinen osallistui ensimmäisiin IRC-tapaamisiin Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa jo 1980-90-lukujen taitteessa. Mikko Ruotsalainenkin on ollut mukana lukuisissa miiteissä, myös järjestäjänä.

Sekä Oikarinen että Ruotsalainen ovat käyttäneet jo pitkään muitakin internetin pikaviestipalveluja. Oikarinen pyörähtää irkissä enää harvoin. Joku toinen käyttäjä on napannut hänen WiZ-nickinsäkin aikapäiviä sitten. Ruotsalainen kuitenkin haluaa pitää irkistä kiinni ja näkee palvelussa monia hyviä puolia muihin pikaviestimiin verrattuna.

– IRC on ilmainen, kevyt eikä siellä ole mainoksia. Tykkään myös keskustella englanninkielisillä kanavilla ja pitää siten yllä sanavarastoa. Keskustelu on irkissä usein suoraselkäisempää kuin vaikkapa facebookissa. Ihmiset seisovat sanojensa takana ja pysyvät paremmin asialinjalla. Irkissä keskustelu on aikuisempaa eikä siellä vain mölistä.

Jarkko Oikarinen arvelee, että ainakin irkin epäkaupallisuus on yksi syy, miksi sillä on edelleen vakiintunut käyttäjäkuntansa.

– Irkki lisensoitiin aikanaan niin, ettei sitä voi kaapata kaupalliseen hyötykäyttöön. Sitä ei saa levittää uutena versiona eteenpäin ilman vapaata lähdekoodia. Halusin pitää sen kaikille vapaana ja avoimena. Mielestäni ohjelmien lähdekoodin pitäisi olla saatavilla ja nähtävillä. Ilman lähdekoodia ohjelmaa ei pysty täysin ymmärtämään tai tekemään parannuksia ja vaikkapa löytämään turvallisuusreikiä.

Vaikka irkki itsessään ei tuonut Jarkko Oikariselle rahaa, hän uskoo, että sen kehittäminen on vaikuttanut positiivisesti vaikkapa myöhempiin työmahdollisuuksiin. Tällä hetkellä hän työskentelee Googlella kehittämässä Hangoutsia.

Oikarinen on palkittu Millenium-säätiön erikoistunnustuksella ja Dvorak-palkinnolla työstään IRC:n kehittäjänä.

– Huomio on ihan positiivista, kun sitä ei kuitenkaan tule liikaa. On kunnia, että tämmöisen on aikanaan päässyt tekemään ja sillä on ollut vaikutusta monien ihmisten elämään.

/leave #IRC
/leave #IRC International Rescue Committee
  • Limingan niityt pelastettiin, ja Oulujoen lohesta tehtiin cocktail

    Maamme kirja 2017: Pohjanmaa

    Sakari Topeliuksen aikana Oulussa osoitettiin rohkeutta koskia laskemalla. Nyt kosket on valjastettu ja kuuluisan Oulujoen lohen perimä on menetetty. Oulun kauppahallissa eläkeläismiehet ovat sitä mieltä, että nykyään rohkeutta on se, että menee yksinään vanhainkotiin.

  • Hätä on tullut Karjalohjalle, mutta onneksi kyläläiset auttavat

    Maamme kirja 2017: Uusimaa

    Sakari Topelius perheineen vietti kesiä Karjalohjalla. Siellä hän myös viimeisteli Maamme kirjansa ja allekirjoitti kirjan esipuheen. Karjalohja oli Topeliukselle Uudenmaan helmi. Tänä päivänä karjalohjalaiset kiistävät Topeliuksen väitteen, jonka mukaan Karjalohjalla ei ole koskaan hallaa eikä hätää.