Hyppää pääsisältöön

Tämä on ylivoimaisesti paras keino pitää aivot nuorena – unohda sudokut ja ristisanat

nainen kuuntelee musiikkia lenkillä
nainen kuuntelee musiikkia lenkillä Kuva: Shutterstock

Liikunta on ehdottomasti paras keino pitää aivot nuorina ja jopa nuorentaa niitä, sanoo Karoliinisen instituutin ylilääkäri Anders Hansen. Maksimaalisen hyödyn aivoille saa käymällä lenkillä kolme kertaa viikossa.

- Minua itseäni inspiroi eniten tutkimus, jossa kartoitettiin magneettikuvauksen avulla aivojen vanhenemista. Tulokset osoittivat, kuinka valtavia hyötyjä liikunnalla on, sanoo Anders Hansen.

Yhdysvaltalaistutkimuksessa satakaksikymmentä 60-vuotiasta jaettiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään. Toinen ryhmä kävi vuoden ajan säännöllisesti kävelyllä kolme kertaa viikossa, toinen vain venytteli. Lopuksi heidän aivonsa magneettikuvattiin.

- Kävelyllä käyneiden koehenkilöiden aivoissa ikääntyminen oli pysähtynyt ja aivojen muistikeskukseen, hippokampukseen, oli tullut uusia soluja. Tämä vastasi 1-2 vuoden nuorentumista, kertoo Hansen.

Karoliinisen instituutin ylilääkäri Anders Hansen
Karoliinisen instituutin ylilääkäri Anders Hansen Karoliinisen instituutin ylilääkäri Anders Hansen Prisma Studio

Venyttelijöiden aivojen muistikeskus eli hippokampus puolestaan oli kutistunut eli aivot vanhenneet. Aivoissa tietyt osat kutistuvat iän myötä. Kävelyllä käyneiden aivoissa oli tapahtunut lisäksi muitakin muutoksia, yhteydet aivolohkojen välillä olivat vahvistuneet ja siten koko aivot toimivat tehokkaammin. Psykologisten testien mukaan myös kävelijöiden aloitekyky, tehtävien suunnittelu ja keskittyminen olivat parantuneet.

- Fyysisesti aktiivisten ihmisten aivot työskentelevät tehokkaammin. Ikääntymistä voidaan siis hidastaa ja se saatetaan tosiaan jopa kääntää päinvastaiseksi niin, että aivot nuorentuvat, toteaa Hansen.

Dementialääkkeiden kehittämiseen syydetään miljardeja, mutta liikunnan vaikutukset sivuutetaan.― Karoliinisen instituutin ylilääkäri Anders Hansen

Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta on samaa mieltä. Hän rohkaisee juuri vähän tai erittäin vähän liikkuvia.

- Kyllä tuo liikunnan aivoja nuorentava vaikutus on aika monessa tutkimuksessa osoitettu. Erityisen hyvin se pätee vähän liikkuviin ja erittäin vähän liikkuviin sekä lapsiin ja vanhuksiin. Kävelyä väheksytään liikuntamuotona aivan turhaan. Eli liikaa puhutaan urheilusta, se voi olla vähän liikkuville jopa lannistavaa.

Liikunnan hyvä vaikutus on todettu vuosien varrella useissa muissakin tutkimuksissa – myös eläimillä. Kun häkkihiiret saivat juosta juoksupyörällä, niiden aivot vanhenivat hitaammin.

Unohda ristikot ja aivojumppa

- Kun ihminen liikkuu, hänen on muutettava näköhavainnot tasapainoksi. Samalla motorinen aivokuori aktivoituu koordinoimaan kehon liikkeitä. Kävelijän tai juoksijan on tiedostettava, missä on ja minne on menossa, ja sekin aktivoi lisää aivoalueita, toteaa ylilääkäri Hansen.

Jos liikunta on monimutkaisempaa kuin kävely, vaikkapa juoksu tai tennis, aivoista käytetään vielä laajempia alueita.

- Kun tätä aktiivisuutta vertaa ristisanoihin, joiden ratkomiseen käytetään lähinnä kielikeskusta, niin ei ole kovin vaikea huomata kumpi on tehokkaampaa.

nainen juoksee polulla
nainen juoksee polulla Prisma Studio

Aivotutkija Huotilainen muistuttaa, että hyviä tuloksia on saatu myös aktiivisesta musisoinnista.

- Soittamisesta ja kuorossa laulamisesta on osoitettu olevan hyötyä. Eli ei tuo kävely tai liikunta ainut toimiva konsti ole.

Entä muu aivojumppa? Verkossa on paljon harjoitteita, joiden markkinoidaan tekevän aivoista tehokkaammat. Näiden hyöty on kyseenalainen. Stanfordin ja Max Planck -instituutin tutkimuksessa todettiin, että harjoitteet eivät paranna muistia tai tee käyttäjistään keskittyneempiä tai luovempia. Ne opettavat vain pelaamaan kyseistä peliä.

Kuinka paljon liikuntaa riittää?

Kuinka paljon sitten pitäisi liikkua jotta saisi pidettyä aivonsa kunnossa?

- Mikä tahansa on parempi kuin ei mitään. Jotta saavuttaisi maksimaalisen hyödyn, kannattaisi nostaa sykettä vaikkapa viisi kertaa puolen tunnin kävelylenkillä tai kolme kertaa 45 minuutin juoksulenkillä viikossa. Tämän yli treenaaminen ei tutkimusten mukaan enää paranna aivojen toimintaa tai lisää niiden soluja, sanoo Anders Hansen.

On myös osoitettu, että kävelyllä käynti pienentää dementiariskiä jopa 40 prosenttia. Tähän riitti kävely viitenä päivänä viikossa.

- Dementialääkkeiden kehittämiseen syydetään miljardeja – mutta löytö, että kävely auttaa näin paljon on sivuutettu todella vähällä huomiolla. Ehkä se on liian helppo ja tavallinen ratkaisu!

Anders Hansen on kirjoittanut kirjan Aivovoimaa. Näin vahvistat aivojasi liikunnalla. (2017 Atena).

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede