Hyppää pääsisältöön

Timo Rautiainen & Ville Ojanen - pelimannimeinigillä

Timo Rautiainen tunnetaan parhaiten raskaan Suomi-rockin parista ja erityisesti Trio Niskalaukaus-yhtyeestä. Nyt Folk-kärpäsen purema Rautiainen soittaa busukia ja vannoo vanhojen kansanlaulajien nimeen. Ville Ojanen on kaustislaissyntyinen jo lapsena alueen soittotyylin soittoonsa imenyt multi-instrumentalisti ja säveltäjä. Yhteistä näille miehille on ainakin opettajuus, mutta mitä he opettavat toisilleen? Minkälainen on Folk-Timon ja kansanmusiikki-kameleontti Ville Ojasen yhteistyö?

Timo Rautiaisen ja Ville Ojasen duo esiintyi JuuriJuhlassa Espoon Sello-salissa huhtikuussa 2017. Keikka oli lämminhenkinen ja kommunikoiva, vaikka ohjelmiston lauluissa soi synkemmätkin sävyt. Mukana oli Rautiaisen hittejä, Ojasen kauniita instrumentaalikappaleita, sekä kansanmusiikin klassikoita mm. Ottilia "Tiila" Ilkan ohjelmistosta. Yleisilme on akustinen - täällä esiintyy nyt “Folk-Timo”. Mistä suunnanmuutos lähti?

“Olen kuunnellut folk-rockia ja folkkia koko ikäni, mutta kun 2010 pääsin Kaustisella näkemään festarimeiningin, niin se kulttuuri vei mukanaan. Oli hauska katsoa ennen konserttia Areenalla sen päivän esiintyjiä. Ikähaarukka oli varmaan kahdeksasta kahdeksaankymmeneen, siinä tuli sellaista lippahattu-lökäpöksyä ja jollakin taisi olla niiteillä täytetty nahkatakkikin päällä. Oli lapsia ja vanhaa miestä rollaattorin kanssa. Mutta kun oli puoli tuntia keikkaan aikaa, niin kaikilla oli samanlaiset vehkeet päällä ja sitten se muuttuikin kuin Tuska-festareiksi. Heimo oli läsnä”, muistelee Rautiainen.

Ojanen jatkaa: “Mä muistan, että kun se Kaustisen keikka oli ohi, niin sä soitit mulle tosi innoissasi ja sanoit, että susta tuntuu kuin olisit tullut kotiin.”

“Mun mielestäni Timon musassa on jo raskaan kauden aikana ollut tietty melankolisuus, melodisuus ja harmonia, joka on suhtlähellä tietynlaista kansanmusiikkia ja kansanlaulua.”

Timo Rautiainen
Timo Rautiainen Kuva: Rajoitettu käyttöoikeus, Yle Kuvapalvelu, kuvapalvelu@yle.fi

Kahdesta erilaisesta musiikkigenrestä ja kulttuurista tulevat muusikot ovat löytäneet yhteisen kielen. Miten laulut valikoituvat ja miten duo treenaa?

“Se menee enemmänkin sellasella pelimannimeiningillä niinsanotusti”, naureskelee Ojanen.

“Mutta on äärettömän paljon helpompi ollut treenata niitä biisejä, jotka mä oon jo osannut valmiiksi. Kun ollaan Villen ehdoilla, niin multa se vaatii ehkä pikkasen enemmän. Ihan sen takia, että busuki on mulle sen verran tuore soitin kitaraan verrattuna. Mutta jos ajattelee sillä tavalla, että aina pitäisi soittaa paremmin ja paremmin, niin aina löytyy parempi soittaja. Että täytyy olla vaan legendaarinen, mennä sillä karismalla sitten!”, kertoo Rautiainen.

“Näinhän se on”, komppaa Ojanen. “Vaatimattomuus kaunistaa!”

Kun se Kaustisen keikka oli ohi, niin sä soitit mulle tosi innoissasi, ja sanoit, että susta tuntuu kuin olisit tullut kotiin.― Ville Ojanen

Karismaa tuntuu löytyvän, mutta miksi niin monissa lauluissa lauletaan juomisesta? Ovatko ryyppylaulut jotenkin väistämätön osa suomalaista kansanlaulukulttuuria?

Rautiainen: “En tiedä uskooko kukaan, mutta ei niitä ole etsitty tarkoituksella. Omista biiseistäni vaikka "Elegia" kertoo sellaisen suomalaisen surullisen ihmistarinan, johon toki liittyy alkoholi. Ja taas, jos ajattelee vaikka Tiila Ilkan muistista merkittyjä kappaleita “Kymmenen pennin ryyppy” tai “Mies kapakassa kerran joi”, niin ne on niitä suomalaisia kansanlauluja, joissa se aihepiiri on ollut aina läsnä”.

Ojanen: “Mun mielestä Tiila-Ilkan biisit on vaan törkeän hienoja ja ne on sen takia siellä ohjelmistossa. Melodiat ovat kummassakin kappaleessa loistavia”.

Rautiainen: “Mutta ei niitä ole tietoisesti haettu. Joskus sanonkin, että ei soittaminen tai laulaminenkaan keikoilla ole hankalaa, vaan ne välispiikit. Ehkä niiden kautta tulee itsekin vähän liikaa alleviivattua sitä asiaa”, pohtii Timo.

Duo Timo Rautiainen & Ville Ojanen
Duo Timo Rautiainen & Ville Ojanen Kuva: Rajoitettu käyttöoikeus, Yle Kuvapalvelu, kuvapalvelu@yle.fi
Ville on hyvä esimerkki suomalaisesta nykykansanmuusikosta: siellä on aivan järjetön osaaminen ja resurssi, jota ei tajuta käyttää.― Timo Rautiainen

Kumpikin mies on laajan muusikon uran lisäksi myös ammattiopettajia. Mitä he ovat oppineet toisiltaan?

“Olen oppinut Timolta rautaista ammattitaitoa ja lavapreesenssiä. Kanssakäyminen yleisön kanssa on Timolla erittäin hienoa. Hän on myös tinkimätön treenaaja ja haluaa aina tehdä kaikki viimeisen päälle. Siitä tykkään myös hirmuisesti. Ja hän on hieno persoona ja ihminen, niin mikäs siinä on soitellessa”, vyöryttää Ville Ojanen.

“Oliko tossa kaikki, mitä me laitettiin paperille?”, nauraa Rautiainen, ja jatkaa kollegan kehumista:

“Kun Villen kanssa on enemmän ollut tekemisissä, niin on tutustunut myös kaikkeen siihen, mitä Ville on tehnyt. Se sävellystuotanto ja levytetty tuotanto vetää aika hiljaiseksi. Että tässä nyt tämmösiä rämpätyksiä soitellaan, ja tossa vieressä on kaveri, joka on tehnyt aika paljon tuhdimpaa tavaraa... Ville on hyvä esimerkki suomalaisesta nykykansanmuusikosta: aivan järjetön osaaminen ja resurssi, jota ei tajuta käyttää”.

Entä jääköhän kansanmusiikki Timo Rautiaiselle sivupoluksi? Näin hän itse arvelee:

“Se on kyllä semmonen asia, joka on jäänyt niin takkiin kiinni, että jos mun nyt pitäisi valita, soittaakko rokkia sähkökitaralla bändissä vai akustista musiikkia, perinnemusiikkia – ja jompikumpi olisi pakko valita - niin ei siitä olisi kahta sanaa, että kumman mä valitsisin. Tällä tiellä mä olen koko ikäni, vaikka sitten muutakin teen.”

Timo Rautiaisen monipuolinen ura

- syntynyt Sulkavalla 1963
- yhtyeen Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus laulaja ja kitaristi
- vuodesta 2006 julkaissut kolme sooloalbumia: Sarvivuori (2006), Loppuun ajettu (2007) ja En oo keittänyt enkä myyny (2010)
- Timo Rautiainen & Neljäs Sektori -yhtyeen kanssa albumit Kunnes elämä meidät erottaa (2012) ja Toinen varoitus (2014)
- Opiskeli Kaustisella Ala-Könni -opiston kansanmusiikkilinjalla 2013
- Timo Rautiaisen akustinen kansanmusiikkialbumi Timo Rautiainen & Kansanmiehet julkaistaan elokuussa 2017
- myös Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus on tehnyt comebackin pitkän tauon jälkeen
- koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja erityisopettaja

Ville Ojanen on kansanmusiikin kameleontti

- syntynyt Kaustisella 1972
- aloitti viulunsoiton 1979 Juha Kankaan ja myöhemmin Mauno Järvelän oppilaana
- Kaustisen musiikkilukion kasvatti, filosofian maisteri (musiikkikasvatus)
- soittanut mm. yhtyeissä Troka ja Folkkarit
- julkaissut 4 soololevyä, joista Rautavaara, oli Teosto-palkintoehdokkaana 2005
- uusin albumi Kameleontti oli ehdolla parhaaksi instrumentaalilevyksi IMA -gaalassa 2016
- säveltänyt musiikkia teattereille ja elokuviin, sekä mm. Konserton trumpetille ja kansanmusiikkiorkesterille
- opettaa musiikkia Saarijärven musiikkiopistossa ja Kaustisen musiikkilukiossa

Katso Timo Rautiaisen ja Ville Ojasen koko pitkä haastattelu tästä:

  • Avaruuslintuja, revontulia ja Sammon taontaa. Avaruusromua 1.10.2017

    Musiikkia Karelian Skies 2017 -tapahtumasta.

    ”Eräs tärkeä syy on se, että tämä vie minut jonnekin mukavuusalueeni ulkopuolelle. Täällä joudun ajattelemaan ja työskentelemään uusilla tavoilla. Tämä on luova haaste ja hyvin positiivinen kokemus”. Näin sanoo englantilainen tietokonemies ja muusikko Nick Rothwell. Hän puhuu Karelian Skies 2017 -tapahtumasta. Mitä tapahtui, kun kuusi muusikkoa kokoontui Pohjois-Karjalaan? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Retrojytä valloitti Levylautakunnan - myös Pyhimyksen riimit miellyttivät

    Samae Koskinen ja Katja Ståhl Levylautakunnassa

    Samae Koskinen ja Uutisvuodon uusi ankkuri Katja Ståhl Tulos ja kommentit 1. Talmud Beach & Faarao Pirttikangas: Matkaa teen 26 pistettä (Talmud Beach - Faarao Pirttikangas) Samae: Tämähän oli jytää, hienoa, että nuoret kaverit soittaa nykyään ajatonta musiikkia. Jos näkisin tämän keikalla niin luulen, että ilahtuisin kovasti.

  • Elektroninen sarjakomputaattori ja kummitekoneistoja. Avaruusromua 24.9.2017

    Amiga-musiikkia, ite-oopperaa ja minimalismia

    Vuonna 1954 Teknillisessä korkeakoulussa alettiin rakentaa ensimmäistä suomalaista tietokonetta, elektronista sarjakomputaattoria. Vielä ei puhuttu tietokoneista, vaan matematiikkakoneista tai sähköaivoista. Sitten koitti 1980-luku ja alkoi tapahtua: MikroMikko, IBM PC, Atari, Commodore, Amiga, Apple, Tandy… Etenkin Commodore 64 ja saman valmistajan Amiga 500 olivat meillä valtavia menestyksiä. Niillä tehtiin musiikkia - ja tehdään edelleen. Avaruusromussa Amiga-musiikkia, ite-oopperaa, konstruktivismia, minimalismia ja kummitekoneistoja. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Punaniskaa ja keijukaismusiikkia - Levylautakunnassa paljon ensilevyntekijöitä

    Ensilevyntekijöille kylmää kyytiä Levylautakunnassa

    Monta ensilevyn tekijää osui kuunteluun viikon Levylautakuntaan. Arvioitaan aloittelijoille antamassa laulaja-lauluntekijät Eeppi Ursin ja Ufo Mustonen sekä tuttuun tapaan tylyttävä musiikkitoimittaja Josper Knutas. Kappaleet ja kommentit 1. Nuppu: Reissunaisen saappaat 21 pistettä (Ville Alajuuma - Emilia Rinne) Eeppi: Hyvä kertosäe, hyvin nostattava.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua