Hyppää pääsisältöön

Valma & Varsinaiset laulaa elämästä tässä ja nyt

Vilma Talvitien perustaman nykykansanmusiikkiyhtyeen laulujen aiheet ovat usein tositarinoita ihmisten elämästä. Musiikki herkistää perustunteiden äärelle ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Valma & Varsinaiset esiintyi JuuriJuhla -festivaalilla 2017. Konsertti nähdään Yle Teemalla 8. syyskuuta.

"Mä olin aloittanut 2010 opinnot Sibelius-Akatemiassa ja tapasin siellä Reettan, meidän basistin. Mulla oli ollut pitkään sellainen haave, että haluaisin tehdä omaa musaa. Soitin silloin klassista pianoa - ja rakastin esiintymistä - mutta en rakastanut pianonsoittoa niin paljon. Tuli sellainen tunne, että haluaisin tehdä jotain omaa." Näin syntyi yhtye Valma & Varsinaiset ja Vilma Talvitie löysi väylän ilmaista itseään.

Yhtyeen kappaleet ovat enimmäkseen Talvitien kynästä, mutta niiden kehittelyyn osallistuu yleensä koko bändi. Kansanmusiikille tyypillisesti sovitukset syntyvät soittamalla ja yleensä visio on kirkas ja yhteinen.

Laulut kertovat ihmisyyden perusasioista: siitä, miten mummon kuolema on osa elämän kiertokulkua, miten suorittajatytöksi kasvatettu löytää oman voimansa, tai siitä, miten erilaisia sisarukset voivatkaan olla. Monet laulut ovat tositarinoita, joita Vilma on kerinyt lauluiksi esimerkiksi matkustellessaan maailmalla. Sellainen on esimerkiksi "Pelkkää vettä", jonka riipaiseva kertosäe muistuttaa köyhien maiden todellisuudesta. Siitä, miten suuri on lapsen hätä, kun hän näkee, että äiti juo nälkäänsä pelkkää vettä, jotta muille riittäisi edes jotakin.

"Meillä on kotona kuunneltu paljon Kaj Chydeniusta ja muutenkin aika poliittista musaa. Jotenkin se kaikki musiikki, mitä olen kuullut, on ollut todella tekstilähtöistä. Ja siinä musiikin tarkoitus on kertoa tarinoita. Ehkä sen takia minäkin huomaan, että aina uudestaan viehätyn tositarinoista ja mieluummin teen tositarinoita kuin keksin omia", pohdiskelee Vilma Talvitie.

Vilma Talvitie
Vilma Talvitie Vilma Talvitie Kuva: Rajoitettu käyttöoikeus, Yle Kuvapalvelu, kuvapalvelu@yle.fi

"Tarinat lauluihin tulevat ihan omasta elämästä ja lähiympäristöstä - ja matkustelusta. Olen matkustellut paljon maailmalla ja sieltä tulee aina uusia näkökulmia elämään. Niitä haluan myös tallentaa. Jos mulla on ollut joku ihmiskohtaaminen, jonka olen kokenut hirvittävän merkitykselliseksi, niin aika salamannopeasti tulee tarve kirjoittaa kohtaaminen ylös ja tehdä siitä laulu. Monta kappaletta on syntynyt sitä kautta", kertoo Vilma Talvitie.

Bändi on yhteisö

Yhtyeen nimi kirjoitettiin alunperin muodossa "Valma & VarsiNaiset". Sanasta varsinaiset pudotettiin kaksoismerkitys pois, kun yhtyeen vakiokokoonpanoon tuli mukaan Lauri Hongisto. Minkälaista on olla bändissä, jossa sukupuolijakauma on 5 naista ja 1 mies?

“Tää tuo ihan erilaisen näkökulman ryhmädynamiikkaan. En tiedä, onko se sattumaa, mutta tämä bändi on kyllä erilainen kuin ne, joissa olen yleensä tehnyt töitä: aikatauluista pidetään huolta ja asiat viedään usein loppuun asti. Nyt taidan antaa sellaisen kuvan, että miesbändeissä kaikki on ihan levällään, mutta kyllä tietyllä tavalla asiat tapahtuu jämptimmin ja nopeammin. Myös yhteydenpito on ehkä intensiivisempää. Näin on ainakin tässä bändissä”, pohtii Hongisto.

Valma & Varsinaiset
Valma & Varsinaiset Kuva: Rajoitettu käyttöoikeus, Yle Kuvapalvelu, kuvapalvelu@yle.fi

Seitsemän vuoden aikana nuorten muusikoiden yhtye on hitsautunut yhteen. Vuorovaikutus on tärkeää, lavalla ja sen ulkopuolella: “Mun entinen elämä musiikin parissa oli yksin puurtamista. Kyllästyin siihen tunteeseen, että olen ihan yksin. Siksi tämä yhteys tämän bändin kanssa on todella tärkeä asia. Yksin en jaksaisi biisejä tehdä", sanoo Vilma Talvitie.

Tulevaisuudelta toivotaan ystävyyden jatkumista ja sitä, että into ja ilo säilyisi musiikin tekemisessä. Uusiutumiskyky on tälle yhtyeelle keskeistä: “Toivon, että me pystyttäis tulevaisuudessakin tekemään sellaista musiikkia, joka on meidän mielestä tuoreen kuuloista. Tähän saakka olemme onnistuneet yllättämään itsemmekin sillä, että 'wau, vielä pystytään tekemään hyviä biisejä, vaikka ollaan oltu jo seitsemän vuotta pystyssä'. Bändit hajoaa nopeammallakin aikavälillä, kun ei enää pystytä luomaan uutta", toteaa Lauri Hongisto.

Katso Vilma Talvitien, Lauri Hongiston ja Laura Kuisman koko haastattelu tästä:

  • Saha ja Puu ja dueton voima

    Monna Kamu ja Iris Mattila Levylautakunnassa

    Nahkeaa pulssia ja villiä viulistia tarjottiin viikon Levylautakunnassa, jossa uutuuslevyjä kuuntelemassa olivat pianisti ja laulaja Monna Kamu, musiikkitoimittaja 'emerita' Iris Mattila ja rocketsivän hommia aloittava Kalevi Pollari. Pisteet ja kommentteja 1.

  • Sami Yaffa: Kuppikunnissa kiehuu, mikä avuksi?

    Kaksi pappia ja paholainen perustivat festivaalin

    Kahden papin ja paholaisen alulle panema Riosucion ystävyysfestivaali Kolumbiassa voisi toimia innoittavana esimerkkinä muulle maailmalle harmonisesta yhteiselosta, kirjoittaa Sami Yaffa. Samin Sound Tracker -kolumnit ilmestyvät viikoittain sarjan kolmannen kauden jaksojen myötä.

  • Mitä tyyliä musiikkini edustaa? Avaruusromua 21.1.2018

    Yhteisiä päämääriä, tunteita, ajatuksia ja dialogia.

    ”En ole tähän päivään mennessä osannut vastata tuohon kysymykseen”, sanoo säveltäjä ja basisti Lauri Porra. ”Musiikkityylistä tai sen lähtökohdista riippumatta kaikkien musiikintekijöiden päämäärä on sama”, hän toteaa. Rumpali Olavi Louhivuori puolestaan kertoo musiikin vievän hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Avaruusromussa käydään yllättävissä paikoissa ja kuunnellaan yhteisiä päämääriä: tunteita, ajatuksia ja dialogia kuuntelijan kanssa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Elsa Saisio ja Mikko 'Peltsi' Peltola viikon hittiä etsimässä

    Levylautakunnassa Elsa Saisio ja Mikko 'Peltsi' Peltola

    Tulkinnan voimaa ja räjähtävää energiaa odottivat uutuuslevyiltä viikon vieraat, uutta Kaikki oikein -elokuvaa tähdittävä näyttelijä Elsa Saisio ja tv-tähti, Lappia tunnetuksi tekevä Mikko 'Peltsi' Peltola sekä musiikkitoimittaja Pekka Laine. Tulos ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?