Hyppää pääsisältöön

Viisitoista lauantaita Välskärin kertomuksia – klassikko taipui kuunnelmasarjaksi 1974

Sakari Topeliuksen "tiiliskiviromaani" Välskärin kertomuksia toteutettiin radiokuunnelman muodossa vuosina 1974–1975. Viisitoistaosaisen näytelmän tekoa esiteltiin tv-ohjelmassa tammikuussa 1975. Julkaisun kynnyksellä myös kuunnelman dramaturgi kirjailija Pekka Lounela vieraili radiossa kertomassa omia ajatuksiaan Topeliuksen klassikkoteoksesta.

Välskärin kertomuksia -kuunnelman kaikki jaksot on nyt julkaistu pysyvästi kuunneltaviksi Areenassa

Sakari Topeliuksen Fältskärns berättelser alkoi ilmestyä jatkokertomuksena sanomalehti Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Kirjana se on julkaistu niin kolmiosaisena, viisiosaisena kuin kuusiosaisenakin. Suosittu romaanisarja piirtää kuvan Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Teoksessa vanhan välskärin tarinoiden kautta seurataan Bertelsköldin ja Larssonin sukujen vaiheita Ruotsin ja Suomen historiassa 1600-1700-luvuilla. Romaanissa Topelius yhdisti historiallisia tapahtumia ja henkilöitä kuvitteellisiin hahmoihin.

Radioteatterin ja ajanvietetoimituksen tekemää kuunnelmaa esitettiin loppuvuodesta 1974 vuoden 1975 alkuun lauantai-iltaisin. Kuulokuvasarjana Välskärin kertomuksia kuultiin radiossa jo vuonna 1940 Annikki Arnin dramatisoimana.

Välskärin kertomuksien kuusi ensimmäistä kertomusta on Pekka Lounela dramatisoinut radiolle ja niiden parissa vierähtää varmasti rattoisasti koko perheellä viistoista seuraavaa lauantaita tai sunnuntai-iltapäivää, jolloin lauantai-illan lähetys uusitaan.― Helsingin Sanomat 16.11.1974

Hyvää iltaa hyvät radion kuuntelijat -ohjelmassa valotettiin tv-katsojille radion toimintaa ja ohjelmistoa. Ylen teatteriosaston päällikkönä toiminut Mirjam Polkunen kertoo Välskärin kertomuksien olevan suuritöinen ja kallis lukuisten roolihenkilöiden johdosta. Toisaalta radion oman näyttelijäkunnan käyttö toi kustannuksia alemmaksi. Polkunen toteaa jatkokuunnelman olevan hyvä muoto tutustuttaa ihmisiä klassikkokirjallisuuden pariin. Polkunen tunnettiin myös kirjallisuudentutkijana, kirjailijana, kääntäjänä ja dramaturgina.

Ohjelmassa seurataan myös kuunnelman nauhoituksia radiostudiossa Helsingin Fabianinkadulla. Tositoimissa ovat Martti Tschokkinen välskäri Andreas Bäckin roolissa. Ansiokasta eläytymistä nähdään myös Erkki Luomalalta sekä Voitto Nurmelta.

Näyttelijä Martti Tschokkinen Välskärin kertomuksia -radiokuunnelman nauhoituksissa.
Näyttelijä Martti Tschokkinen Välskärin kertomuksia -kuunnelman äänityksissä. Näyttelijä Martti Tschokkinen Välskärin kertomuksia -radiokuunnelman nauhoituksissa. Kuva: Yle kuvanauha Välskärin kertomuksia,radioteatterit,1975
Ohjaaja Väinö Vainio studiossa piippu suullaan.
Kuunnelman ohjaaja Väinö Vainio. Ohjaaja Väinö Vainio studiossa piippu suullaan. Kuva: Yle kuvanauha Välskärin kertomuksia,kuunnelmat,1975,ohjaajat,radiostudio
Näyttää siltä, että Sakari Topeliuksen toistasataa vuotta vanhoista Välskärin kertomuksista muodostuu tässä pikapuoliin varsinainen popjuttu.― radiotoimittaja Jari Niemelä

Tänään iltapäivällä -radio-ohjelmassa heinäkuussa 1974 vieraillut kirjallisuuden ja radioteatterin moniottelija sekä Välskärin kertomuksien radiokuunnelman dramatisoinut Pekka Lounela pohti toimittaja Lassi Saastamoisen haastattelussa Välskärin kertomusten suhdetta nykyaikaan ja miksi se on jälleen relevantti teos.

Lounela arvelee, että kiinnostus teosta kohtaan johtuu romantiikalle tyypillisistä virtauksista, jotka vallitsivat 1970-luvun puolivälissä. Hänen mielestään myös yhteiskunnallisissa keskusteluissa oli selkeästi romanttisia kannanottoja ja piirteitä kansallisen menneisyyden merkityksestä.

Vuonna 1974 Välskärin kertomuksista julkaistiin myös kuusiosainen yhdestoista painos. Myös tv-tuotannoista oli puhetta, mutta ne eivät toteutuneet. Turun kaupunginteatterin lauteilla Välskärin kertomuksia nähtiin vuonna 1975. Näytelmän ohjasi Kalle Holmberg, dramatisoinnista vastasi Ritva Holmberg.

Välskärin kertomuksia sovitettaessa jatkokuunnelmaksi ei kovin suurta rakenteellista väkivaltaa teokselle pidä tehdä.― Pekka Lounela

Sakari Topelius toimi historian professorina ja lehtimiehenä, joka kirjoitti teoksia Suomen historiasta ja luonnosta, mutta hänet tunnettiin myös satusetänä, josta hän sai aikanaan kokea irvailua. Välskärin kertomuksien historiallisesta luotettavuudesta on ollutkin paljon spekulointia. Lounelan mukaan Topelius rakensi romantiikalle tyypillisen tarinan kuitenkin lähteiden ympärille. Lounela arvelee, että esimerkiksi romaanin sotakuvauksien henkilömäärät ovat varsin totuudenmukaisia.

Albert Edelfeltin piirros Välskärin kertomuksia -kirjaan
Albert Edelfeltin (1854–1905) piirtämää kuvitusta Välskärin kertomuksia -romaaniin. Valokuva on peräisin teoksen yhdennestätoista painoksesta vuodelta 1974. Albert Edelfeltin piirros Välskärin kertomuksia -kirjaan Välskärin kertomuksia,kansitaide,Albert Edelfelt,Zachris Topelius
Carl Larssonin kuvitusta Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia -romaaniin.
"Kohtaus luistinjäällä" Ruotsalainen kuvataiteilija Carl Larsson (1853–1919) kuvitti suurimmaksi osaksi Välskärin kertomuksia -romaanin. Carl Larssonin kuvitusta Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia -romaaniin. Carl Larsson,Välskärin kertomuksia,taideteokset,taide,kuvitus,Zachris Topelius
Välskärin kertomukset -sarjan näyttelijäkaartia.
Välskärin kertomuksia -radiokuunnelman näyttelijöitä rooliasuissaan. Kuva: Leif Öster / Yle Välskärin kertomukset -sarjan näyttelijäkaartia. näyttelijät,kuunnelmat

Kuuntele ja lataa koko sarja tästä.

Välskärin kertomukset -radiokuunnelman tekijät

Sakari Topeliuksen mukaan ja Juhani Ahon suomennoksen pohjalta Yleisradiolle dramatisoinut Pekka Lounela.
Musiikin säveltänyt Esa Helasvuo
Ohjaus Väinö Vainio Toinen ohjaaja Jyrki Lehtinen
Tehosteet: Åke Andersson ja Sirkka-Liisa Henriksson

Henkilöt:
Topelius - Lauri Leino
Välskäri Andreas Bäck - Martti Tschokkinen
Isoäiti ja rouva Larsson - Aino Lehtimäki
Anna Sofia ja Maija Larsson - Eriikka Magnusson
Karl Fredrik - Voitto Nurmi
Pikku Antero - Jussi Seppänen
Pikku Jonathan - Jussi Lounela
Postimestari Svanholm ja porvari Larsson - Erkki Luomala
Koulumestari Svenonius ja Aaron Perttilä - Kauko Kokkonen
Kreivi Bernhard Bertelsköld - Leif Wager
Mestari Pietari - Lauri Komulainen
Lauri Perttilä eli talonpoika Larsson - Heikki Heino
Hovimestari Janssen - Rauno Ketonen
Perttilän emäntä - Terttu Soinvirta
Vanha Larsson - Risto Mäkelä
Lampelan Pekka - Ossi Ahlapuro
Maaherra Creutz - Seppo Sariola
Kreeta - Eeva Litmanen
Meri Perttilä - Seela Sella
Muissa osissa: Hilkka Kesti, Jarkko Rantanen, Gustav Wiklund, Ismo
Saario, Uolevi Vahteristo, Keijo Komppa, Anita Heikkinen, Marja-Leena
Kouki, Lauri Kuosmanen ja Juha Kandolin

Lisää ohjelmasta

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.