Hyppää pääsisältöön

Viisitoista lauantaita Välskärin kertomuksia – klassikko taipui kuunnelmasarjaksi 1974

Sakari Topeliuksen "tiiliskiviromaani" Välskärin kertomuksia toteutettiin radiokuunnelman muodossa vuosina 1974–1975. Viisitoistaosaisen näytelmän tekoa esiteltiin tv-ohjelmassa tammikuussa 1975. Julkaisun kynnyksellä myös kuunnelman dramaturgi kirjailija Pekka Lounela vieraili radiossa kertomassa omia ajatuksiaan Topeliuksen klassikkoteoksesta.

Välskärin kertomuksia -kuunnelman kaikki jaksot on nyt julkaistu pysyvästi kuunneltaviksi Areenassa

Sakari Topeliuksen Fältskärns berättelser alkoi ilmestyä jatkokertomuksena sanomalehti Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Kirjana se on julkaistu niin kolmiosaisena, viisiosaisena kuin kuusiosaisenakin. Suosittu romaanisarja piirtää kuvan Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Teoksessa vanhan välskärin tarinoiden kautta seurataan Bertelsköldin ja Larssonin sukujen vaiheita Ruotsin ja Suomen historiassa 1600-1700-luvuilla. Romaanissa Topelius yhdisti historiallisia tapahtumia ja henkilöitä kuvitteellisiin hahmoihin.

Radioteatterin ja ajanvietetoimituksen tekemää kuunnelmaa esitettiin loppuvuodesta 1974 vuoden 1975 alkuun lauantai-iltaisin. Kuulokuvasarjana Välskärin kertomuksia kuultiin radiossa jo vuonna 1940 Annikki Arnin dramatisoimana.

Välskärin kertomuksien kuusi ensimmäistä kertomusta on Pekka Lounela dramatisoinut radiolle ja niiden parissa vierähtää varmasti rattoisasti koko perheellä viistoista seuraavaa lauantaita tai sunnuntai-iltapäivää, jolloin lauantai-illan lähetys uusitaan.― Helsingin Sanomat 16.11.1974

Hyvää iltaa hyvät radion kuuntelijat -ohjelmassa valotettiin tv-katsojille radion toimintaa ja ohjelmistoa. Ylen teatteriosaston päällikkönä toiminut Mirjam Polkunen kertoo Välskärin kertomuksien olevan suuritöinen ja kallis lukuisten roolihenkilöiden johdosta. Toisaalta radion oman näyttelijäkunnan käyttö toi kustannuksia alemmaksi. Polkunen toteaa jatkokuunnelman olevan hyvä muoto tutustuttaa ihmisiä klassikkokirjallisuuden pariin. Polkunen tunnettiin myös kirjallisuudentutkijana, kirjailijana, kääntäjänä ja dramaturgina.

Ohjelmassa seurataan myös kuunnelman nauhoituksia radiostudiossa Helsingin Fabianinkadulla. Tositoimissa ovat Martti Tschokkinen välskäri Andreas Bäckin roolissa. Ansiokasta eläytymistä nähdään myös Erkki Luomalalta sekä Voitto Nurmelta.

Näyttelijä Martti Tschokkinen Välskärin kertomuksia -radiokuunnelman nauhoituksissa.
Näyttelijä Martti Tschokkinen Välskärin kertomuksia -kuunnelman äänityksissä. Näyttelijä Martti Tschokkinen Välskärin kertomuksia -radiokuunnelman nauhoituksissa. Kuva: Yle kuvanauha Välskärin kertomuksia,radioteatterit,1975
Ohjaaja Väinö Vainio studiossa piippu suullaan.
Kuunnelman ohjaaja Väinö Vainio. Ohjaaja Väinö Vainio studiossa piippu suullaan. Kuva: Yle kuvanauha Välskärin kertomuksia,kuunnelmat,1975,ohjaajat,radiostudio
Näyttää siltä, että Sakari Topeliuksen toistasataa vuotta vanhoista Välskärin kertomuksista muodostuu tässä pikapuoliin varsinainen popjuttu.― radiotoimittaja Jari Niemelä

Tänään iltapäivällä -radio-ohjelmassa heinäkuussa 1974 vieraillut kirjallisuuden ja radioteatterin moniottelija sekä Välskärin kertomuksien radiokuunnelman dramatisoinut Pekka Lounela pohti toimittaja Lassi Saastamoisen haastattelussa Välskärin kertomusten suhdetta nykyaikaan ja miksi se on jälleen relevantti teos.

Lounela arvelee, että kiinnostus teosta kohtaan johtuu romantiikalle tyypillisistä virtauksista, jotka vallitsivat 1970-luvun puolivälissä. Hänen mielestään myös yhteiskunnallisissa keskusteluissa oli selkeästi romanttisia kannanottoja ja piirteitä kansallisen menneisyyden merkityksestä.

Vuonna 1974 Välskärin kertomuksista julkaistiin myös kuusiosainen yhdestoista painos. Myös tv-tuotannoista oli puhetta, mutta ne eivät toteutuneet. Turun kaupunginteatterin lauteilla Välskärin kertomuksia nähtiin vuonna 1975. Näytelmän ohjasi Kalle Holmberg, dramatisoinnista vastasi Ritva Holmberg.

Välskärin kertomuksia sovitettaessa jatkokuunnelmaksi ei kovin suurta rakenteellista väkivaltaa teokselle pidä tehdä.― Pekka Lounela

Sakari Topelius toimi historian professorina ja lehtimiehenä, joka kirjoitti teoksia Suomen historiasta ja luonnosta, mutta hänet tunnettiin myös satusetänä, josta hän sai aikanaan kokea irvailua. Välskärin kertomuksien historiallisesta luotettavuudesta on ollutkin paljon spekulointia. Lounelan mukaan Topelius rakensi romantiikalle tyypillisen tarinan kuitenkin lähteiden ympärille. Lounela arvelee, että esimerkiksi romaanin sotakuvauksien henkilömäärät ovat varsin totuudenmukaisia.

Albert Edelfeltin piirros Välskärin kertomuksia -kirjaan
Albert Edelfeltin (1854–1905) piirtämää kuvitusta Välskärin kertomuksia -romaaniin. Valokuva on peräisin teoksen yhdennestätoista painoksesta vuodelta 1974. Albert Edelfeltin piirros Välskärin kertomuksia -kirjaan Välskärin kertomuksia,kansitaide,Albert Edelfelt,Zachris Topelius
Carl Larssonin kuvitusta Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia -romaaniin.
"Kohtaus luistinjäällä" Ruotsalainen kuvataiteilija Carl Larsson (1853–1919) kuvitti suurimmaksi osaksi Välskärin kertomuksia -romaanin. Carl Larssonin kuvitusta Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia -romaaniin. Carl Larsson,Välskärin kertomuksia,taideteokset,taide,kuvitus,Zachris Topelius
Välskärin kertomukset -sarjan näyttelijäkaartia.
Välskärin kertomuksia -radiokuunnelman näyttelijöitä rooliasuissaan. Kuva: Leif Öster / Yle Välskärin kertomukset -sarjan näyttelijäkaartia. näyttelijät,kuunnelmat

Kuuntele ja lataa koko sarja tästä.

Välskärin kertomukset -radiokuunnelman tekijät

Sakari Topeliuksen mukaan ja Juhani Ahon suomennoksen pohjalta Yleisradiolle dramatisoinut Pekka Lounela.
Musiikin säveltänyt Esa Helasvuo
Ohjaus Väinö Vainio Toinen ohjaaja Jyrki Lehtinen
Tehosteet: Åke Andersson ja Sirkka-Liisa Henriksson

Henkilöt:
Topelius - Lauri Leino
Välskäri Andreas Bäck - Martti Tschokkinen
Isoäiti ja rouva Larsson - Aino Lehtimäki
Anna Sofia ja Maija Larsson - Eriikka Magnusson
Karl Fredrik - Voitto Nurmi
Pikku Antero - Jussi Seppänen
Pikku Jonathan - Jussi Lounela
Postimestari Svanholm ja porvari Larsson - Erkki Luomala
Koulumestari Svenonius ja Aaron Perttilä - Kauko Kokkonen
Kreivi Bernhard Bertelsköld - Leif Wager
Mestari Pietari - Lauri Komulainen
Lauri Perttilä eli talonpoika Larsson - Heikki Heino
Hovimestari Janssen - Rauno Ketonen
Perttilän emäntä - Terttu Soinvirta
Vanha Larsson - Risto Mäkelä
Lampelan Pekka - Ossi Ahlapuro
Maaherra Creutz - Seppo Sariola
Kreeta - Eeva Litmanen
Meri Perttilä - Seela Sella
Muissa osissa: Hilkka Kesti, Jarkko Rantanen, Gustav Wiklund, Ismo
Saario, Uolevi Vahteristo, Keijo Komppa, Anita Heikkinen, Marja-Leena
Kouki, Lauri Kuosmanen ja Juha Kandolin

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Kirjakuunnelmia kesän korvalle

    Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.

    Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.