Hyppää pääsisältöön

Viisitoista lauantaita Välskärin kertomuksia – klassikko taipui kuunnelmasarjaksi 1974

Sakari Topeliuksen "tiiliskiviromaani" Välskärin kertomuksia toteutettiin radiokuunnelman muodossa vuosina 1974–1975. Viisitoistaosaisen näytelmän tekoa esiteltiin tv-ohjelmassa tammikuussa 1975. Julkaisun kynnyksellä myös kuunnelman dramaturgi kirjailija Pekka Lounela vieraili radiossa kertomassa omia ajatuksiaan Topeliuksen klassikkoteoksesta.

Välskärin kertomuksia -kuunnelman kaikki jaksot on nyt julkaistu pysyvästi kuunneltaviksi Areenassa

Sakari Topeliuksen Fältskärns berättelser alkoi ilmestyä jatkokertomuksena sanomalehti Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Kirjana se on julkaistu niin kolmiosaisena, viisiosaisena kuin kuusiosaisenakin. Suosittu romaanisarja piirtää kuvan Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Teoksessa vanhan välskärin tarinoiden kautta seurataan Bertelsköldin ja Larssonin sukujen vaiheita Ruotsin ja Suomen historiassa 1600-1700-luvuilla. Romaanissa Topelius yhdisti historiallisia tapahtumia ja henkilöitä kuvitteellisiin hahmoihin.

Radioteatterin ja ajanvietetoimituksen tekemää kuunnelmaa esitettiin loppuvuodesta 1974 vuoden 1975 alkuun lauantai-iltaisin. Kuulokuvasarjana Välskärin kertomuksia kuultiin radiossa jo vuonna 1940 Annikki Arnin dramatisoimana.

Välskärin kertomuksien kuusi ensimmäistä kertomusta on Pekka Lounela dramatisoinut radiolle ja niiden parissa vierähtää varmasti rattoisasti koko perheellä viistoista seuraavaa lauantaita tai sunnuntai-iltapäivää, jolloin lauantai-illan lähetys uusitaan.― Helsingin Sanomat 16.11.1974

Hyvää iltaa hyvät radion kuuntelijat -ohjelmassa valotettiin tv-katsojille radion toimintaa ja ohjelmistoa. Ylen teatteriosaston päällikkönä toiminut Mirjam Polkunen kertoo Välskärin kertomuksien olevan suuritöinen ja kallis lukuisten roolihenkilöiden johdosta. Toisaalta radion oman näyttelijäkunnan käyttö toi kustannuksia alemmaksi. Polkunen toteaa jatkokuunnelman olevan hyvä muoto tutustuttaa ihmisiä klassikkokirjallisuuden pariin. Polkunen tunnettiin myös kirjallisuudentutkijana, kirjailijana, kääntäjänä ja dramaturgina.

Ohjelmassa seurataan myös kuunnelman nauhoituksia radiostudiossa Helsingin Fabianinkadulla. Tositoimissa ovat Martti Tschokkinen välskäri Andreas Bäckin roolissa. Ansiokasta eläytymistä nähdään myös Erkki Luomalalta sekä Voitto Nurmelta.

Näyttelijä Martti Tschokkinen Välskärin kertomuksia -radiokuunnelman nauhoituksissa.
Näyttelijä Martti Tschokkinen Välskärin kertomuksia -kuunnelman äänityksissä. Näyttelijä Martti Tschokkinen Välskärin kertomuksia -radiokuunnelman nauhoituksissa. Kuva: Yle kuvanauha Välskärin kertomuksia,radioteatterit,1975
Ohjaaja Väinö Vainio studiossa piippu suullaan.
Kuunnelman ohjaaja Väinö Vainio. Ohjaaja Väinö Vainio studiossa piippu suullaan. Kuva: Yle kuvanauha Välskärin kertomuksia,kuunnelmat,1975,ohjaajat,radiostudio
Näyttää siltä, että Sakari Topeliuksen toistasataa vuotta vanhoista Välskärin kertomuksista muodostuu tässä pikapuoliin varsinainen popjuttu.― radiotoimittaja Jari Niemelä

Tänään iltapäivällä -radio-ohjelmassa heinäkuussa 1974 vieraillut kirjallisuuden ja radioteatterin moniottelija sekä Välskärin kertomuksien radiokuunnelman dramatisoinut Pekka Lounela pohti toimittaja Lassi Saastamoisen haastattelussa Välskärin kertomusten suhdetta nykyaikaan ja miksi se on jälleen relevantti teos.

Lounela arvelee, että kiinnostus teosta kohtaan johtuu romantiikalle tyypillisistä virtauksista, jotka vallitsivat 1970-luvun puolivälissä. Hänen mielestään myös yhteiskunnallisissa keskusteluissa oli selkeästi romanttisia kannanottoja ja piirteitä kansallisen menneisyyden merkityksestä.

Vuonna 1974 Välskärin kertomuksista julkaistiin myös kuusiosainen yhdestoista painos. Myös tv-tuotannoista oli puhetta, mutta ne eivät toteutuneet. Turun kaupunginteatterin lauteilla Välskärin kertomuksia nähtiin vuonna 1975. Näytelmän ohjasi Kalle Holmberg, dramatisoinnista vastasi Ritva Holmberg.

Välskärin kertomuksia sovitettaessa jatkokuunnelmaksi ei kovin suurta rakenteellista väkivaltaa teokselle pidä tehdä.― Pekka Lounela

Sakari Topelius toimi historian professorina ja lehtimiehenä, joka kirjoitti teoksia Suomen historiasta ja luonnosta, mutta hänet tunnettiin myös satusetänä, josta hän sai aikanaan kokea irvailua. Välskärin kertomuksien historiallisesta luotettavuudesta on ollutkin paljon spekulointia. Lounelan mukaan Topelius rakensi romantiikalle tyypillisen tarinan kuitenkin lähteiden ympärille. Lounela arvelee, että esimerkiksi romaanin sotakuvauksien henkilömäärät ovat varsin totuudenmukaisia.

Albert Edelfeltin piirros Välskärin kertomuksia -kirjaan
Albert Edelfeltin (1854–1905) piirtämää kuvitusta Välskärin kertomuksia -romaaniin. Valokuva on peräisin teoksen yhdennestätoista painoksesta vuodelta 1974. Albert Edelfeltin piirros Välskärin kertomuksia -kirjaan Välskärin kertomuksia,kansitaide,Albert Edelfelt,Zachris Topelius
Carl Larssonin kuvitusta Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia -romaaniin.
"Kohtaus luistinjäällä" Ruotsalainen kuvataiteilija Carl Larsson (1853–1919) kuvitti suurimmaksi osaksi Välskärin kertomuksia -romaanin. Carl Larssonin kuvitusta Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia -romaaniin. Carl Larsson,Välskärin kertomuksia,taideteokset,taide,kuvitus,Zachris Topelius
Välskärin kertomukset -sarjan näyttelijäkaartia.
Välskärin kertomuksia -radiokuunnelman näyttelijöitä rooliasuissaan. Kuva: Leif Öster / Yle Välskärin kertomukset -sarjan näyttelijäkaartia. näyttelijät,kuunnelmat

Kuuntele ja lataa koko sarja tästä.

Välskärin kertomukset -radiokuunnelman tekijät

Sakari Topeliuksen mukaan ja Juhani Ahon suomennoksen pohjalta Yleisradiolle dramatisoinut Pekka Lounela.
Musiikin säveltänyt Esa Helasvuo
Ohjaus Väinö Vainio Toinen ohjaaja Jyrki Lehtinen
Tehosteet: Åke Andersson ja Sirkka-Liisa Henriksson

Henkilöt:
Topelius - Lauri Leino
Välskäri Andreas Bäck - Martti Tschokkinen
Isoäiti ja rouva Larsson - Aino Lehtimäki
Anna Sofia ja Maija Larsson - Eriikka Magnusson
Karl Fredrik - Voitto Nurmi
Pikku Antero - Jussi Seppänen
Pikku Jonathan - Jussi Lounela
Postimestari Svanholm ja porvari Larsson - Erkki Luomala
Koulumestari Svenonius ja Aaron Perttilä - Kauko Kokkonen
Kreivi Bernhard Bertelsköld - Leif Wager
Mestari Pietari - Lauri Komulainen
Lauri Perttilä eli talonpoika Larsson - Heikki Heino
Hovimestari Janssen - Rauno Ketonen
Perttilän emäntä - Terttu Soinvirta
Vanha Larsson - Risto Mäkelä
Lampelan Pekka - Ossi Ahlapuro
Maaherra Creutz - Seppo Sariola
Kreeta - Eeva Litmanen
Meri Perttilä - Seela Sella
Muissa osissa: Hilkka Kesti, Jarkko Rantanen, Gustav Wiklund, Ismo
Saario, Uolevi Vahteristo, Keijo Komppa, Anita Heikkinen, Marja-Leena
Kouki, Lauri Kuosmanen ja Juha Kandolin

Lisää ohjelmasta

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.