Hyppää pääsisältöön

Viisitoista lauantaita Välskärin kertomuksia – klassikko taipui kuunnelmasarjaksi 1974

Sakari Topeliuksen "tiiliskiviromaani" Välskärin kertomuksia toteutettiin radiokuunnelman muodossa vuosina 1974–1975. Viisitoistaosaisen näytelmän tekoa esiteltiin tv-ohjelmassa tammikuussa 1975. Julkaisun kynnyksellä myös kuunnelman dramaturgi kirjailija Pekka Lounela vieraili radiossa kertomassa omia ajatuksiaan Topeliuksen klassikkoteoksesta.

Välskärin kertomuksia -kuunnelman kaikki jaksot on nyt julkaistu pysyvästi kuunneltaviksi Areenassa

Sakari Topeliuksen Fältskärns berättelser alkoi ilmestyä jatkokertomuksena sanomalehti Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Kirjana se on julkaistu niin kolmiosaisena, viisiosaisena kuin kuusiosaisenakin. Suosittu romaanisarja piirtää kuvan Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Teoksessa vanhan välskärin tarinoiden kautta seurataan Bertelsköldin ja Larssonin sukujen vaiheita Ruotsin ja Suomen historiassa 1600-1700-luvuilla. Romaanissa Topelius yhdisti historiallisia tapahtumia ja henkilöitä kuvitteellisiin hahmoihin.

Radioteatterin ja ajanvietetoimituksen tekemää kuunnelmaa esitettiin loppuvuodesta 1974 vuoden 1975 alkuun lauantai-iltaisin. Kuulokuvasarjana Välskärin kertomuksia kuultiin radiossa jo vuonna 1940 Annikki Arnin dramatisoimana.

Välskärin kertomuksien kuusi ensimmäistä kertomusta on Pekka Lounela dramatisoinut radiolle ja niiden parissa vierähtää varmasti rattoisasti koko perheellä viistoista seuraavaa lauantaita tai sunnuntai-iltapäivää, jolloin lauantai-illan lähetys uusitaan.― Helsingin Sanomat 16.11.1974

Hyvää iltaa hyvät radion kuuntelijat -ohjelmassa valotettiin tv-katsojille radion toimintaa ja ohjelmistoa. Ylen teatteriosaston päällikkönä toiminut Mirjam Polkunen kertoo Välskärin kertomuksien olevan suuritöinen ja kallis lukuisten roolihenkilöiden johdosta. Toisaalta radion oman näyttelijäkunnan käyttö toi kustannuksia alemmaksi. Polkunen toteaa jatkokuunnelman olevan hyvä muoto tutustuttaa ihmisiä klassikkokirjallisuuden pariin. Polkunen tunnettiin myös kirjallisuudentutkijana, kirjailijana, kääntäjänä ja dramaturgina.

Ohjelmassa seurataan myös kuunnelman nauhoituksia radiostudiossa Helsingin Fabianinkadulla. Tositoimissa ovat Martti Tschokkinen välskäri Andreas Bäckin roolissa. Ansiokasta eläytymistä nähdään myös Erkki Luomalalta sekä Voitto Nurmelta.

Näyttelijä Martti Tschokkinen Välskärin kertomuksia -radiokuunnelman nauhoituksissa.
Näyttelijä Martti Tschokkinen Välskärin kertomuksia -kuunnelman äänityksissä. Näyttelijä Martti Tschokkinen Välskärin kertomuksia -radiokuunnelman nauhoituksissa. Kuva: Yle kuvanauha Välskärin kertomuksia,radioteatterit,1975
Ohjaaja Väinö Vainio studiossa piippu suullaan.
Kuunnelman ohjaaja Väinö Vainio. Ohjaaja Väinö Vainio studiossa piippu suullaan. Kuva: Yle kuvanauha Välskärin kertomuksia,kuunnelmat,1975,ohjaajat,radiostudio
Näyttää siltä, että Sakari Topeliuksen toistasataa vuotta vanhoista Välskärin kertomuksista muodostuu tässä pikapuoliin varsinainen popjuttu.― radiotoimittaja Jari Niemelä

Tänään iltapäivällä -radio-ohjelmassa heinäkuussa 1974 vieraillut kirjallisuuden ja radioteatterin moniottelija sekä Välskärin kertomuksien radiokuunnelman dramatisoinut Pekka Lounela pohti toimittaja Lassi Saastamoisen haastattelussa Välskärin kertomusten suhdetta nykyaikaan ja miksi se on jälleen relevantti teos.

Lounela arvelee, että kiinnostus teosta kohtaan johtuu romantiikalle tyypillisistä virtauksista, jotka vallitsivat 1970-luvun puolivälissä. Hänen mielestään myös yhteiskunnallisissa keskusteluissa oli selkeästi romanttisia kannanottoja ja piirteitä kansallisen menneisyyden merkityksestä.

Vuonna 1974 Välskärin kertomuksista julkaistiin myös kuusiosainen yhdestoista painos. Myös tv-tuotannoista oli puhetta, mutta ne eivät toteutuneet. Turun kaupunginteatterin lauteilla Välskärin kertomuksia nähtiin vuonna 1975. Näytelmän ohjasi Kalle Holmberg, dramatisoinnista vastasi Ritva Holmberg.

Välskärin kertomuksia sovitettaessa jatkokuunnelmaksi ei kovin suurta rakenteellista väkivaltaa teokselle pidä tehdä.― Pekka Lounela

Sakari Topelius toimi historian professorina ja lehtimiehenä, joka kirjoitti teoksia Suomen historiasta ja luonnosta, mutta hänet tunnettiin myös satusetänä, josta hän sai aikanaan kokea irvailua. Välskärin kertomuksien historiallisesta luotettavuudesta on ollutkin paljon spekulointia. Lounelan mukaan Topelius rakensi romantiikalle tyypillisen tarinan kuitenkin lähteiden ympärille. Lounela arvelee, että esimerkiksi romaanin sotakuvauksien henkilömäärät ovat varsin totuudenmukaisia.

Albert Edelfeltin piirros Välskärin kertomuksia -kirjaan
Albert Edelfeltin (1854–1905) piirtämää kuvitusta Välskärin kertomuksia -romaaniin. Valokuva on peräisin teoksen yhdennestätoista painoksesta vuodelta 1974. Albert Edelfeltin piirros Välskärin kertomuksia -kirjaan Välskärin kertomuksia,kansitaide,Albert Edelfelt,Zachris Topelius
Carl Larssonin kuvitusta Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia -romaaniin.
"Kohtaus luistinjäällä" Ruotsalainen kuvataiteilija Carl Larsson (1853–1919) kuvitti suurimmaksi osaksi Välskärin kertomuksia -romaanin. Carl Larssonin kuvitusta Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia -romaaniin. Carl Larsson,Välskärin kertomuksia,taideteokset,taide,kuvitus,Zachris Topelius
Välskärin kertomukset -sarjan näyttelijäkaartia.
Välskärin kertomuksia -radiokuunnelman näyttelijöitä rooliasuissaan. Kuva: Leif Öster / Yle Välskärin kertomukset -sarjan näyttelijäkaartia. näyttelijät,kuunnelmat

Kuuntele ja lataa koko sarja tästä.

Välskärin kertomukset -radiokuunnelman tekijät

Sakari Topeliuksen mukaan ja Juhani Ahon suomennoksen pohjalta Yleisradiolle dramatisoinut Pekka Lounela.
Musiikin säveltänyt Esa Helasvuo
Ohjaus Väinö Vainio Toinen ohjaaja Jyrki Lehtinen
Tehosteet: Åke Andersson ja Sirkka-Liisa Henriksson

Henkilöt:
Topelius - Lauri Leino
Välskäri Andreas Bäck - Martti Tschokkinen
Isoäiti ja rouva Larsson - Aino Lehtimäki
Anna Sofia ja Maija Larsson - Eriikka Magnusson
Karl Fredrik - Voitto Nurmi
Pikku Antero - Jussi Seppänen
Pikku Jonathan - Jussi Lounela
Postimestari Svanholm ja porvari Larsson - Erkki Luomala
Koulumestari Svenonius ja Aaron Perttilä - Kauko Kokkonen
Kreivi Bernhard Bertelsköld - Leif Wager
Mestari Pietari - Lauri Komulainen
Lauri Perttilä eli talonpoika Larsson - Heikki Heino
Hovimestari Janssen - Rauno Ketonen
Perttilän emäntä - Terttu Soinvirta
Vanha Larsson - Risto Mäkelä
Lampelan Pekka - Ossi Ahlapuro
Maaherra Creutz - Seppo Sariola
Kreeta - Eeva Litmanen
Meri Perttilä - Seela Sella
Muissa osissa: Hilkka Kesti, Jarkko Rantanen, Gustav Wiklund, Ismo
Saario, Uolevi Vahteristo, Keijo Komppa, Anita Heikkinen, Marja-Leena
Kouki, Lauri Kuosmanen ja Juha Kandolin

Lisää ohjelmasta

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.