Hyppää pääsisältöön

Viisitoista lauantaita Välskärin kertomuksia – klassikko taipui kuunnelmasarjaksi 1974

Sakari Topeliuksen "tiiliskiviromaani" Välskärin kertomuksia toteutettiin radiokuunnelman muodossa vuosina 1974–1975. Viisitoistaosaisen näytelmän tekoa esiteltiin tv-ohjelmassa tammikuussa 1975. Julkaisun kynnyksellä myös kuunnelman dramaturgi kirjailija Pekka Lounela vieraili radiossa kertomassa omia ajatuksiaan Topeliuksen klassikkoteoksesta.

Välskärin kertomuksia -kuunnelman kaikki jaksot on nyt julkaistu pysyvästi kuunneltaviksi Areenassa

Sakari Topeliuksen Fältskärns berättelser alkoi ilmestyä jatkokertomuksena sanomalehti Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Kirjana se on julkaistu niin kolmiosaisena, viisiosaisena kuin kuusiosaisenakin. Suosittu romaanisarja piirtää kuvan Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Teoksessa vanhan välskärin tarinoiden kautta seurataan Bertelsköldin ja Larssonin sukujen vaiheita Ruotsin ja Suomen historiassa 1600-1700-luvuilla. Romaanissa Topelius yhdisti historiallisia tapahtumia ja henkilöitä kuvitteellisiin hahmoihin.

Radioteatterin ja ajanvietetoimituksen tekemää kuunnelmaa esitettiin loppuvuodesta 1974 vuoden 1975 alkuun lauantai-iltaisin. Kuulokuvasarjana Välskärin kertomuksia kuultiin radiossa jo vuonna 1940 Annikki Arnin dramatisoimana.

Välskärin kertomuksien kuusi ensimmäistä kertomusta on Pekka Lounela dramatisoinut radiolle ja niiden parissa vierähtää varmasti rattoisasti koko perheellä viistoista seuraavaa lauantaita tai sunnuntai-iltapäivää, jolloin lauantai-illan lähetys uusitaan.― Helsingin Sanomat 16.11.1974

Hyvää iltaa hyvät radion kuuntelijat -ohjelmassa valotettiin tv-katsojille radion toimintaa ja ohjelmistoa. Ylen teatteriosaston päällikkönä toiminut Mirjam Polkunen kertoo Välskärin kertomuksien olevan suuritöinen ja kallis lukuisten roolihenkilöiden johdosta. Toisaalta radion oman näyttelijäkunnan käyttö toi kustannuksia alemmaksi. Polkunen toteaa jatkokuunnelman olevan hyvä muoto tutustuttaa ihmisiä klassikkokirjallisuuden pariin. Polkunen tunnettiin myös kirjallisuudentutkijana, kirjailijana, kääntäjänä ja dramaturgina.

Ohjelmassa seurataan myös kuunnelman nauhoituksia radiostudiossa Helsingin Fabianinkadulla. Tositoimissa ovat Martti Tschokkinen välskäri Andreas Bäckin roolissa. Ansiokasta eläytymistä nähdään myös Erkki Luomalalta sekä Voitto Nurmelta.

Näyttelijä Martti Tschokkinen Välskärin kertomuksia -radiokuunnelman nauhoituksissa.
Näyttelijä Martti Tschokkinen Välskärin kertomuksia -kuunnelman äänityksissä. Näyttelijä Martti Tschokkinen Välskärin kertomuksia -radiokuunnelman nauhoituksissa. Kuva: Yle kuvanauha Välskärin kertomuksia,radioteatterit,1975
Ohjaaja Väinö Vainio studiossa piippu suullaan.
Kuunnelman ohjaaja Väinö Vainio. Ohjaaja Väinö Vainio studiossa piippu suullaan. Kuva: Yle kuvanauha Välskärin kertomuksia,kuunnelmat,1975,ohjaajat,radiostudio
Näyttää siltä, että Sakari Topeliuksen toistasataa vuotta vanhoista Välskärin kertomuksista muodostuu tässä pikapuoliin varsinainen popjuttu.― radiotoimittaja Jari Niemelä

Tänään iltapäivällä -radio-ohjelmassa heinäkuussa 1974 vieraillut kirjallisuuden ja radioteatterin moniottelija sekä Välskärin kertomuksien radiokuunnelman dramatisoinut Pekka Lounela pohti toimittaja Lassi Saastamoisen haastattelussa Välskärin kertomusten suhdetta nykyaikaan ja miksi se on jälleen relevantti teos.

Lounela arvelee, että kiinnostus teosta kohtaan johtuu romantiikalle tyypillisistä virtauksista, jotka vallitsivat 1970-luvun puolivälissä. Hänen mielestään myös yhteiskunnallisissa keskusteluissa oli selkeästi romanttisia kannanottoja ja piirteitä kansallisen menneisyyden merkityksestä.

Vuonna 1974 Välskärin kertomuksista julkaistiin myös kuusiosainen yhdestoista painos. Myös tv-tuotannoista oli puhetta, mutta ne eivät toteutuneet. Turun kaupunginteatterin lauteilla Välskärin kertomuksia nähtiin vuonna 1975. Näytelmän ohjasi Kalle Holmberg, dramatisoinnista vastasi Ritva Holmberg.

Välskärin kertomuksia sovitettaessa jatkokuunnelmaksi ei kovin suurta rakenteellista väkivaltaa teokselle pidä tehdä.― Pekka Lounela

Sakari Topelius toimi historian professorina ja lehtimiehenä, joka kirjoitti teoksia Suomen historiasta ja luonnosta, mutta hänet tunnettiin myös satusetänä, josta hän sai aikanaan kokea irvailua. Välskärin kertomuksien historiallisesta luotettavuudesta on ollutkin paljon spekulointia. Lounelan mukaan Topelius rakensi romantiikalle tyypillisen tarinan kuitenkin lähteiden ympärille. Lounela arvelee, että esimerkiksi romaanin sotakuvauksien henkilömäärät ovat varsin totuudenmukaisia.

Albert Edelfeltin piirros Välskärin kertomuksia -kirjaan
Albert Edelfeltin (1854–1905) piirtämää kuvitusta Välskärin kertomuksia -romaaniin. Valokuva on peräisin teoksen yhdennestätoista painoksesta vuodelta 1974. Albert Edelfeltin piirros Välskärin kertomuksia -kirjaan Välskärin kertomuksia,kansitaide,Albert Edelfelt,Zachris Topelius
Carl Larssonin kuvitusta Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia -romaaniin.
"Kohtaus luistinjäällä" Ruotsalainen kuvataiteilija Carl Larsson (1853–1919) kuvitti suurimmaksi osaksi Välskärin kertomuksia -romaanin. Carl Larssonin kuvitusta Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia -romaaniin. Carl Larsson,Välskärin kertomuksia,taideteokset,taide,kuvitus,Zachris Topelius
Välskärin kertomukset -sarjan näyttelijäkaartia.
Välskärin kertomuksia -radiokuunnelman näyttelijöitä rooliasuissaan. Kuva: Leif Öster / Yle Välskärin kertomukset -sarjan näyttelijäkaartia. näyttelijät,kuunnelmat

Kuuntele ja lataa koko sarja tästä.

Välskärin kertomukset -radiokuunnelman tekijät

Sakari Topeliuksen mukaan ja Juhani Ahon suomennoksen pohjalta Yleisradiolle dramatisoinut Pekka Lounela.
Musiikin säveltänyt Esa Helasvuo
Ohjaus Väinö Vainio Toinen ohjaaja Jyrki Lehtinen
Tehosteet: Åke Andersson ja Sirkka-Liisa Henriksson

Henkilöt:
Topelius - Lauri Leino
Välskäri Andreas Bäck - Martti Tschokkinen
Isoäiti ja rouva Larsson - Aino Lehtimäki
Anna Sofia ja Maija Larsson - Eriikka Magnusson
Karl Fredrik - Voitto Nurmi
Pikku Antero - Jussi Seppänen
Pikku Jonathan - Jussi Lounela
Postimestari Svanholm ja porvari Larsson - Erkki Luomala
Koulumestari Svenonius ja Aaron Perttilä - Kauko Kokkonen
Kreivi Bernhard Bertelsköld - Leif Wager
Mestari Pietari - Lauri Komulainen
Lauri Perttilä eli talonpoika Larsson - Heikki Heino
Hovimestari Janssen - Rauno Ketonen
Perttilän emäntä - Terttu Soinvirta
Vanha Larsson - Risto Mäkelä
Lampelan Pekka - Ossi Ahlapuro
Maaherra Creutz - Seppo Sariola
Kreeta - Eeva Litmanen
Meri Perttilä - Seela Sella
Muissa osissa: Hilkka Kesti, Jarkko Rantanen, Gustav Wiklund, Ismo
Saario, Uolevi Vahteristo, Keijo Komppa, Anita Heikkinen, Marja-Leena
Kouki, Lauri Kuosmanen ja Juha Kandolin

Lisää ohjelmasta

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa