Hyppää pääsisältöön

Cityluonto: Kaupunkilainen, varo säätä!

Ukkospilvi
Ukkospilvi (Cumulonimbus) Ukkospilvi Kuva: Spyffe / Flickr / Kuvaa rajattu Kuuropilvi

Olitko paikalla, kun tulva peitti Kauppatorin? Muistatko ennätysison ketjukolarin Lahdentien lumimyräkässä? Näitkö uutiskuvat tuulen kaatamasta lentokoneesta Malmilla?

Äärisäät eivät ole tyypillisimpiä suomalaisia sääilmiöitä, mutta myrskyistä saamme mekin välillä osamme kuten Kiira-myrskystä, joka kuritti erityisesti Etelä-Suomea. Lainsäätäjä edellyttää, että viranomaiset varautuvat poikkeaviin luonnonilmiöihin. Pääkaupunki Helsinki on laatinut ohjeita, toimintamalleja ja strategioita mm. tulvien varalta.

– Meillä on toimiva yhteistyö Ilmatieteenlaitoksen kanssa. Saamme tietoa poikkeuksellisista säätapahtumista, jolloin meillä on hyvä kuva siitä, mitä on tapahtumassa, kertoo Helsingin kaupungin pelastuspäällikkö Jari Korkiamäki.

Helsinki kasvaa ylöspäin ja alaspäin, parhaat rakennuspaikat on jo melkein käytetty. Samaan aikaan rakennusmateriaaleissa trendit muuttuvat, ja esimerkiksi lasipintaa käytetään nykyään paljon. Pelastusviranomainen ei silti näe tätä riskinä, vaikka esimerkiksi Kiira-myrsky pudotti Helsingin keskustassa sijaitsevan Sanomatalon seinästä laseja alas kadulle.

– Suomessa rakennetaan onneksi pääsääntöisesti hyvin. Sen sijaan rakennustelineet ja peltikatot aiheuttavat todellisen vaaran myrskysäällä, huomauttaa Jari Korkiamäki.

Jätepaperipaalit koottiin tulvaesteiksi Helsingin Kauppatorille v. 2005
Kauppatorille asetettiin tulvasuojat v. 2005 Jätepaperipaalit koottiin tulvaesteiksi Helsingin Kauppatorille v. 2005 Kuva: Jaan Mentu, Helsingin Kaupunginmuseo Tulvaesteitä Kauppatorilla 2005

Kauppatorilla oli tulva vuonna 2005
Vesimassat pysähtyivät tulvaesteisiin v. 2005 Kauppatorilla oli tulva vuonna 2005 Kuva: Jaan Mentu, Helsingin kaupunginmuseo Tulviva Kauppatori vuonna 2005
Rakennustelineet ja peltikatot aiheuttavat todellisen vaaran myrskysäällä― pelastuspäällikkö Jari Korkiamäki, Helsingin kaupunki

Pelastuspäällikkö Korkiamäki mainitsee 35 vuoden työkokemuksella suurimmiksi sään aiheuttamiksi haasteiksi vaikeat liikenneolosuhteet, meriveden nousun ja puiden kaatumisen.

– Yksi myrsky on jäänyt erityisesti mieleen, vaikka siitä on jo vuosia. Olimme palomiesoppilaiden kanssa harjoittelemassa Lauttasaaressa, kun myrsky kaatoi puita ja niitä piti alkaa raivata pois. Tuuli repi peltikattoja, joita sitten kiinnitettiin koko yö, vaikka lunta tuli vaakasuoraan. Välillä naulatkin loppuivat kesken. Palomiehen on pystyttävä työskentelemään säässä kuin säässä ja kiivettävä vaikka naulaamaan kattopeltejä, jotteivät ne irrotessaan ja maahan pudotessaan aiheuttaisi suurempia vahinkoja, kertoo Korkiamäki.

Ketjukolari Lahdentiellä 2012
Sää yllätti pahan kerran autoilijat Lahdentiellä v. 2012 Ketjukolari Lahdentiellä 2012 Kuva: Mika Salomaa Lahdentien ketjukolari

Ruuhka-aikaan osuessaan myrsky tekee pahaa jälkeä erityisesti liikenteessä, kun tielle tai raitiokiskoille kaatuu puita ja kellareihin valuu vettä.

– Puhumme peltitsunameista, kun tienpinnan jäätyminen tai sakea lumipyry yllättää autoilijat. Yksi pahimmista koettiin muutama vuosi sitten, kun ketjukolareiden suma ruuhkautti lähes yhtä aikaa Hämeenlinnanväylän, Kustaa Vaasan tien ja Lahdentien, muistelee Jari Korkiamäki.

Ilmatieteenlaitoksen valmiuspäällikkö Ari-Juhani Punkka muistaa useita tilanteita 2000-luvulla, kun äkillisesti muuttuvat keliolosuhteet ovat tehneet autoilijalle tepposet.

– Jos työmatkalaiset lähtevät Uudenmaan pohjoisosasta, siellä voi aurinko paistaa ja asfaltti on kuivaa. Sitten tulee yhtäkkiä harmaa seinämä, jossa näkyvyys menee hetkessä nollaan, jolloin tie saattaa muuttua kuivasta ja pitävästä jäiseksi sekä liukkaaksi. Sitten kolisee, sanoo Punkka.

Hönkäys kylmää ilmaa Venäjältä aikaansaa otollisen tilanteen lumimyräkälle― valmiuspäällikkö Ari-Juhani Punkka, Ilmatieteenlaitos

Lumimyräkkä Helsingissä 1940-luvulla
Lumimyräkkä vuosimallia 1949 Lumimyräkkä Helsingissä 1940-luvulla Kuva: Hugo Sundström, Helsingin kaupunginmuseo Lumimyräkkä Helsingissä

Tulevaisuudessa myrskyt eivät yltäne hurrikaaniluokkaan, siitä pitää huolen meriveden alhainen lämpötila. Kuitenkin voimakkaat sateet saattavat lisääntyä.

– Suomenlahti tulee olemaan yhä pitempään jäätön. Kun merialue on avoin ja Venäjän suunnalta puhaltaa kylmää ilmaa, tämä yhdistelmä tuottaa sakeita lumikuuroja etelärannikolle. Vaikka talvi olisi kuinka lauha, niin lyhytkin hönkäys kylmää ilmaa Venäjältä saa aikaan otollisen tilanteen lumimyräkälle, sanoo Ari-Juhani Punkka.

– Meillä myös ilmakehän virtaukset ovat sen verran voimakkaita, että jo ne yksistään riittäisivät hajoittamaan hurrikaanin, kertoo Ari-Juhani Punkka.

Myrsky ei ole mikään luonnon vikatila― pelastuspäällikkö Jari Korkiamäki, Helsingin kaupunki
Äiti kantaa lapsen tulvivan kadun yli Helsingissä v. 1974
Helsingin keskustassa tulvi v. 1974 Äiti kantaa lapsen tulvivan kadun yli Helsingissä v. 1974 Kuva: Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo Tulva Helsingissä

Veteen juuttunutta autoa työnnetään tulvivalla Nordenskiöldinkadulla
Nordenskiöldinkadulla tulvi v. 1972 Veteen juuttunutta autoa työnnetään tulvivalla Nordenskiöldinkadulla Kuva: Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo Tulva Nordenskiöldinkadulla

Ajatusleikki siitä, millainen sijainti olisi kaikkein turvallisin Suomen pääkaupungille, ei saa pelastuspäällikköä vaihtamaan Helsingin paikkaa.

– Helsinki on täysin oikeassa paikassa, se on tässä ja tällaisena oma kaunis itsensä. Joskus ihmettelen kyllä paikkakuntia, joilla rakennetaan hyvinkin alaville paikoille ja joissa on säännöllisesti tulvia, pohtii Jari Korkiamäki.

– Vaikka yhteiskunta olisi kuinka hyvin varautunut, luonto viime kädessä voittaa pelin. Myrskyhän ei ole mikään luonnon vikatila vaan ominaisuus, joka joskus yllättää voimallaan, Korkiamäki muistuttaa.

Lisää aiheesta:

Liikennemerkki varoittaa ajoittaisista tulvista
Liikennemerkki varoittaa ajoittaisista tulvista Kuva: Anna-Kaisa Brenner varoitusmerkki
  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?