Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Syötävä kaupunki pääkuva

Maistuisiko torakka?

Nainen ojentaa kättään kohti kameraa, käden päällä on musta torakka.
Ovatko torakat tulevaisuuden katkarapuja? Nainen ojentaa kättään kohti kameraa, käden päällä on musta torakka. Kuva: DocArt, Petteri Saario Petteri Saario,hyönteiset,Torakat,hyönteisruoka,asvalttiviidakot

Ovathan ne ällöttäviä. Valkoiset kuhnurintoukat jäävät laiskasti lötköttämään kasaan, kun hyönteiskokki Topi Kairenius noukkii ne varovasti pois mehiläispesän kennosta. Tuntosarviaan heiluttelevaa mustaa torakkaa ei tulisi mieleenkään laittaa suuhun. Rapeat sirkanjalat eivät houkuta senkään vertaa. Näitäkö pitäisi syödä?

Hyönteisruuan Suomen pioneeri Topi Kairenius ei ennakkoasenteesta hätkähdä, se on hänelle tuttua.
- Kun länsimainen kohtaa hyönteisen, niin ensin se pelästyy, sitten se inhoaa sitä. Sen jälkeen on vaikeaa myydä ajatusta sen syömisestä.

Mies valkoisessa mehiläistarhurin suojapuvussa pitelee käsissään mehiläiskennoa.
Hyönteiskokki Topi Kaireniuksen mielestä myös länsimaissa tulisi ottaa hyönteisruoka osaksi ruokavaliota. Mies valkoisessa mehiläistarhurin suojapuvussa pitelee käsissään mehiläiskennoa. Kuva: DocArt, Petteri Saario hyönteiset,Petteri Saario,kuhnurit,asvalttiviidakot

Hyönteisruuan taustalla on ylevämpiä päämääriä kuin vain erikoisuuden tavoittelu. Länsimaita hyönteisravinnon pariin on patistellut jopa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö, sillä hyönteisten viljely on ympäristöystävällinen tapa tuottaa proteiinipitoista ruokaa. Hyönteiset kasvavat ja lisääntyvät nopeasti ja viljelyn hiilijalanjälki on pieni. Proteiinin lisäksi monet hyönteiset sisältävät rautaa, kalsiumia, sinkkiä ja B12-vitamiinia, jota esimerkiksi kasvissyöjät eivät saa muutoin kuin vitamiinipurkista.

Kaksi miljardia ihmistä käyttää hyönteisiä ruokavalionaan ja me länsimaissa olemme ainoita, jotka eivät ole ymmärtäneet sitä potentiaalia.― Topi Kairenius

- Meillä alkaa pikkuhiljaa kanalat, sikalat ja navetat paukkua, meillä ei riitä ruokaa kaikille. 2050 meitä ihmisiä on maapallolla yhdeksän miljardia ja meidän pitää alkaa löytää vaihtoehtoja lihalle. En sano, että lihan käyttö pitäisi lopettaa, mutta vähentää sitä ravitsemussuositusten tasolle. Nyt se on lähtenyt ihan käsistä, etenkin Pohjoismaissa, Kairenius toteaa.

Muualla maailmassa hyönteisruoka ei aiheuta välitöntä yökötystä, päin vastoin. Hyönteiset kuuluvat noin kahden miljardin ihmisen ruokavalioon.
-Kaikki muut kulttuurit ymmärtävät käyttää niitä osana päivittäistä ruokavaliota, Kairenius painottaa.

Nuori mies katselee epäileväisen näköisenä sormiensa välissä olevaa pienen pientä hyönteistä. Toisessa kädessä on pieni kuppi.
Antti Saario tutkii suupalaansa. Maistiaisena on rapea sirkka. Nuori mies katselee epäileväisen näköisenä sormiensa välissä olevaa pienen pientä hyönteistä. Toisessa kädessä on pieni kuppi. Kuva: DocArt, Petteri Saario Petteri Saario,sirkat,hyönteisruoka

Kaikki alkoi hyönteispizzasta

Topi Kaireniuksen kiinnostus hyöteisruokaan lähti itämään käytännön kautta. Kaireniuksen perheen lapsilla ilmeni vilja- ja maitoallergia ja lisäksi lasten äiti on kasvissyöjä. Topi lähti etsimään viljattomia, maidottomia ja lihattomia ruokia ja tutustui samalla erilaisiin ruokavalioihin. Yksi niistä oli hyönteisruoka.

- Erityisesti se kiinnosti, millaiset mielettömät resurssit hyönteisissä on: kaksi miljardia ihmistä käyttää hyönteisiä ruokavalionaan ja me länsimaissa olemme ainoita, jotka eivät ole ymmärtäneet sitä potentiaalia.

Kairenius otti haavin käteen ja marssi niitylle, poimi hyönteisiä ja pisti pizzan päälle. Se maistui hyvältä. Pizzasta alkoi tutkimusmatka, ja pian Kairenius löysi samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa lähti kehittämään toimintaa.

Lähikuva kädestä, etusormen ja peukalon välissä on vaalea toukka. Kuvan alareunassa näkyy hunajakennoa.
Kuhnurintoukat ovat kausiluonteista herkkua. Lähikuva kädestä, etusormen ja peukalon välissä on vaalea toukka. Kuvan alareunassa näkyy hunajakennoa. Kuva: DocArt, Petteri Saario Petteri Saario,kuhnurit,hyönteisruoka

Hyönteisjauhe piilottaa hyönteismäisyyden

Toistaiseksi hyönteisten myyminen syötäväksi on Suomessa laitonta, mutta tilanne on muuttumassa, kun EU:n ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi elintarvikeasetus vapauttaa myynnin luvanvaraiseksi.

Ehkä se aika ei ole niin kaukana kuin kuvittelemme, kun ötököiden popsiminen on arkipäivää. Ensimmäiset askeleet tähän suuntaan on jo otettu. Suomessa Fazer tutkii parhaillaan hyönteisten käyttöä leivonnassa ja esimerkiksi Hollannissa on jo myynnissä lihapullia, nugetteja, schnitzeleitä ja patukoita, joissa on käytetty hyönteisjauhetta.

Kairenius uskoo, että juuri hyönteisjauhe lyö ensimmäisenä läpi länsimaiden ruokamarkkinoille. Hyönteisjauhe piilottaa hyönteismäisyyden, mikä on länsimaita ajatellen hyvä asia.

Kairenius itse sujauttaa hyönteisjauhetta niin pizzataikinaan kuin sämpylöihinkin.
- Sitä voi pistää puuron sekaan, smoothieen ja pastataikinaan.

Kuhnurintoukat kuuluvat hyönteiskokin omiin lemppareihin.
- Ne tulevat ihan ykkösenä, koska ovat niin kausiluonteisia. Myös kulkusirkat ja argentiinalaiset torakat ovat suosikkejani. Argentiinalaisia torakoita voi käyttää katkaravun tavoin. Ne ovat niin rasvaisia sisältä, että kun niitä keittää tarpeeksi pitkään, niihin saa sellaisen joulukinkkumaisen aromin, hän kuvaa.

Kämmenellä on musta torakka.
Tätä torakkaa ei pistellä poskeen. Se on hyönteiskokki Topi Kaireniuksen lemmikki madagaskarintorakka, ei ruuaksi kasvatettava argentiinantorakka. Kämmenellä on musta torakka. Kuva: DocArt, Petteri Saario Torakat,hyönteisruoka

Suomalaiset suhtautuvat ennakkoluulottomasti

Ehkä yllättävää, mutta suomalaiset suhtautuvat hyönteisruokaan monia muita länsimaalaisia avoimemmin mielin. Tämä käy ilmi Turun yliopiston vuoden 2016 lopulla julkaistussa tutkimuksessa. Suomalaiset suhtautuvat hyönteisruokaan myönteisemmin kuin esimerkiksi ruotsalaiset tai saksalaiset.

Tutkimukseen osallistuneista jopa 70 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut hyönteisruuasta ja puolet vastaajista olisi ollut valmis ostamaan hyönteisruokaa, jos sitä olisi myynnissä kaupassa.

Topi Kaireniuksen kokemukset vahvistavat tutkimustuloksen. Hän on vuodesta 2014 saakka kokannut ja maistattanut suomalaisille hyönteisiä erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa.
- Suomalaiset ovat todella ennakkoluulottomasti lähteneet kokeilemaan hyönteisruokaa. Pystyy melkein yhden käden sormin laskemaan ne, jotka eivät ole ollenkaan suostuneet maistamaan, Kairenius kertoo.

Suomen luonnosta löytyy lukuisia syötäviä hyönteislajeja, mutta mitä tahansa omalta pihalta ei kannata kuitenkaan laittaa suuhun. Osa hyönteisistä ja nilviäisistä on myrkyllisiä ja vaikka esimerkiksi monet torakkalajit ovat syötäviä, niin ongelmana on niiden puhtaus. Etenkin kaupungeissa hyönteiset kasvavat usein likaisissa oloissa.

Kuvassa näkyvät mehiläiskenno ja kädet, jotka nyppivät kennosta valkoisia kuhnurintoukkia.
Topi Kairenius on hakenut kuhnurintoukat mehiläisviljelmältä Helsingin Oopperatalolta. Kuvassa näkyvät mehiläiskenno ja kädet, jotka nyppivät kennosta valkoisia kuhnurintoukkia. Kuva: DocArt, Petteri Saario Petteri Saario,kuhnurit,hyönteisruoka

Miltä ne sitten maistuvat?

Kun tarkemmin asiaa ajattelee, niin ehkä ajatus hyönteisten syömisestä ei ole täysin mahdoton. Olemmehan me tottuneet syömään varsin outoja asioita: on etanoita, ostereita, katkarapuja ja muita äyriäisiä.

Kaireniuksen retkikeittimen pannulla Helsingin Mustikkamaalla paistuu muun muassa niitä hyönteiskokin lemppareita, kuhnurintoukkia.

Rohkeasti pannun antimien kimppuun.

Jauhomadot maistuvat popkornilta. Pehmeissä kuhnurintoukissa on hunajainen vivahde, tekstuuri muistuttaa kampasimpukkaa. Sirkat ovat kuin katkarapuja rapsahtelevan kuoren kera.

Ei hassumpaa.

Hyönteisruokaa maistellaan myös Petteri Saarion ohjaaman Asvalttiviidakot-dokumenttisarjan avausjaksossa Syötävän hyvä kaupunki TV1:ssä 3.10.2017 klo 20.

Millainen on sinun Syötävä kaupunkisi? Tutustu Syötävään kaupunkiin ja kerro kuvin Instagramissa tunnisteella #syötäväkaupunki millainen on sinun syötävä kaupunkisi.

Luonto

  • Lasten luontoilta: Vikkelä näätä, punainen puunrunko ja sairas koivu?

    Asiantuntijat vastaavat lasten luontokysymyksiin.

    Yle Radio Suomen Luontoillassa pohditaan tällä kertaa nuorimpien kuuntelijoiden soittamia ja lähettämiä kysymyksiä kotimaan eläimistä ja kasveista. Juuri nyt kevät etenee kovalla vauhdilla ja myös lapsille syntyy aiheeseen liittyen paljon havaintoja ja ihmeteltävää.

  • Karhupentueet ovat heränneet talviuniltaan – pennuilla on edessään vaaran vuosi, mutta emo suojelee niitä henkensä uhalla

    Pentujen ainut turva on oma karhuemo.

    Karhupentueen puolen vuoden nokoset ovat ohitse. Pesue viettää ensimmäiset päivät kotikolon edustalla – pennut leikkivät lumipälvillä, ja emo makoilee kuivassa varvikossa viimevuotisia marjoja ja pikkuötököitä napostellen. Kauaa eivät kuitenkaan pelkät alkupalat riitä, ja on lähdettävä etsimään tuhdimpaa ateriaa.

  • Villiyrtit – pihapiirin vihreät voimavihannekset

    Villiyrtit ovat täynnä ravintoa.

    Kiinnostaako horta ja hortailu, mutta et tiedä mistä aloittaisit? Villiyrtit ovat alkukesästä parhaimmillaan. Pihan ravintopommit kannattaa poimia talteen nuorina versoina, sillä niiden maku muuttuu kesän myötä usein kitkeräksi. Uusia syötäviä kasveja tulee pihapiiriin pitkin kesää, mutta nyt ovat ajankohtaisia nokkonen, vuohenputki, maitohorsma, voikukka ja pieni, tiivis kuusenkerkkä.

  • Näin Suomen kevät etenee – katso Yle Luonnon kevätseurannan upeat kuvat kartalla!

    Seuraamme kevään etenemistä päivittäin.

    Kevät tulee nyt jättiaskelin! Selaa Yle Luonnon kuvagalleriaa, niin näet miten kevät etenee ympäri Suomea. Upeita maisemia, muuttolintuja, kevään ensi kukkasia – vihdoinkin luonnossa on taas valoa ja värejä! Osallistu sinäkin ja lähetä meille kevätkuva paikkakunnaltasi tunnisteella #ylekevätseuranta tai artikkelista löytyvällä lomakkeella.