Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Syötävä kaupunki pääkuva

Maistuisiko torakka?

Nainen ojentaa kättään kohti kameraa, käden päällä on musta torakka.
Ovatko torakat tulevaisuuden katkarapuja? Nainen ojentaa kättään kohti kameraa, käden päällä on musta torakka. Kuva: DocArt, Petteri Saario Petteri Saario,hyönteiset,Torakat,hyönteisruoka,asvalttiviidakot

Ovathan ne ällöttäviä. Valkoiset kuhnurintoukat jäävät laiskasti lötköttämään kasaan, kun hyönteiskokki Topi Kairenius noukkii ne varovasti pois mehiläispesän kennosta. Tuntosarviaan heiluttelevaa mustaa torakkaa ei tulisi mieleenkään laittaa suuhun. Rapeat sirkanjalat eivät houkuta senkään vertaa. Näitäkö pitäisi syödä?

Hyönteisruuan Suomen pioneeri Topi Kairenius ei ennakkoasenteesta hätkähdä, se on hänelle tuttua.
- Kun länsimainen kohtaa hyönteisen, niin ensin se pelästyy, sitten se inhoaa sitä. Sen jälkeen on vaikeaa myydä ajatusta sen syömisestä.

Mies valkoisessa mehiläistarhurin suojapuvussa pitelee käsissään mehiläiskennoa.
Hyönteiskokki Topi Kaireniuksen mielestä myös länsimaissa tulisi ottaa hyönteisruoka osaksi ruokavaliota. Mies valkoisessa mehiläistarhurin suojapuvussa pitelee käsissään mehiläiskennoa. Kuva: DocArt, Petteri Saario hyönteiset,Petteri Saario,kuhnurit,asvalttiviidakot

Hyönteisruuan taustalla on ylevämpiä päämääriä kuin vain erikoisuuden tavoittelu. Länsimaita hyönteisravinnon pariin on patistellut jopa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö, sillä hyönteisten viljely on ympäristöystävällinen tapa tuottaa proteiinipitoista ruokaa. Hyönteiset kasvavat ja lisääntyvät nopeasti ja viljelyn hiilijalanjälki on pieni. Proteiinin lisäksi monet hyönteiset sisältävät rautaa, kalsiumia, sinkkiä ja B12-vitamiinia, jota esimerkiksi kasvissyöjät eivät saa muutoin kuin vitamiinipurkista.

Kaksi miljardia ihmistä käyttää hyönteisiä ruokavalionaan ja me länsimaissa olemme ainoita, jotka eivät ole ymmärtäneet sitä potentiaalia.― Topi Kairenius

- Meillä alkaa pikkuhiljaa kanalat, sikalat ja navetat paukkua, meillä ei riitä ruokaa kaikille. 2050 meitä ihmisiä on maapallolla yhdeksän miljardia ja meidän pitää alkaa löytää vaihtoehtoja lihalle. En sano, että lihan käyttö pitäisi lopettaa, mutta vähentää sitä ravitsemussuositusten tasolle. Nyt se on lähtenyt ihan käsistä, etenkin Pohjoismaissa, Kairenius toteaa.

Muualla maailmassa hyönteisruoka ei aiheuta välitöntä yökötystä, päin vastoin. Hyönteiset kuuluvat noin kahden miljardin ihmisen ruokavalioon.
-Kaikki muut kulttuurit ymmärtävät käyttää niitä osana päivittäistä ruokavaliota, Kairenius painottaa.

Nuori mies katselee epäileväisen näköisenä sormiensa välissä olevaa pienen pientä hyönteistä. Toisessa kädessä on pieni kuppi.
Antti Saario tutkii suupalaansa. Maistiaisena on rapea sirkka. Nuori mies katselee epäileväisen näköisenä sormiensa välissä olevaa pienen pientä hyönteistä. Toisessa kädessä on pieni kuppi. Kuva: DocArt, Petteri Saario Petteri Saario,sirkat,hyönteisruoka

Kaikki alkoi hyönteispizzasta

Topi Kaireniuksen kiinnostus hyöteisruokaan lähti itämään käytännön kautta. Kaireniuksen perheen lapsilla ilmeni vilja- ja maitoallergia ja lisäksi lasten äiti on kasvissyöjä. Topi lähti etsimään viljattomia, maidottomia ja lihattomia ruokia ja tutustui samalla erilaisiin ruokavalioihin. Yksi niistä oli hyönteisruoka.

- Erityisesti se kiinnosti, millaiset mielettömät resurssit hyönteisissä on: kaksi miljardia ihmistä käyttää hyönteisiä ruokavalionaan ja me länsimaissa olemme ainoita, jotka eivät ole ymmärtäneet sitä potentiaalia.

Kairenius otti haavin käteen ja marssi niitylle, poimi hyönteisiä ja pisti pizzan päälle. Se maistui hyvältä. Pizzasta alkoi tutkimusmatka, ja pian Kairenius löysi samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa lähti kehittämään toimintaa.

Lähikuva kädestä, etusormen ja peukalon välissä on vaalea toukka. Kuvan alareunassa näkyy hunajakennoa.
Kuhnurintoukat ovat kausiluonteista herkkua. Lähikuva kädestä, etusormen ja peukalon välissä on vaalea toukka. Kuvan alareunassa näkyy hunajakennoa. Kuva: DocArt, Petteri Saario Petteri Saario,kuhnurit,hyönteisruoka

Hyönteisjauhe piilottaa hyönteismäisyyden

Toistaiseksi hyönteisten myyminen syötäväksi on Suomessa laitonta, mutta tilanne on muuttumassa, kun EU:n ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi elintarvikeasetus vapauttaa myynnin luvanvaraiseksi.

Ehkä se aika ei ole niin kaukana kuin kuvittelemme, kun ötököiden popsiminen on arkipäivää. Ensimmäiset askeleet tähän suuntaan on jo otettu. Suomessa Fazer tutkii parhaillaan hyönteisten käyttöä leivonnassa ja esimerkiksi Hollannissa on jo myynnissä lihapullia, nugetteja, schnitzeleitä ja patukoita, joissa on käytetty hyönteisjauhetta.

Kairenius uskoo, että juuri hyönteisjauhe lyö ensimmäisenä läpi länsimaiden ruokamarkkinoille. Hyönteisjauhe piilottaa hyönteismäisyyden, mikä on länsimaita ajatellen hyvä asia.

Kairenius itse sujauttaa hyönteisjauhetta niin pizzataikinaan kuin sämpylöihinkin.
- Sitä voi pistää puuron sekaan, smoothieen ja pastataikinaan.

Kuhnurintoukat kuuluvat hyönteiskokin omiin lemppareihin.
- Ne tulevat ihan ykkösenä, koska ovat niin kausiluonteisia. Myös kulkusirkat ja argentiinalaiset torakat ovat suosikkejani. Argentiinalaisia torakoita voi käyttää katkaravun tavoin. Ne ovat niin rasvaisia sisältä, että kun niitä keittää tarpeeksi pitkään, niihin saa sellaisen joulukinkkumaisen aromin, hän kuvaa.

Kämmenellä on musta torakka.
Tätä torakkaa ei pistellä poskeen. Se on hyönteiskokki Topi Kaireniuksen lemmikki madagaskarintorakka, ei ruuaksi kasvatettava argentiinantorakka. Kämmenellä on musta torakka. Kuva: DocArt, Petteri Saario Torakat,hyönteisruoka

Suomalaiset suhtautuvat ennakkoluulottomasti

Ehkä yllättävää, mutta suomalaiset suhtautuvat hyönteisruokaan monia muita länsimaalaisia avoimemmin mielin. Tämä käy ilmi Turun yliopiston vuoden 2016 lopulla julkaistussa tutkimuksessa. Suomalaiset suhtautuvat hyönteisruokaan myönteisemmin kuin esimerkiksi ruotsalaiset tai saksalaiset.

Tutkimukseen osallistuneista jopa 70 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut hyönteisruuasta ja puolet vastaajista olisi ollut valmis ostamaan hyönteisruokaa, jos sitä olisi myynnissä kaupassa.

Topi Kaireniuksen kokemukset vahvistavat tutkimustuloksen. Hän on vuodesta 2014 saakka kokannut ja maistattanut suomalaisille hyönteisiä erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa.
- Suomalaiset ovat todella ennakkoluulottomasti lähteneet kokeilemaan hyönteisruokaa. Pystyy melkein yhden käden sormin laskemaan ne, jotka eivät ole ollenkaan suostuneet maistamaan, Kairenius kertoo.

Suomen luonnosta löytyy lukuisia syötäviä hyönteislajeja, mutta mitä tahansa omalta pihalta ei kannata kuitenkaan laittaa suuhun. Osa hyönteisistä ja nilviäisistä on myrkyllisiä ja vaikka esimerkiksi monet torakkalajit ovat syötäviä, niin ongelmana on niiden puhtaus. Etenkin kaupungeissa hyönteiset kasvavat usein likaisissa oloissa.

Kuvassa näkyvät mehiläiskenno ja kädet, jotka nyppivät kennosta valkoisia kuhnurintoukkia.
Topi Kairenius on hakenut kuhnurintoukat mehiläisviljelmältä Helsingin Oopperatalolta. Kuvassa näkyvät mehiläiskenno ja kädet, jotka nyppivät kennosta valkoisia kuhnurintoukkia. Kuva: DocArt, Petteri Saario Petteri Saario,kuhnurit,hyönteisruoka

Miltä ne sitten maistuvat?

Kun tarkemmin asiaa ajattelee, niin ehkä ajatus hyönteisten syömisestä ei ole täysin mahdoton. Olemmehan me tottuneet syömään varsin outoja asioita: on etanoita, ostereita, katkarapuja ja muita äyriäisiä.

Kaireniuksen retkikeittimen pannulla Helsingin Mustikkamaalla paistuu muun muassa niitä hyönteiskokin lemppareita, kuhnurintoukkia.

Rohkeasti pannun antimien kimppuun.

Jauhomadot maistuvat popkornilta. Pehmeissä kuhnurintoukissa on hunajainen vivahde, tekstuuri muistuttaa kampasimpukkaa. Sirkat ovat kuin katkarapuja rapsahtelevan kuoren kera.

Ei hassumpaa.

Hyönteisruokaa maistellaan myös Petteri Saarion ohjaaman Asvalttiviidakot-dokumenttisarjan avausjaksossa Syötävän hyvä kaupunki TV1:ssä 3.10.2017 klo 20.

Millainen on sinun Syötävä kaupunkisi? Tutustu Syötävään kaupunkiin ja kerro kuvin Instagramissa tunnisteella #syötäväkaupunki millainen on sinun syötävä kaupunkisi.

Luonto

  • Pirkka-Pekka Peteliuksen mökkipihassa soivat saderummut

    Vesipisarat soittavat hypnoottista sävelmää.

    Helinät, kilinät ja tömpsötykset – uusi ääniharrastus saa Peteliuksen hykertelemään innosta. Tänä syksynä mökin pihaan rakentuivat saderummut. Saavi, ämpärit ja soihtujen pohjat soittavat hypnoottista sävelmää.

  • Avara luonto syksyllä 2017

    Avara luonto syksyllä 2017

    Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2017. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille extreme-lajeissa

    Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja euforisia hetkiä.

    Uudessa sarjassa Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille jokamiehen extreme-lajeissa. Ensimmäiset, syksyllä 2017 suoritettavat lajit ovat 150 kilometrin merimelonta ja 130 kilometrin polkujuoksu. Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja – toivottavasti – itsensä ylittämisen euforisia hetkiä.

  • Cityluonto: Kesäyö Korkeasaaressa

    Korkeasaari ei hiljene öisin.

    Sulkemisajan jälkeen Korkeasaareen laskeutuu raukea mekkala, kun eläimet innostuvat huutelemaan viereisiin aitauksiin. Pääsin heinäkuisena kesäyönä mukaan iltakierrokselle.

  • Cityluonto: Stadin rakkaimmat puut

    Helsinkiläiset rakastavat puita ja erityisesti puuvanhuksia.

    Helsinkiläiset rakastavat vanhoja puita. Niitä hoidetaan ja suojellaan vaikka ne sattuisivat kasvamaan ajokaistalla. Arboristin eli puunhoitajan tehtävänä on pitää puuvanhukset ja vetreät taimet hyvässä kunnossa. Merikadun ja Ehrensvärdinkadun kulmassa eteläisessä Helsingissä on lippusiimalla rajattu alue.

  • Cityluonto: Ovela kuin citykettu

    Kaupunkilaisketut asuvat jopa keskellä kaupunkia

    Joko bongasit cityketun? Repolaisen voi nähdä kesällä hämärän tullen jopa keskellä kaupunkia. Pesäkolonsa se pyrkii piilottamaan uteliailta, mutta joskus haju kavaltaa asuinpaikan. Helsingin Olympiastadionin kupeessa on vielä hiljaista kesäaamuna kello kuusi. Liikkeellä on harvakseltaan työmatkakävelijöitä ja pyöräilijöitä.

  • Cityluonto: Roskalintuja – onko niitä?

    Ovatko lokit, varikset ja pulut roskalintuja?

    Lokit, varikset ja pulut eivät ole suosituimpia kaupunkilintuja. Roskalinnuiksi haukuttua kolmikkoa yhdistää se, että ne viihtyvät ihmisen läheisyydessä. Ihmisten mielestä ne penkovat roskiksia, likaavat ympäristöä ulosteillaan ja meluavatkin vielä.

  • Cityluonto: Linnanmäen vesitornin villi metsä

    Linnanmäen vesitornissa kasvaa tiheä metsä.

    Tiesitkö, että Linnanmäen huvipuistossa on metsä, jossa kasvaa muun muassa mansikkaa? Pyöreä punatiilinen vesitorni on yksi Linnanmäen maamerkeistä. Sen huipulla on tiheä metsikkö, jossa linnut pesivät mielellään. Vesitornin vihreä katto hämäsi sota-aikana myös vihollista.

  • Cityluonto: Kaupunkilaisrotta viihtyy viemärissä

    Kaupunkilaisrotalle maistuu viemäreihin heitetty ruoka.

    Kaupunkilaisrotta on selviytyjä. Ravinnon perässä se on valmis kaivamaan, kiipeilemään ja uimaan. Puistojen lisäksi rotilla on maanalainen elämänsä vanhoissa viemäristöissä. Niinpä putkiasentaja voi toisinaan joutua nenäkkäin uteliaan rotan kanssa. Pääkaupunkiseudun rottakanta on suuri. Arviot rottien lukumäärästä vaihtelevat, mutta sadoissa tuhansissa liikutaan.

  • Cityluonto: Kakkaavat valkoposkihanhet

    Valkoposkihanhet ulostavat Helsingin puistot ja rannat.

    Valkoposkihanhi, tuo uljas arktisten alueiden lintu, ulostaa joka toinen minuutti. Lintuparvet käyskentelevät suurilla nurmialueilla ja jättävät ruohikkoon terveisensä. Miten hanhet saataisiin pysymään poissa ihmisten suosimilta virkistysalueilta? Aurinkoisella säällä Helsingin Arabianranta vilisee väkeä.

  • Cityluonto: Pieni ja pelottava punkki

    Punkki eli puutiainen on pieni ja pelottava eläin.

    Puutiainen eli punkki on monen mielestä Suomen pelottavin eläin. Suomessa elää 1 500 punkkilajia, joista kuitenkin vain pieni osa on kiinnostunut ihmisestä. Tutkijat kartoittavat parhaillaan, voiko punkkien esiintymistä ennustaa vuoden tai sääennusteiden mukaan. Vielä joku aika sitten lapsia peloteltiin, että rantalepikossa väijyy punkkeja.

  • Cityluonto: Petikaverina lutikka

    Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen.

    Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen. Lutikkalöydöt ovat lisääntyneet pääkaupunkiseudulla. Ihmisen verta ravinnokseen käyttävä tuholainen viihtyy erityisesti sängyssä, johon se jättää pieniä pilkkumaisia ulostejälkiä.

  • Cityluonto: Pistikö salakavala viemärihyttynen?

    Luonto tulee joskus liian lähelle kuten viemärihyttyset.

    Luonto tulee joskus liian lähelle eikä hyttysiltä välty pääkaupungin keskustassakaan. Salakavala viemärihyttynen on sitäpaitsi äänetön ja hyvä piiloutumaan.

  • Cityluonto: Kaupunkilainen, varo säätä!

    Kaupungeissa on varauduttava äkillisiin sääilmiöihin.

    Olitko paikalla, kun tulva peitti Kauppatorin? Muistatko ennätysison ketjukolarin Lahdentien lumimyräkässä? Näitkö uutiskuvat tuulen kaatamasta lentokoneesta Malmilla? Pääkaupungin on osattava varautua monenlaisiin äkillisiin sääilmiöihin.

  • Peltsin Lapissa etsitään aitoa lappilaista elämänmenoa

    Peltsin Lapin molemmat tuotantokaudet.

    Peltsin Lappi -ohjelmassa matkustetaan Lappiin ja selvitetään, mikä vie sinne aina uudestaan ja uudestaan. Lappilaisuuden ydintä etsiessä ohjelmassa tutustaan muun muassa kullankaivamiseen, kalastukseen sekä paikallisiin erikoisuuksiin ja tavalliseen elämään. Lämminhenkistä ja rauhallista ohjelmaa kuljettaa eteenpäin leppoisalla tyylillään Lapin ystävä ja eräjorma Mikko "Peltsi" Peltola. Ohjelman ensimmäinen tuotantokausi esitettiin Yle TV2-kanavalla syksyllä 2012. Toinen tuotantokausi koettiin ruuduilta vuotta myöhemmin.

  • Peltsin Lappi: TOP 3 maisemat

    Lapin maisemat ovat toinen toistaan hienompia

    Upeita maisemia voi ihailla muun muassa Pyhä-Nattasella, Pallasjärvellä ja Pitsusjärvellä.

  • Kuka pöntössäsi pesi?

    Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

    Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  • Tunnista lintu - opas aloittelijoille

    Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

    Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.

  • Miksi tarvitaan Miljoona linnunpönttöä?

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja syntyi pesäkolopulasta.

    Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.

  • Tässäkö Suomen paras susiäänite?

    Luontomiehet tallensivat susilauman ulvonnan hyvin läheltä.

    Onni potkaisi Juha Laaksosta ja Riku Lumiaroa eräänä syyskuisena iltayönä Kuhmossa. Luontomiehet olivat äänistyspuuhissa, kun susilauma alkoi yhtäkkiä ulvoa aivan lähietäisyydellä. He saivat äänitettyä ulvonnan.