Hyppää pääsisältöön

Porosta on tullut ongelma Lapissa

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jouko Kumpula arvostelee ikivanhaa paliskuntarakennetta Lapissa.

Kumpulan mukaan porojen jäkälälaitumet ovat hyvässä kunnossa enää harvassa Lapin kolkassa. Kumpulan katsoo, että nykyinen pirstaleinen paliskuntarakenne ei palvele laitumien parasta mahdollista käyttöä.

”Mitä pienempiä alueet ovat, sitä herkemmin ne kuluvat”, Kumpula toteaa.

Kumpulan mielestä pieniä paliskuntia yhdistämällä tai niiden muotoa muuttamalla voitaisiin tehostaa laidunkiertoa. Laidunkierrossa porot pidetään esimerkiksi sulan maan aikaan muilla alueilla kuin talvella.

”Hyvä laidunkierto kestää jopa kaksinkertaisia poromääriä”, Kumpula sanoo MOT-ohjelmassa Loppuun kaluttu Lappi.

Suomen Lapin huonon kunnon havaitsee selvästi ilmasta kun sitä rajaseudulla vertaa esimerkiksi jäkälätilanteeseen Norjassa rajaseudulla Enontekiöllä.

Suomen poronhoitoalue jakautuu 54 paliskuntaan eli alueyksikköön. Paliskuntien rajat estävät porojen siirtelyn. Rakenteen pääpiirteet ovat perua Venäjän vallan ajalta, jolloin poroja oli paljon vähemmän kuin nyt.

Puolukka kukassa ja jäkälää Ylä-Lapissa.
Puolukka kukassa ja jäkälää Ylä-Lapissa. Kuva: Yle jäkälät,poronjäkälät,puolukka (luonnonmarjat, marjat),puolukka,Lappi,puolukka (puolukat)

Jäkälän määrä
romahtanut

Jäkälä on poron tärkein luontainen talviravinto. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan maajäkälän määrä on vähentynyt noin kolmasosaan 70-luvun lopun jälkeen Ylä-Lapissa.

Porot myös vaikeuttavat tunturikoivikoiden uudistumista laajasti. Lapin tunturikoivikoista on hävinnyt pysyvästi 1960-luvun alun jälkeen viidesosa, kun mittarituhot eivät ole uudistuneet.

Laitumien kuluminen rapakuntoon ja tilanpuute on aiheuttanut myös repiviä riitoja poronomistajien välille. Näkkälän paliskunnassa Ylä-Lapissa poliisia on huudettu apuun lukuisia kertoja selvittämään poronhoitoon linkittyviä kiistoja ja rikosepäilyjä.

Maa- ja metsätalousministeriö päättää porojen suurimmasta määrästä kerran kymmenessä vuodessa. Lain mukaan laidunten kunto pitää ottaa huomioon poromäärästä päätettäessä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos teki selvityksen, jonka mukaan monissa paikoin laitumet olivat voimakkaasti kuluneita.

Silti ministeriö vuonna 2010 säilytti poroluvun ennallaan yli 200 000 porossa. Ministeriön mukaan poroluku pidettiin ennallaan elinkeinopoliittisista syistä, kun porotaloutta ei haluttu heikentää finanssikriisin puhjettua.

Laitumet tutkitaan
nyt uudelleen

Ministeriö päättää poroluvusta seuraavan kerran viimeistään vuonna 2020. Ennen sitä Luonnonvarakeskus selvittää porolaitumien kunnon.

Osa poronomistajista pelkää jo nyt isoja leikkauksia poromääriin. Poronomistajien yhdysside Paliskuntain yhdistys ei luota siihen, että Luonnonvarakeskuksen tutkimus välttämättä tuottaa riittävän laajaa tietoa laitumista.

”Luonnonvarakeskuksen inventoinnit kohdistuvat tietyille alueille, mutta paikallisilla on kattavampi käsitys kokonaisuudesta”, sanoi Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila saamenkielisissä Oddasat-tv-uutisissa.

Paliskuntain yhdistys on aloittanut oman projektin, jossa selvitetään mm. porolaidunten tilaan vaikuttavia tekijöitä.

Muokattu 31.8.2017: tarkennettu jäkälätilanteen paikkaeroja Norjan ja Suomen välillä. MK
Muokattu 1.9. 2017: lisätty linkkejä. MK
Muokattu 4.9. 2017 korjattu kiistoja ja rikoisepäilyjä -kohdassa ollut linkki. MK
Muokattu 5.9.2017 vaihdettu trailerin tilalle ohjelma katsottavaksi. MK

Kommentit