Hyppää pääsisältöön

Suomalais-ugrilainen salaliitto

Tiotusentals ungrare protesterade i Budapest mot lagförslag som hotar CEU.
Unkarissa kuohuu tämän tästä. Tässä vastustetaan lakia, joka uhkaa Budapestissa toimivaa yksityistä Keski-Euroopan Yliopistoa (CEU) Tiotusentals ungrare protesterade i Budapest mot lagförslag som hotar CEU. Kuva: EPA/ZOLTAN BALOGH Unkari,mielenosoitukset

Suomen ja unkarin kielet ovat todistetusti sukua toisilleen. Vahvasti elää kuitenkin myös käsitys, että teoria suomalais-ugrilaisten kielten sukulaisuudesta on salaliitto. Mihin ihmeeseen sellaisella väitteillä pyritään?

Opin koulussa 70-luvulla suomensukuisten kansojen alkuperästä suunnilleen niin, että esi-isämme vaelsivat Volgan mutkasta ja Uralilta länteen ja jakautuivat nykyisen venäjän ja suomen alueille. Unkarilaiset erosivat muista jo aikaisemmin ja kulkivat vieläkin kauemmas länteen. Mutta se olikin väärin opittu!

Kantauralia todella puhuttiin keskisellä Uralilla ja Volgan seuduilla 4000 - 6000 vuotta sitten. Ihmiset liikkuivat toimeentulon ja selviämisen takia silloinkin. Mutta suomalais-ugrilaisista sukukansoista puhuttaessa täytyy ymmärtää, että kyse on kielten sukulaisuudesta, ei geneettisestä perimästä. Kieli ja kulttuuri kehittyvät vuorovaikutuksessa naapureiden ja kauppakumppanien kanssa. Ei englannin kielen taitaminen tee meistä brittejä.

Suomalais-ugrilaisten kielten leviäminen Uralilta länteen oli aikanaan menestystarina. Nyt suuri osa niistä on vuorostaan kadonnut tai katoamassa. Elinvoimaisimmat kielet ovat unkari, suomi ja viro.

SALALIITTO UNKARIA VASTAAN

Aristoteleen kantapää -ohjelmassa haastateltu Wienin yliopiston fennougristiikan professori Johanna Laakso kertoo, että osa unkarilaisista piti jo 1800-luvulla väitteitä pohjoisista primitiivistä sukulaista salaliittona, jonka tarkoituksena oli riistää Unkarilta sen kunniakas historia. Unkarilaiset kun uskoivat periytyvänsä arojen ylpeistä sotureista, hunneista.

rajattu kuva Mór Thanin maalauksesta Kuningas Attilan juhlat
Mór Thanin maalaus Attilan juhla Unkarin kansallismuseossa rajattu kuva Mór Thanin maalauksesta Kuningas Attilan juhlat Kuva: Wikimedia Commons Mór Than,Attila

Johanna Laakso jatkaa, että vielä nykyään joidenkin unkarilaisten keskuudessa elää sosialismin aikana syntynyt käsitys, että unkarin kielen pitäminen osana suomalais-ugrilaista kieliperhettä on bolsevistista propagandaa, kommunistinen salajuoni. Tämä siitäkin huolimatta, että kukaan vakavasti otettava kielitieteilijä ei kiistä kielten sukulaisuutta.

SUURFENNOUGRIAN UHKA VENÄJÄLLE

Yllättävä vastakkaisten salaliittoteorioiden törmäys syntyi, kun löysin Suomen ulkoasiainministeriön Media-katsauksen vuodelta 2005. Siinä kerrottiin, että venäläisissä lehdissä oli lisääntymässä kirjoittelu erilaisista salaliittoteorioista, joiden mukaan Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla on meneillään Suomen, Viron ja Unkarin tukema suurfennougrian rakennusprojekti Venäjän luonnonvarojen kaappaamiseksi. Aiheesta oli kirjoittanut myös hallituksen virallinen lehti Rossiiskaja Gazeta.

Keskustelu suomalais-ugrilaisuudesta näyttää olevan hyvin politisoitunutta. Salaliittoteoriat saavat kielisukulaisuuden vaikuttamaan negatiiviselta ja jopa kansallista turvallisuutta uhkaavalta asialta. Pitää pitää mielessä, että todellisuudessa kaukainen sukulaisuus ei uhkaa ketään, mutta tarjoaa paljon mahdollisuuksia.

Aroistoteleen kantapään kaksiosaisessa ohjelmassa Unkari - sukukieli ennen ja nyt Wienin yliopiston fennougristiikan professori Johanna Laakso kertoo miten Suomen ja Unkarin kielisukulaisuutta on selvitetty ja miten siihen on suhtauduttu. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

Unkari - sukukieli ennen ja nyt -ohjelman toinen osa pureutuu siihen, miten suomen ja unkarin kielien sukulaisuussuhde näkyy ja kuuluu. Wienin yliopiston fennougristiikan professori Johanna Laakso pohtii myös, miktä ovat perimmäisiä syitä monien unkarilaisten kokemalle huolelle kielen häviämisestä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

  • Avaruusromua: Siis teitä kiinnostaa tämä musiikki?

    Erikoista, että Lontoossa oltiin kiinnostuneita.

    En ole koskaan kuullut hänestä, eikä minulla sitä paitsi ole aikaa kuunnella mitään BBC:tä! Näin vastasi Edgar Froese, kun eräs saksalainen musiikkijournalisti soitti hänelle keväällä 1973 ja kysyi tunsiko hän Lontoossa asuvaa John Peel -nimistä tiskijukkaa. Soittaja kertoi John Peelin soittaneen Tangerine Dreamin musiikkia ohjelmissaan BBC:llä jo useasti. Pian yhtye sai telexin brittiläiseltä Virgin -levy-yhtiöltä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tarvitaanko nyt onnellisia loppuja?

    Hikmet: "Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin."

    “Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin.” Olen hyräillyt viime päivinä turkkilaisen runoilijan Nâzim Hikmetin 1940-luvulla kirjoittamaa runoa. Runosta on nimittäin sävelletty laulu, jota itsekin sain laulaa keikoilla 1990-luvun puolivälissä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri