Hyppää pääsisältöön

Maija Vilkkumaa: Sonja O. oli esikuva kaikille asennemuijille

Maija Vilkkumaa vetää Kirjojen Suomen verkkolukupiirin 28.9.2017
Maija Vilkkumaa vetää Kirjojen Suomen verkkolukupiirin 28.9.2017 Kuva: Yle/Annukka Palmén-Väisänen Maija Vilkkumaa,Kirjojen Suomi,verkkolukupiiri

Kirjojen Suomen verkkolukupiirin kirjana on Anja Kaurasen Sonja O. kävi täällä. Lukupiirin vetäjä Maija Vilkkumaa kertoo, miksi hän valitsi Sonja O:n.

Rakastan lukupiirejä. Yksi tärkeimmistä yhteisöistäni on kirjallisuuspiiri eli KP, jonka muodostamme viiden ystäväni kanssa. Se on ollut toiminnassa jo yli kymmenen vuotta. Tapaamme kerran kuussa jonkun luona, keskustelemme yhdessä valitusta kirjasta sekä elämästä ja maailmasta. Syömme, juomme viiniä. Oli aika, jolloin viininjuominen oli KP:ssamme sen verran keskiössä, että jotkut KP:läisten puolisoista alkoivat kutsua piiriämme DP:ksi eli dokauspiiriksi.

Nyt meillä kaikilla on lapsia, ja illat päättyvät yleensä ennen puoltayötä. Lapset leikkivät keskenään ja ovat hekin hyviä ystäviä keskenään. On ihanaa nähdä ystäviä näissä merkeissä ja on todella avartavaa keskustella kirjoista, jotka on lukenut. Keskustelu syventää ja avaa lukukokemusta. Lisäksi tulee luettua ja rakastettua kirjoja, joita ei muuten löytäisi. Nyt pääsen kokemaan kirjallisuuspiiri-ihmeen tuntemattomien kanssa. Tervetuloa!

Yliopistossa oli paljon Sonja O:n tyyppisiä naisia: kirjallisuudesta kiinnostuneita, älykkäitä, seksuaalisia, roiseja.

Valitsin kirjalistasta Anja Kaurasen esikoisteoksen Sonja O. kävi täällä. Olen hämmentynyt siitä, miten kauan sen ilmestymisestä jo on. Vuosi oli 1981. Tavallaan vuosiluku käy järkeen: olen syntynyt vuonna 1973 ja muistan Sonja O:n olleen meillä hyllyssä "aina". (Kävin selailemassa sitä lapsena ja näin lauseen tuskin pillun syke oli laantunut kun jo ja laitoin kirjan äkkiä pois.)

Huomaan kuitenkin, että olen ajatellut sitä pikemminkin 90-lukulaisena kirjana. Minusta tuntuu, että se eli kukkeinta kauttaan vielä koko 90-luvun ja toimi esikuvana kaikille kirjallisuuden asennemuijille. Itse aloitin opiskelut suomen kielen laitoksella vuonna 1992, ja yliopistossa oli silloin paljon Sonja O:n tyyppisiä naisia: kirjallisuudesta kiinnostuneita, älykkäitä, seksuaalisia, roiseja. Nykyään yliopisto ei ole läsnä populaarikulttuurissa, eikä kirjallisuus ole populaarikulttuuria. Silloin oli.

Onko Sonja O. oman aikansa vanki?

Sonja O. ilmestyi aikana, jolloin maailma oli ihan erilainen kuin nyt. Millaiselta tuo kirja näyttää tämän päivän lukijan näkökulmasta? Onko se hurja? Onko se oman aikansa vanki? Osaanko itse nähdä Sonjan fiktiivisenä henkilönä vai ajattelenko hänen olevan Anja Kaurasen (nyk. Snellman) alter ego? Yliopistossa 1990-luvulla muistutettiin, että romaania ei koskaan pidä tulkita sen kirjoittajan kautta vaan itsenäisenä teoksena. Silloin tämä maksiimi oli absoluuttinen ja itsestäänselvä. Nykyään en enää tiedä. Autofiktio kirjallisuudessa ja myös musiikissa on kaikkialla, sosiaalinen media sekoittaa toden ja sadun, eikä enää voi eikä ehkä edes pidä erottaa, missä menee taiteilijan ja hänen teoksensa raja.

Tätä kaikkea mietin, kun olen aloittamassa Sonja O:ta. Suurella mielenkiinnolla odotan pitkiä keskusteluja aiheesta kanssanne!

Terveisin,

Maija Vilkkumaa

Mitä sinä odotat lukupiirikirjalta? Osallistu keskusteluun kommenttiosiossa!

Lue Sonja 0. kävi täällä e-kirjana

Lataa kirja -nappi, eli paina tätä siirtyäksesi e-kirjastoon
Lataa kirja -nappi, eli paina tätä siirtyäksesi e-kirjastoon 101kirjaa
Klikkaamalla linkkiä siirryt Kansalliskirjaston verkkokirjastoon. Päästäksesi lukemaan kirjoja tarvitset Yle Tunnuksen tai voimassa oleva kirjastokortin. Voit lukea kirjan eri PC, iOS ja Android -päätelaitteiden selaimilla.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Kirjojen Suomi