Hyppää pääsisältöön

Paul, mitä ajattelet ihmiselämästä nyt? Näin sujui Sauli Niinistön ja Paul Austerin tapaaminen

Maailmanpolitiikka kohtasi sattuman presidentti Sauli Niinistön ja kirjailija Paul Austerin keskustelussa.

Kirjailijan ja presidentin maailmat eroavat toisistaan perustavalla tavalla. Sauli Niinistön työ keskittyy tähän hetkeen ja maailmaan – Paul Auster voi sen sijaan kirjoittaa mistä hyvänsä.

– Kirjailija voi kirjoittaa vaikka lentävistä seeproista tai puhuvista elefanteista. Miksi taiteilijat sitten usein pidättäytyvät vain muutamassa aiheessa? En tiedä miksi, mutta niin se vain toimii. Keskityn itse aiheisiin, jotka eivät jätä minua rauhaan. Se on lopulta se kuka olen.

Amerikanjuutalainen Auster ei ole koskaan ollut uskonnollinen, mutta hän näkee juutalaisten tuoneen käsityksen oikeudesta länsimaiseen kulttuuriin.

– Sitä kuvastaa Joonan kirja Raamatussa, jonka viesti on: jos kaikille ei ole oikeutta, sitä ei ole kenellekään.

Niinistö kertoi amerikanjuutalaisten kirjailijoiden pilanneen elämänsä, millä hän tarkoittaa heidän armotonta ja tarttuvaa havainnointia:

– Näiden kirjailijoiden päähenkilöt ovat itseensä katsovia hahmoja. Tällaisen kirjan kirjoittajakin katsoo usein syvälle itseensä. Onko kyseessä itsekritiikki?

Austerin mielestä kyse on ennemmin itsetutkiskelusta:

– Se on tietoisuuden suuri maailma: sen ajattelemista, että kykenee ajattelemaan. Se on kuin pora, joka vain pureutuu syvemmälle.

Elämä on sattuman kauppaa

Paul Austerin uusi romaani 4321 on kertomus yhden henkilön, Archie Fergusonin, elämästä 20-vuotiaaksi asti. Romaani kertoo hänestä neljä eri elämäntarinaa, jotka poikkeavat toisistaan sattuman muuttaessa tapahtumia. Kaikki Fergusonit ovat syntyneet samana vuonna kuin Auster itse. He ovat kokeneet samoja tapahtumia. Kuinka paljon he edustavat Austerin omia kokemuksia, Niinistö kysyy.

– Tämä ei ole omalämäkerrallinen romaani. Ferguson ei ole minä, mutta hän jakaa kanssani saman historiallisen ajan ja maantieteen. Hän käy kaupungeissa, jotka tunnen, hän syntynyt kuukauden jälkeeni.

Auster kertoo romaanin syntyneen kysymyksestä: Entä jos? Jos olisin kääntynyt oikeaan sinä päivänä enkä vasempaan. Entä jos isäni ei olisi kuollut onnettomuudessa? Entä jos olisin syntynyt miehitettyyn kaupunkiin, tai syntynyt Syyriassa?

– Kukaan ei valitse omaa syntymäänsä. Meidät on heitetty maailmaan, tiettyyn ympäristöön ja tilanteeseen, johon emme voi mitenkään vaikuttaa.

Samalla meillä on geneettinen koostumus, meihin on ohjelmoitu biologinen tulevaisuus. Emme mahda tällekään asialle mitään. Joihinkin asioihin voimme kuitenkin vaikuttaa.

– Me teemme valintoja, ja ne ovat usein ratkaisevia. Usein teemme vääriä valintoja, ja toisinaan oikeita. Romaanini kertoo tästä. Ei vain luonnon ja kasvatuksen välisestä kamppailusta, vaan myös olosuhteista joiden keskellä ihminen elää. Pienistä ja isoista asioista, jotka ovat ratkaisevia.

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö haastattelee kirjailija Paul Austeria Akateemisessa kirjakaupassa.
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö haastattelee kirjailija Paul Austeria Akateemisessa kirjakaupassa. Kuva: Jani Saikko Paul Auster,kirjailijat,taiteilijat,Yhdysvallat,Akateeminen Kirjakauppa,kirjat,Sauli Niinistö,Suomen tasavallan presidentti

Amerikkalainen unelma on pelkkä myytti

Koska ihmisen tekemät valinnat lopulta muodostavat elämän kokonaisuuden, Niinistöä kiinnostaa mitä Auster ajattelee amerikkalaisesta unelmasta. Onko siis totta, että kaikilla on mahdollisuus tulla miksi hyvänsä?

Auster ampuu ajatuksen alas. Amerikka on synnyttänyt useita myyttejä itsestään, ja moni uskoo niihin. Mutta kun katsoo tarkemmin, näkee että mahdollisuuksien maailma on eri ihmisille täysin vertailukelvoton.

– Ne, joilla ei ole edullista asemaa, voivat pärjätä vain onnella ja uskomattoman kovalla tahdonvoimalla. Aina joskus joku nousee kurjuudesta, mutta se on hyvin harvinaista.

Republikaanien ideologia nojaa ajatukseen, että valtion ei pitäisi puuttua ihmisten elämään. Sen pitäisi vain ylläpitää turvallisuutta. Heidän mukaansa on pahasta, jos ihminen on riippuvainen yhteiskunnan avusta.

– Mutta me kaikki olemme riippuvaisia. Emme elä tyhjiössä. Tulemme naisen vartalosta, olemme vauvoina täydellisen avuttomia. Myöhemmin olemme riippuvaisia opettajistamme, ystävistämme ja läheisistämme. Ajatus, että yhteiskunnan ei pitäisi huolehtia jäsenistään, on täysin järjetön, Auster sanoo.

Valkoinen raiskaava mies

Sauli Niinistöä kiinnostaa Yhdysvaltain arvomaailma. Yksi selkeä merkki sen muutoksista on Etelävaltioiden lippu, josta on tullut suosittu symboli. Hän haluaa tietää, mitä kirjailija siitä miettii.

Auster nostaa esiin orjuuden pitkän inhottavan historian. Mustien orjuus ei tuottanut vain työntekijöitä, vaan se antoi valkoiselle miehelle avoimen tilaisuuden raiskata mustia naisia.

– Kukaan ei puhu tästä. Mutta Amerikassa melkein kukaan ei ole täysin musta, heillä kaikilla on valkoista verta suonissaan. Se johtuu tästä menneisyydestä. Amerikkalaiset eivät ole käsitelleet riittävän syvästi ja rehellisesti orjuutta. Siksi ongelma säilyy.

Etelävaltioiden lipun suosio johtuu Austerin mukaan Barack Obaman presidenttikauden vastareaktiosta.

– Kolmekymmentä prosenttia amerikkalaisista vihasi ajatusta mustasta miehestä Valkoisessa talossa. Mikä kontrasti: musta mies ja valkoinen talo.

Yhdysvaltain nykyisen presidentin nimeä Auster ei halua mainita: – Kutsumme häntä vain numero 45:ksi.

Niinistö ilmoittaa olevansa itse numero 12.

Numero 45 tuli politiikkaan hyökkäämällä Obamaa vastaan ja väittämällä, että hän ei ole Yhdysvaltain kansalainen. Tällä tavalla hän Austerin mukaan havainnollisti vanhaa Joseph Goebbelsin teoriaa:

– Kukaan ei usko isoa valhetta, mutta kun sitä toistaa riittävästi, ihmiset alkavat pehmetä. Kun kuusi vuotta oli kulunut, 35–40 % amerikkalaisista uskoi, ettei Obama ole Yhdysvaltain kansalainen.

Numero 45 on Austerin mukaan kannustanut ihmisiä tuomaan pahimmat puolet itsestään esiin. Ihmiset eivät ole hyviä tai pahoja, mutta kun heitä kannustaa tuomaan huonoimmat piirteensä esiin, he tekevät sen.

– Charlottesville on tästä hyvä esimerkki. Etelävaltioiden lippu on minulle sama kuin hakaristi. Kun tällaisia ihmisiä kannustetaan valtion johdosta, heidän määränsä alkaa kasvaa. Se on vaarallista ja se on tilanne, jossa nyt elämme.

"Sauli, kiitos, tämä on elämäni suuria päiviä"

Niinistön mukaan tulevaisuutta ennustavat ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin jotka eivät tiedä, ja niihin jotka eivät tiedä etteivät tiedä.

– Meillä on tulevaisuusongelma, sinulla on tämä 45-ongelma. Lisäksi on käynnissä ilmastonmuutos, useita sotia ja aseiden määrä lisääntyy. Mitä ajattelet ihmiselämästä nyt, Niinistö kysyy.

Austerin mukaan ihminen on aina ollut käytökseltään hämmästyttävän samanlainen. Ihmisellä on luontainen halu konfliktiin ja sotiin. Sitten on toinen puoli ihmisestä, joka haluaa tehdä yhteistyötä ja rakentaa tulevaisuutta. Historian eri vaiheissa jompikumpi näistä piirteistä on hallitseva.

– Nyt nämä puolet ovat jakaantuneet tasan. Olemme astumassa uuteen aikaan. Olemme eläneet vakaassa toisen maailmansodan jälkeisessä ajassa, mutta nyt se näyttää hajoavan. Mihin ihmiskunta on menossa, en tiedä.

Mutta Auster uskoo ihmisiin ja heidän hyvyyteen.

– Tarvitaan hyviä vanhempia pitämään huolta lapsista ja hyviä opettajia. Tarvitaan avointa mieltä ja hyviä alkusysäyksiä. Mutta en tiedä mistä noita hyviä vanhempia ja opettajia saadaan lisää.

Auster on haastattelustaan silminnähden liikuttunut. Sen lopuksi hän kiittää Niinistöä:

– Sauli, kiitos, tämä on elämäni suuria päiviä.

Kirjailija Paul Auster jakamassa nimikirjoituksia Akateemisessa kirjakaupassa. Tapaaminen Presidentti Sauli Niinistön kanssa.
Kirjailija Paul Auster jakamassa nimikirjoituksia Akateemisessa kirjakaupassa. Tapaaminen Presidentti Sauli Niinistön kanssa. Kuva: Jani Saikko Paul Auster,kirjailijat,taiteilijat,Yhdysvallat,Akateeminen Kirjakauppa,kirjat,4321

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Äänestä Vuosisadan kirjaa!

    Anna äänesti 2.10. mennessä!

    Nyt haluamme löytää yleisön valinnan Vuosisadan kirjaksi. Mikä on sinun valintasi? Äänestysaika päättyy 2.10. klo 12. Vuosisadan kirja julkistetaan suorassa Vuosisadan Kulttuurigaala -lähetyksessä 18.10. Yle TV1 -kanavalla.

  • Nämä kirjat muuttivat elämäni – tutustu tarinoihin

    Riku Rantala, Maija Vilkkumaa ja Sanna Stellan kertovat

    Kirjat korvasivat Antti Tuurille perheen, mullistivat Riku Rantalan elämän 6-vuotiaana ja Maija Vilkkumaa löysi Saima Harmajasta sielunsisaren teini-iässä. Mikä kirja on sinulle tärkein? Kerro lempikirjastasi meille.

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

  • Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kirjojen Suomi – elämyksiä lukemalla

    Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta

    Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan. Suurin osa kirjoista on luettavissa e-kirjoina vuoden 2017 loppuun saakka. Mitkä kirjat olisit itse valinnut?

  • Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

    Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

    Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!