Hyppää pääsisältöön

Poromies syyttää laidunongelmista myös metsien hakkuuta

poromies Tuomas Keskitalo
Poromies Tuomas Keskitalo. poromies Tuomas Keskitalo mot

Poromies Tuomas Keskitalo Enontekiöltä ei lämpene poromäärien leikkaamiselle. Hänen mielestään nykyistä ylärajaa voitaisiin jopa löysentää.

”Pitäisi poistaa vasat eloporoluvusta, että olisi vain raavaat porot siinä suurimmassa sallitussa”, sanoo Keskitalo. Eloporoilla tarkoitetaan talven yli elävää karjaa, jonka ylärajan määrää valtio.

Vuonna 2010 valtio asetti eloporojen ylärajaksi 203 700.

Keskitalon mielestä porotaloutta on turha yksin syyttää laitumien kulumisesta, kun myös mm. metsien hakkuu vähentää jäkälää. ”Silloin poro joutuu käyttämään toista laidunta lujempaan. Ei se ole poromiehen vika, että laitumet ovat loppuneet.”

Keskitalon porot laiduntavat Näkkälän paliskunnassa, jossa on tutkimusten mukaan voimakkaasti kuluneet jäkälälaitumet. Paliskunnan sisällä on riidelty rajusti laitumien käytöstä. Poliisin mukaan kiistat ovat johtaneet mm. puukotustapaukseen.

Keskitalo ei ole noudattanut paliskunnan päätöksiä siitä, missä kukin saisi pitää porojaan.

”Nämä päätökset ovat täysin vääriä ja epäoikeudenmukaisia. Sitä tukevat kaikki nämä biomassalaskelmat, missä on biomassaa että poro pärjäisi.” Keskitalon mukaa paliskunnan laidunratkaisut loukkaavat myös hänen sukunsa nautintaoikeuksia.

Metsätaloutta
poronhoidon rinnalla

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vuosikymmenien saatossa hakkuut ovat vähentäneet voimakkaasti parhaita jäkälä- ja luppolaitumia poronhoitoalueella.

Noin 65 prosenttia poronhoitoalueesta on talousmetsää tai ojitettua suota. Vanhan metsän tilalle tuleva nuori metsä ei ole paras mahdollinen ympäristö jäkälän kannalta mm. tiheämmän puustonsa takia.

Metsätalouden vaikutus porolaitumiin korostuu, mitä etelämmäksi poronhoitoaluetta tullaan. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jouko Kumpula katsoo, että pelkkä poromäärien leikkaaminen poronhoitoalueen keski- ja eteläosissa ilman muita toimia vaikuttaisi jäkälälaidunten kuntoon vain niukasti.

”Siellä metsätalousmaankäyttö on muuttanut laidunkuvaa niin paljon”, sanoo Kumpula.

Luppo on puiden oksilla kasvavaa jäkälää. Porot syövät puiden oksilta tippuvaa luppoa. Kun luppo häviää vanhaa metsää uudistettaessa, joutuu poro ottamaan ravinnon tältä osin muualta.

Myös lisääntynyt rakentaminen ja tiestö vaikuttavat laidunten tilaan pirstomalla poronhoitoaluetta.