Hyppää pääsisältöön

Tuoksuherkkyyteen apua aivojen uudelleenmuokkauksesta? Asiantuntijat eivät vielä suosittele hoitoa

Mies suihkuttaa ilmanraikastinta
Hajusteet aiheuttavat tuoksuherkille vakaviakin oireita Mies suihkuttaa ilmanraikastinta Kuva: Yle Suihkepullo,suihke

Toistaiseksi ei tiedetä varmasti, mikä tuoksuherkkyyden aiheuttaa ja miten sitä voisi hoitaa. Uusi amerikkalaisteoria väittää, että kyse on aivojen ylivirittymisestä. Aivot pitäisi siis vain opettaa pois tuoksuihin reagoimisesta. Myös suomalaisilla potilailla on keinosta hyviä kokemuksia, mutta tutkimusnäyttöä hoidolla ei toistaiseksi ole.

Tuoksuherkän elämä on pahimmillaan lähes mahdotonta: osa sairastuneista ei pysty liikkumaan kodin ulkopuolella lainkaan ja toisille oma kotikin aiheuttaa oireita. Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkkien puheenjohtaja Kari Hännikäinen on nähnyt monenlaisia kohtaloita.

– Tunnen ihmisiä, jotka eivät ole onnistuneet löytämään sopivaa asuntoa. He joutuvat nukkumaan autossa, parvekkeella tai ulkona.

Tunnen ihmisiä, jotka eivät ole onnistuneet löytämään sopivaa asuntoa.

Oireita voivat aiheuttaa kaikki ympäristön kemikaalit kuten tekstiilit, tupakansavu, saasteet ja rakennusten materiaalit. Tuoksuherkkyydestä käytetäänkin myös kuvaavampaa nimeä monikemikaaliherkkyys (MCS, multiple chemical sensitivity).

Herkistyneet oireilevat eri tavoin. Osa saa oireita pienestäkin määrästä altistavia aineita, osa pystyy elämään normaalia elämää. Iho- ja hengitysoireiden sekä pahoinvoinnin lisäksi kemikaalit aiheuttavat muun muassa lihas- ja nivelkipuja, voimakasta väsymystä, suolisto-oireita ja keskittymisvaikeuksia.

Toistaiseksi monikemikaaliherkkyyden diagnosointi perustuu potilaan kertomukseen. Käypä hoito -suosituksen mukaan ei ole olemassa laboratorio- tai muita kokeita, jolla herkkyys voitaisiin todentaa.

Sisäilman osuudesta ei tieteellistä näyttöä

Monikemikaaliherkkyyden oireista ollaan yhtä mieltä, mutta syntymekanismista ei. Allergia- ja astmaliiton mukaan varmaa näyttöä on tutkimusten mukaan vain siitä, että kyseessä ei ole psyyken sairaus. Laajalti ajatellaan, että herkkyys syntyy useimmiten joko voimakkaan kerta-altistuksen tai pitkään jatkuneen lievemmän altistuksen seurauksena. Kemikaalien lisäksi altistus voi olla esimerkiksi asuminen tai työskentely hometalossa.

Helsingin yliopiston kansanterveystieteen professori Juha Pekkanen kuitenkin tyrmää oletuksen sisäilman aiheuttamasta sairaudesta.

– Sisäilman myrkkyjen merkityksestä sairastumiseen ei ole tieteellistä näyttöä.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kyseessä on tulehdusreaktio, joka voidaan osoittaa laboratoriokokeilla. Pekkasen mukaan myöskään tästä ei ole tieteellistä näyttöä.

Partavesipullosta kaadetaan vettä kämmenelle
Partavesipullosta kaadetaan vettä kämmenelle Kuva: Yle partavesipullot

Syynä aivojen häiriötila?

Koska monikemikaaliherkkyyden syntymekanismia ei kunnolla tunneta, ei vaivaan ole olemassa täysin toimivaa hoitokeinoa eikä Käypä hoito -suositusta toisin kuin esimerkiksi kosteus- ja homevaurioista oireileville potilaille. Toistaiseksi altisteiden välttäminen on ainoa tepsivä keino.

Yksi uusi mutta kiistanalainen hoitokeino on kanadalaisen Annie Hopperin menetelmä aivojen uudelleenmuokkauksesta (DNRS, dynamic neural retrainig system). Itsekin vakavaa monikemikaaliherkkyyttä sairastanut Hopper uskoo, että oireet johtuvat aivojen limbisen järjestelmän häiriöstä: aivot ovat ylivirittyneet ja ne täytyy opettaa pois ylireagoinnista.

Aivot muokataan uudelleen mielikuva- ja rentoutusharjoitusten avulla. Harjoituksia tehdään vähintään puoli vuotta, jolloin syntyy uusia hermoyhteyksiä ja oireet häviävät. Hopper painottaa, että oireet ovat todellisia, aivojen vikasietotilasta johtuvia – eivät psykosomaattisia.

Omat oireeni ovat vähentyneet harjoittelun avulla radikaalisti.

Menetelmää kokeilleet ovat olleen vakuuttuneita. Yksi heistä on Piia Dahlman.

– Omat oireeni ovat vähentyneet harjoittelun avulla radikaalisti. Tuttavapiiriini kuuluu muitakin sairastuneita ja kaikki menetelmään sitoutuneet ovat hyötyneet. Ihmisen ei tarvitse edes uskoa tähän: kun vain tekee harjoitukset säännöllisesti, menetelmä toimii.

Myös esimerkiksi sisäilma-asiantuntijana työskentelevä Maria Nordin on blogissaan kertonut myönteisistä kokemuksistaan aivojenmuokkausmenetelmästä.

Suomalaiset asiantuntijat suhtautuvat Hopperin metodiin varovaisesti.

– Tällä hetkellä ei ole riittävästi tutkimusnäyttöä, jotta Allergia- ja astmaliitto voisi suositella tällaista hoitoa. Se voi kuitenkin olla tulevaisuuden juttu ja tietenkin yksittäinen ihminen voi saada avun, arvioi Allergia– ja astmaliiton asiantuntija Katja Toikko

Käyttäytymistieteen dosentti Jan Wikgren Jyväskylän yliopistosta on Toikon kanssa samoilla linjoilla:

– Aivoissa tapahtuu muutoksia kaiken kokemisen myötä, joten limbisen järjestelmän toiminnan muuttaminen on mahdollista. DNRS-metodiin en kuitenkaan halua ottaa kantaa. En tunne menetelmää riittävän hyvin arvioidakseni sitä, eikä tutkimustuloksia ole saatavilla.

Eivät ihmiset tietenkään halua sairastaa.

Helsingin yliopiston professori Juha Pekkanen ei tyrmää ajatusta siitä, että ratkaisu löytyy aivoista.

– Keskushermoston herkistyminen tuntuu tällä hetkellä todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Psyykkisiä ja fyysisiä syitä ei pidä erottaa toisistaan. Eivät ihmiset tietenkään halua sairastaa, eikä kyse ole tahdonalaisesta toiminnasta. Kaikissa taudeissa on psykologinen, biologinen, kulttuurinen ja sosiaalinen komponentti, muistuttaa Pekkanen.

Suomessa ei virallisesti sairaus

Tuoksuherkkyyttä ei ole Suomessa luokiteltu varsinaiseksi sairaudeksi vaan oireeksi: jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille. Esimerkiksi Saksassa, Itävallassa, Espanjassa ja Japanissa tuoksuherkkyys on sairaus. Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät on pyrkinyt muuttamaan asian myös Suomessa.

– Tietoa ja tutkimustuloksia on toimitettu diagnoosityöryhmälle riittävästi, mutta ilmeisesti on niin että kulujen pelätään nousevan liian suuriksi, eikä asiallista tautiluokitusta haluta myöntää, arvelee Kari Hännikäinen.

Professori Juha Pekkanen vakuuttaa, että päätös on tehty lääketieteellisin perustein.

– Emme miettineet kustannuksia, kun päätimme asiasta. Emme nähneet perustetta sille, että kyseessä olisi selkeä sairaus: vaivan määritelmä on epäselvä, syntymekanismit ovat kiistanalaiset eikä siihen ole hoitoa, perustelee Pekkanen.

Hiuslakkapullon suihke
Hiuslakkapullon suihke Kuva: Yle Hiuslakka,Suihkepullo

Toistaiseksi lääketieteellistä yhteisymmärrystä monikemikaaliherkkien auttamiseksi ei siis ole olemassa. Se tarkoittaa, että heidän on kehitettävä omat keinot arjesta selviytymiseensä.

Myös terveet voivat omalta osaltaan auttaa herkistyineitä vähentämällä hajustettujen aineiden käyttöä.

Kirjoittaja itse kärsinyt tuoksuherkkyydestä ja käyttänyt Annie Hopperin DNRS-metodia.

Lue myös:
Tuoksuista kärsii puoli miljoonaa suomalaista – työpaikan tai bussimatkan hajucocktail voi olla tuoksuherkälle liikaa

Lue myös - yle.fi:stä poimittua