Hyppää pääsisältöön

Andromedan galaksi on kuin utupilvi samettisella yötaivaalla

Andromedan galaksi
Andromedan galaksi Andromedan galaksi Kuva: NASA Andromedan galaksi

Syksy on erinomaista aikaa aloittaa tähtiharrastus, kun yöt ovat tummenneet ja sää vielä melko lämmin. Harrastus ei edellytä suuria välinehankintoja. Aluksi riittää hyvä tähtikartta, jonka avulla voi etsiä tähtikuviot taivaalta.

Taskulamppu on hyvä apu kartan katsomiseen ulkona illan pimeydessä. Älypuhelimeen voi hankkia ilmaiseksi tähtikarttaohjelman, joka parhaimmillaan toimii siten, että sovelluksesta näkee suoraan, miltä tähtitaivas näyttää kyseisellä hetkellä. Harrastuksen edistyessä kannattaa hankkia myös kiikarit tai kaukoputki. Hyvän kiikarin avulla tähtiä näkee paljon enemmän ja kaukoputkella avautuvat tietysti vieläkin paremmat näkymät kaukaisiin kohteisiin ja planeettoihin.

Kesäkolmio näkyy yhä

Syyskuussa tähtitaivaalla näkyy yhä Kesäkolmio, jonka muodostavat Joutsenen Deneb, Lyyran Vega ja alempana Kotkan Altair.

Kesäkolmio
Kesäkolmio Kesäkolmio Kuva: YLE Minna Lusa Kesäkolmio

Pohjoisen suunnalla melko matalalla on kaikille tuttu Otava, joka on Ison karhun tähtikuvion kauhamainen osa. Korkealla pään päällä ovat syksyn tutut kuviot, Pegasus, Andromeda ja Kassiopeia jotka näkyvät koko syksyn.

Lännen tai lounaan suunnalla kellottelee Karhunvartijan punertava Arkturus-tähti. Sen löytää parhaiten Otavan avulla, siirtämällä katseen Otavan hännän kaarta alaspäin, jolloin kaaren pää osoittaa Arkturuksen suuntaan. Tähden tunnistaa helposti, koska samalla suunnalla ei ole muita kirkkaita tähtiä.

Andromedan galaksi on kuin utupilvi

Andromedan tähtikuvio näkyy illalla ja iltayöstä korkealla kaakon suunnalla, ja sen eteläpuolella on suuri Pegasus-neliö.

Andromedan galaksi eli Messierin kohde M31 näkyy alla olevan kuvan osoittamassa paikassa tähtikuvion alueella. Galaksi on kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä meistä. Sen erottaa hyvin pimeässä paikassa paljain silmin, mutta tarkkana kannattaa olla koska se näyttäytyy taivaalla vain pienenä utuläiskänä. Kiikari ja kaukoputki auttavat hiukan galaksin näkemisessä, mutta valokuvaamalla pitkällä valotusajalla siitä saa jo sellaisen kuvan, jossa myös himmeät galaksin reuna-alueet näkyvät.

Andromeda
Andromeda ja Andromedan galaksi Andromeda Kuva: YLE/Minna Lusa Andromedan galaksi

Jos Andromedan galaksin himmeät reunat näkyisivät paljain silmin, galaksi näyttäisi melkein täydenkuun kokoiselta. Valo, jonka siinä nyt näemme, lähti galaksista 2,5 miljoonaa vuotta sitten ja matkasi silmiimme näin kauan avaruuden halki.

Varhainen aamu tarjoilee planeettoja

Planeettataivas tarjoaa nähtävää aamuvirkuille. Aamulla viiden kuuden aikaan näkyvät Merkurius, Venus ja Mars, jotka ovat melko lähellä toisiaan syyskuun puolivälissä, ja syyskuun 16. ja 17. päivän välisenä yönä Merkurius ja Mars ovat aivan vierekkäin. Kirkkaan Venuksen erottaa idän suunnalta helposti, ja kun siitä siirtää katseen vinosti alaspäin kohti taivaanrantaa, löytyvät Merkurius ja Mars. Parhaiten ne näkyvät paikasta, josta avautuu avoin näkymä itäiseen taivaanrantaan.

Sekä Uranus että Neptunus näkyvät iltataivaalla, mutta niiden näkemiseen tarvitaan hakukartta ja kaukoputki tai kiikari. Paljain silmin niitä ei näe. Saturnus näkyy etelässä illansuussa.

Revontulia nähtiin Suomessa jo elokuussa, ja myös syyskuussa värikkäät revontulet saattavat hyvin leimahtaa pohjoiselle taivaalle, vaikka aurinko kulkeekin kohti auringonpilkkuminimiä.

  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua, jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede