Hyppää pääsisältöön

Digitreenit: Mikä ihmeen vpn? Se suojaa nettiyhteyttäsi avoimessa verkossa

Digitreenien pääkuva, otsikossa lukee Mikä on VPN? Taustalla pitkä kellarikäytävä.
Digitreenien pääkuva, otsikossa lukee Mikä on VPN? Taustalla pitkä kellarikäytävä. Kuva: Yle. Digitreenit,VPN

VPN – kolme kirjainta, joihin älylaitteen peruskäyttäjäkin jo törmää. Olet ehkä kuullut, että vpn:llä voi suojata omaa nettiyhteyttä avoimissa wifi-verkoissa tai ulkomailla. Mutta tiedätkö, mistä kirjaimet tulevat? Entä miten se otetaan käyttöön?

Mikä ihmeen Vee-Pee-Än?

Lyhenne vpn tulee sanoista Virtual Private Network. Suomeksi vpn käännetään virtuaalinen erillisverkko, joskus myös vähän hassusti näennäinen yksityisverkko.

Vpn on alunperin tekninen termi. Tunnet sen ehkä etätyöstä: Yritykset käyttävät vpn-tekniikkaa siihen, että etätyöläiset pääsevät yrityksen suljettuun verkkoon vaikkapa kotoaan tai kahvilasta.

Nyt kuluttajatkin ovat innostuneet näistä erillisverkoista. Kielitoimiston sanakirjaan vpn ei kuitenkaan ole vielä päässyt.

VPN-yhteyden erilaiset kuvakkeet käyttöjärjestelmien puhelimissa.
Eri puhelimissa näkyy erilainen kuvake, kun vpn-yhteys on päällä. VPN-yhteyden erilaiset kuvakkeet käyttöjärjestelmien puhelimissa. Kuva: Yle / kuvakaappaus. Digitreenit,VPN

Miten vpn toimii?

Vpn salaa dataliikenteesi muodostamalla sille eräänlaisen putken. Tietoliikenteesi kulkee putkessa suojatulle palvelimelle ja vasta sitten sivustolle tai sovellukseen, jonne olet menossa - esimerkiksi Facebookiin tai verkkokauppaan. Näin vpn hämärtää laitteesi fyysisen sijainnin. Vpn-palvelin voi toki sijaita myös Suomessa.

Kuvakaappaus yhden VPN-sovelluksen sivulta: Sovellus kysyy lupaa VPN-yhteyden muodostamiseen.
Vpn-palvelut pyytävät avatessa joka kerta lupaa VPN-yhteyden muodostamiseen. Tässä Opera VPN. Kuvakaappaus yhden VPN-sovelluksen sivulta: Sovellus kysyy lupaa VPN-yhteyden muodostamiseen. Kuva: Yle / kuvakaappaus. Digitreenit,VPN
Kuvakaappaus kahdesta VPN-sovelluksesta: Freedome ja Opera VPN. Sovellusten päälle / pois -painikkeet.
Vpn-sovellus laitetaan päälle ja pois yhdestä painikkeesta. Ylhäällä F-Securen Freedome. Kuvakaappaus kahdesta VPN-sovelluksesta: Freedome ja Opera VPN. Sovellusten päälle / pois -painikkeet. Kuva: Yle / kuvakaappaus. Digitreenit,VPN
Kuvakaappaus: VPN-sovellus on löytänyt uuden wifi-verkon. Tässä CyberGhost-sovellus.
Vpn-sovellus on löytänyt uuden wifi-verkon. Voit säätää, että sovellus ilmoittaa aina uudesta verkosta. Tässä CyberGhost. Kuvakaappaus: VPN-sovellus on löytänyt uuden wifi-verkon. Tässä CyberGhost-sovellus. Kuva: Yle / Kuvakaappaus. Digitreenit,VPN

Mihin laitteeseen saan vpn:n?

Vpn:n voi ladata:

  • älypuhelimeen tai tablettiin
  • pöytäkoneeseen
  • kannettavaan tietokoneeseen.

Jotkut vpn-palvelut saa toimimaan useammassa kuin yhdessä laitteessa. Peruskäyttäjän on helpointa asentaa vpn sovelluskaupasta:

Mobiililaitteissa jotkut sovelluksista vaativat kirjautumista.

Windows-laitteissa pitää ensin luoda VPN-profiili (Windows 10 -ohje).

Mihin tarkoitukseen voin käyttää vpn:ää?

Vpn:ää käytetään yleisimmin näihin kolmeen tarkoitukseen:

1. Nettiselauksen suojaaminen avoimissa wifi-verkoissa

Avoimet wifi-verkot ovat lähtökohtaisesti turvattomia. Myös salasanalla varustettu wifi-verkko voi olla suojaton – esimerkiksi silloin, jos salasanaa jaellaan kaikille vaikka kuppilan seinällä tai hotellin vastaanotossa. Vpn:ää käytetäänkin yhä enemmän tiedonkeruulta suojautumiseen avoimissa wifi-verkoissa - niin kotimaassa kuin ulkomaanmatkoillakin.

2. Oman sijainnin salaaminen

Vpn:ää käyttäessäsi laitteesi näyttää sijaitsevan siellä, missä valitsemasi vpn-palvelin on - vaikka Australiassa. Siksi oman maan nettisensuuria kiertävät ja laitonta sisältöä lataavat käyttävät vpn:ää.

Kun vpn on käytössä, mainostaja ei löydä käyttäjää yhtä helposti. Koska sijaintisi on virtuaalinen, sähköpostien lähettäminen voi olla hankalaa (Freedome-sovelluksen ohje). Meilien lukeminen kyllä onnistuu, vaikka vpn on päällä.

Jos matkustat nettiyhteyksiä sensuroivaan maahan, kuten Kiinaan tai Venäjälle, vpn on paras asentaa jo kotimaassa. Muuten esimerkiksi some-päivitykset saattavat jäädä reissulta tekemättä.

3. Maaestojen kierto eli maarajoitettujen sisältöjen katselu

Vpn tunnetaan parhaiten maaestojen kiertämisestä. Aikaisemmin suoratoistopalvelu Netflixin runsaaseen USA:n tarjontaan pääsi käsiksi valitsemalla Yhdysvalloissa sijaitsevan vpn-palvelimen.

Enää se ei onnistu yhtä helposti. Moni mediatalo - etunenässä Netflix - rajoittaa tai estää kävijöitä harhauttamasta maarajoituksia vpn:n avulla. Lisäksi maantieteellisten rajoitusten eli geoblokkauksen kiertäminen on esimerkiksi Netflixillä käyttöehtojen vastaista.

Kuvakaappaukset vpn-sovellus Cyberghostista: Lupaa rajatonta Netflixiä, mutta kanavlistalta Netflixiä ei löydy.
Vpn-palvelut hehkuttavat rajatonta pääsyä suoratoistopalveluihin. CyberGhost-sovellus lupailee Netflixiä, mutta heidän aakkoslistaltaan sitä ei löydy. Kuvakaappaukset vpn-sovellus Cyberghostista: Lupaa rajatonta Netflixiä, mutta kanavlistalta Netflixiä ei löydy. Kuva: Yle / kuvakaappaus. Digitreenit,VPN,Netflix

Tarvitsenko vpn:ää, jos haluan katsoa Yle Areenaa lomamatkalla Italiassa?

Riippuu siitä, mitä haluat katsoa. Suurin osa Ylen televisiokanavien tarjonnasta näkyy Areenassa kaikkialla maailmassa – esimerkiksi uutislähetykset. Osa Areenan ohjelmista on kuitenkin rajattu vain Suomeen. Yle rikkoo sopimuksiaan, jos se päästää maarajattua sisältöä vuotamaan Suomen ulkopuolelle.

Tilanne muuttuu vuoden 2018 aikana, tosin vain EU:n alueella: Yle Areenan maarajat poistuvat suomalaisilta EU-maissa. Silloin Yle-tunnuksen hankkineet suomalaiset voivat katsoa kaikkea Yle Areenan sisältöä, vaikka lomamatkalla Italiassa.

Kuvakaappaus: Yle Areena puhelimen selaimessa, alkamassa säätiedotus.
Matkalla voi tarkistaa Yle Areenasta kotimaan sään. Kuvakaappaus: Yle Areena puhelimen selaimessa, alkamassa säätiedotus. Kuva: Yle / kuvakaappaus. Digitreenit,VPN

Mitä minun kannattaa tehdä, kun valitsen vpn-palvelua?

Vpn-palveluja on satamäärin. Yrityksiä tulee ja menee – eivätkä kaikki toimi, kuten lupaavat. Hola!-sovellus osoittautui vaaralliseksi vuonna 2015. Vuoden 2017 alussa laaja tutkimus paljasti, että Android-laitteiden vpn-sovelluksissa on väärinkäytöksiä ja tiedot vuotavat. Monet noista ongelmallisista sovelluksista keikkuvat edelleen sovelluskauppojen listoilla.

Kuvakaappauksia:VPN-sovellusten tunnushahmot (Opera VON ja Tunnelbear), Freedome-sovelluksen mairkkinointia Telian sivuilla.
Vpn-palvelut houkuttavat logoilla ja lupauksilla. Opera VPN:n viikinki, Tunnelbearin karhu, Freedome-sovellusta markkinoidaan Telian sivuilla. Kuvakaappauksia:VPN-sovellusten tunnushahmot (Opera VON ja Tunnelbear), Freedome-sovelluksen mairkkinointia Telian sivuilla. Kuva: Yle / kuvakaappaus. Digitreenit,VPN

Viranomaiset eivät valvo vpn-palveluja tai niiden tarjoajia. Turvallisuutta huokuva nimi tai edes suomen kieli eivät takaa palvelun luotettavuutta. Netin vertailusivujen tähtiin tai arvosanoihinkaan ei kannata sokeasti luottaa.

Vinkkejä valintaan:

  • Tutustu vpn-palveluun aluksi yrityksen nettisivuilla. Tarkista myös, saatko yritykseen ongelmatilanteessa yhteyden.
  • Lue muiden käyttäjien kokemuksia netistä, tarvittaessa englanniksi.
  • Jos olet epävarma, kyberturvallisuuskeskus suosittelee valitsemaan Suomessa sijaitsevien yritysten palveluja.
  • Kun lataat vpn-sovellusta, keskity myös sen pyytämiin käyttöoikeuksiin. Miksi vpn-yrityksen pitäisi päästä käsiksi yhteystietolistaasi tai tekstiviesteihisi? Jos et halua näitä oikeuksia antaa, valitse toinen sovellus.
  • Digitreenaa 2.0: Vertaile vpn-palveluja muun muassa yksityisyyden tai tekniikan eri alueiden mukaan (englanniksi).
Kuvakaappaus: VPN-sovellus CyberGhost vaatii erilaisia oikeuksia puhelimen tietoihin.
Kun asennat sovellusta, perehdy sen vaatimiin käyttöoikeuksiin. Kuvakaappaus: VPN-sovellus CyberGhost vaatii erilaisia oikeuksia puhelimen tietoihin. Kuva: Yle / kuvakaappaus. Digitreenit,VPN
Kuvakaappaus VPN-sovellus Freedomesta: Automaattinen sijainti Suomi, sijaintia on helppo vaihtaa.
Palvelimen sijaintia on helppo vaihtaa. Tässä Freedome-sovellus. Kuvakaappaus VPN-sovellus Freedomesta: Automaattinen sijainti Suomi, sijaintia on helppo vaihtaa. Kuva: Yle / kuvakaappaus. Digitreenit,VPN

Toimiiko netti huonommin, jos valitsemani vpn-palvelin on maapallon toisella puolella?

Palvelimen sijainti vaikuttaa aina verkon nopeuteen.

Lähelläkin oleva vpn-palvelin hidastaa nettiyhteyttä hiukan. Jos vaihdat toisella puolen maapalloa sijaitsevaan palvelimeen, surffailu hidastuu enemmän. Jotkut vpn-sovellukset ehdottavat itse netin käytön nopeuden kannalta parasta sijaintia.

Omaa virtuaalisijaintiaan on helppo vaihtaa vaikka joka päivä. Palvelinten valikoima vaihtelee: Joillakin vpn-palveluilla on vain muutama palvelin, toisilla sijaintinsa voi valita kymmenien paikkakuntien listalta.

Tekeekö vpn netin selaamisesta täysin turvallista?

Ei tee. Vpn tekee kyllä surffailusta turvallisempaa: Se tuo yhteyteen yhden suojauskerroksen lisää. Kun käytät vpn-palvelua, siirrät kuitenkin luottamuksesi palvelun tarjoajalle. Valitse siis vpn-ohjelmasi tai -sovelluksesi huolella.

Torjuuko vpn myös haittaohjelmat?

Ei torju. Vpn suojaa yhteyttäsi ja yksityisyyttäsi, virustorjunta suojaa laitettasi. Hyvä vpn-palvelu kyllä myös suodattaa haittasivuja tai varoittaa, jos olet avaamassa haitallista sisältöä.

Maksullinen vpn nielaisee noin 3-10 euroa kuussa. Uskallanko ottaa ilmaisen vpn:n?

Pääsääntöisesti maksulliset versiot ovat turvallisempia, mutta myös niiden joukosta on löytynyt tietoturva-aukkoja.

Joitakin maksullisia vpn-palveluja voi kokeilla ilmaiseksi muutaman päivän ajan. Aloittelija saa kokeilusta lähinnä sen tiedon, onko palvelua helppo käyttää vai ei.

Pitääkö vpn laittaa erikseen päälle ja pois?

Ei tarvitse. Moni käyttäjä pitää vpn:ää aina päällä. Riippuu palvelusta ja omasta laitteesta, kuinka hyvin se onnistuu.

Sovellus tietenkin kuluttaa akkua. Toisaalta vpn myös estää seurantaa ja tiedonkeruuta ja voi sitä kautta vähentää virrankulutusta.

Mitä vpn ei tee?

Vpn verhoaa laitteesi sijainnin. Sijaintisi voi silti paljastua nettisivuilla olevien evästeiden tai selaimen asetusten kautta.

Vpn ei tarjoa suojaa rikolliselle toiminnalle. Vpn-yritys saattaa luovuttaa viranomaisille tietoja käyttäjistä lain puitteissa, esimerkiksi rikostutkinnassa.

Vpn-yritys voi halutessaan seurata tekemisiäsi netissä. Vpn ei siis ole täydellinen suojamuuri.

Taustatietoja juttuun antoi kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Antti Kurittu.

Digitreenit - Testaa osaamisesi ja hanki uusia digitaitoja

Media- ja digitaidot

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Yhdistä tietokone verkkoon älypuhelimella

    Näin jaat puhelimesi verkkoyhteyden muille laitteille

    Jos olet junassa, mökillä tai muuten paikassa, josta ei toimivaa langatonta verkkoa löydy, voit käyttää puhelintasi yhteyspisteenä internetiin ja jakaa sitä kautta nettiyhteyden muille laitteille. Yllättävän usein joutuu tilanteisiin, jossa toimivaa langatonta verkkoa (Wi-Fi) ei ole käytettävissä tai verkko on kovin ruuhkainen ja hidas. Nopea apu löytyy puhelimesta.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.