Hyppää pääsisältöön

Kamarimusiikki- ja liedpianisti Laura Pulkka: "Aloitin ensisijaisesti lääketieteen opinnot, ja siinä sivussa musiikin."

Musiikki vie Laura Pulkkaa vahvasti, sillä alun perin ensisijaiset lääketieteen opinnot ovat siirtyneet taustalle. Laura aloittaa tänä syksynä maisteriopinnot Sibelius-Akatemiassa pääaineenaan pianokamarimusiikki ja lied.

Kuka?
Olen Laura Pulkka, ja olen syntynyt vuonna 1990 Iisalmessa.

Vanhempani eivät erityisesti harrasta musiikkia, mutta molemmat siskoni ovat päätyneet musiikkialalle: toinen on valmistunut musiikinopettajaksi Oulun yliopistosta, ja toinen opiskelee musiikkikasvatusta Sibelius-Akatemiassa.

Perheeseeni kuuluu myös aviomies, joka ei ole muusikko.

Mistä?
Asuin Iisalmessa lapsuuteni ja nuoruuteni. Lukion jälkeen muutin opiskelemaan Kuopioon, missä olen asunut viimeiset kahdeksan vuotta.

Kuopioon muutin alun perin ensisijaisesti opiskelemaan lääketiedettä, mutta aloitin kuitenkin samaan aikaan pianonsoiton ammatilliset opinnot Kuopion konservatoriossa.

Lied-  ja kamarimusiikkipianistiksi opiskeleva Laura Pulkka Kantapöydässä Vesa Kytöojan haastattelussa.
Laura Kantapöydässä Vesa Kytöojan ja Riikka Holopaisen vieraana. Lied- ja kamarimusiikkipianistiksi opiskeleva Laura Pulkka Kantapöydässä Vesa Kytöojan haastattelussa. Kuva: Tiina-Maija Lehtonen / Yle riikka holopainen

Soittamisen piti jatkua vain harrastuksena lääketieteen opiskelun rinnalla, mutta vähitellen musiikki alkoi viedä mukanaan ja muusikoksi valmistuttuani jatkoin musiikkipedagogiopintoihin Savonia-ammattikorkeakouluun.

Jatkoinkin lääketieteen ja musiikin opintoja rinnakkain, ja vuoden 2016 aikana sain molemmat tutkinnot valmiiksi. Tänä syksynä aloitan maisteriopinnot Sibelius-Akatemiassa pääaineenani pianokamarimusiikki ja lied.

Kotiseutu Savossa on minulle hyvin tärkeä. Myös nyt alkavien opintojen aikana tulen asumaan puoliksi Kuopiossa, sillä mieheni työskentelee edelleen siellä.

Musiikkiopinnot
Musiikkiharrastukseni alkoi aluksi muskarissa, missä olin mukana useita vuosia pienestä pitäen. Isosiskoni aloitti pianonsoiton ollessani 6-vuotias, ja aloin soittaa perässä korvakuulolta hänen läksykappaleitaan.

Pianotunnit aloitin ekaluokkalaisena Ylä-Savon musiikkiopistossa.

Iisalmessa opettajani Petri Herranen oli tärkeässä roolissa innostamassa aluksi harrastamaan tavoitteellisemmin ja myöhemmin kannustamassa ammattiopintoihin myös lääketieteen opintojen rinnalla.

Lied-  ja kamarimusiikkipianistiksi opiskeleva Laura Pulkka.
Lied- ja kamarimusiikkipianistiksi opiskeleva Laura Pulkka. Kuva: Laila Kangas / Yle Kantapöytä,laura pulkka

Kuopiossa olin sekä konservatoriossa että Savonialla Jaakko Untamalan oppilaana, ja hän on ollut minulle erittäin tärkeä opettaja ja tukija jo vuosien ajan.

Viime lukuvuoden ajan kävin Niklas Pokin tunneilla, ja hänen opetuksensa oli tärkeänä tukena pääsykokeisiin valmistautumisessa.

Nyt Sibelius-Akatemialla aloitan Teppo Koiviston oppilaana.

Kamarimusiikin osalta haluan mainita vielä Kuopion konservatorion sellonsoiton ja kamarimusiikin opettajan Tero Airaksen, jonka opetuksessa todella innostuin kamarimusisoinnista ja opin paljon yhteissoitosta.

Aloitan opintoni maisteriohjelmassa, eli valmistuminen häämöttää tavoiteajan mukaan 2,5 vuoden päässä.

Lempisäveltäjäsi?
Pidän paljon monien erilaisten säveltäjien musiikista, ja usein tuntuu, että lempisäveltäjä tai -teos on juuri se, jonka parissa parhaillaan työskentelen ja johon kulloinkin syvennyn.

Lied-  ja kamarimusiikkipianistiksi opiskeleva Laura Pulkka.
Lied- ja kamarimusiikkipianistiksi opiskeleva Laura Pulkka. Kuva: Tiina-Maija Lehtonen / Yle Kantapöytä,laura pulkka

Viime vuosina olen kuitenkin ollut erityisesti kiinnostunut Beethovenin musiikista, jossa kiehtoo musiikin järjestelmällinen ja looginen rakentuminen ja toisaalta sen sisältämät syvälliset tunteet.

Toisaalta pidän paljon myös esim. Debussyn ja Ravelin pianomusiikista.

Idolisi?
En koe, että minulla olisi ketään erityistä idolia, mutta ainakin Paavali Jumppasen soitosta nautin aina suuresti!

Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki?
Lääketiede ja musiikki ovat vieneet aikani varsin tiiviisti viime vuosina, mutta niiden lisäksi pidän lukemisesta ja liikunnasta, talvisin erityisesti hiihtämisestä.

Pidän myös luonnossa liikkumisesta ja retkeilystä, ja näin loppukesästä ja syksyllä marjastus ja sienestys ovat lempipuuhaani!

Mikä sinusta tulee isona?
Tällä hetkellä tähtään tosissani työskentelemään musiikin parissa, mutta ainakin lähivuosina tulen varmasti työskentelemään myös lääkärinä ainakin satunnaisesti.

Lied-  ja kamarimusiikkipianistiksi opiskeleva Laura Pulkka.
Lied- ja kamarimusiikkipianistiksi opiskeleva Laura Pulkka. Kuva: Laila Kangas / Yle Kantapöytä,laura pulkka

Opettaminen kiinnostaa minua kovasti, ja tulevaisuudessa unelmatyöpaikkani voisi olla jossakin musiikkioppilaitoksessa pianonsoiton opettajana ja säestäjänä.

Tietysti toivoisin saavani myös soittaa kamarimusiikkia ja esiintyä työn rinnalla. Koskaan ei kuitenkaan voi tietää, mitä elämä tuo tullessaan, eikä paluu päätoimisemmin lääkärin töidenkään pariin ole poissuljettu.

Aika näyttää!

Laura nähtiin Kantapöydän opiskelijatreffeillä 6.9.2017. Videolla hän soittaa ensimmäisen osan Ludwig van Beethovenin sonaatista op.109. Kantapöydän juontajina ovat Riikka Holopainen ja Vesa Kytöoja. Ohjaus Harri Anttila.

  • Martín ja gävleläiset tekevät sen jälleen

    Levyarvio

    Suuri yleisö tuntee Johannes Brahmsin parhaiten tämän sinfonioista ja konsertoista, mutta Brahms oli huomattavassa määrin enemmän kamarimusiikki- ja laulusäveltäjä kuin orkesterisäveltäjä. Nämä kaksi elementtiä – laulu ja orkesteri – myös yhdistyvät hänen tuotannossaan siellä täällä. Suurimittaisen Ein deutsches Requiemin lisäksi Brahms sävelsi myös muun muassa kantaatteja sekakuorolle ja orkesterille. Gävlen sinfoniaorkesteri ja Eric Ericson -kamarikuoro tekevät niille kunniaa Ondinen uudella levyllä.

  • Syvällä elämän sietämättömässä keveydessä

    Levyarvio

    Felix Mendelssohnin kamarimusiikki on suotta jäänyt romantiikan raskassarjalaisten, Schumannin ja Brahmsin varjoon. Soinnillisesti kevyempi ja luonteeltaan näin vähemmän painavaksi koettu Mendelssohn oli todellisuudessa monella tavoin kypsän romanttisen ilmaisun tienraivaaja siinä missä Schumannkin – ja usein ennen häntä. Mendelssohn oli ajan hermolla jo parikymppisenä, useita vuosia ennen tulevaa hyvää ystäväänsä.

  • Lempeän karhumaista kuiskintaa

    Levyarvio

    Matthias Goerne levytti Bachin isot ja suurenmoiset bassokantaatit Ich will den Kreuzstab gerne tragen ja Ich habe genug jo kaksikymmentä vuotta sitten Camerata Academica Salzburgin ja Roger Norringtonin kanssa. Uusi levytys harmonia mundille on syvempi ja värikkäämpi: sekä Goernen oma ääni että Freiburgin barokkiorkesterin soitto ovat vivahteikkaampia – syvyyttä ja tulkintaa on tullut sekä nykyiseen barokkisoittoon että Goernen itsensä laulutaiteeseen.

  • Orfeuksen onnellisempi laskeutuminen manalaan

    Levyarvio

    Orfeuksen retki manalaan hakemaan rakasta Eurydikeään on yksi niistä tutuista, toistuvista antiikin aiheista, joiden pohjalta syntyi suuri määrä kantaatteja, teatterimusiikkia ja oopperoitakin jo 1600-luvulla. Oopperavillityksen imeydyttyä Italiasta Ranskaan vuosisadan jälkipuolella myös Orfeuksen – tuon suloisesti laulavan pastoraalisen sankarin – seikkailut taipuivat oopperoiksi. Marc-Antoine Charpentier ei juuri päässyt loistamaan suuren oopperan, tragedie lyriquen säveltäjänä, mutta sai kirjoittaa pienempiä kamariteoksia Marie de Lorrainen, Guisen herttuattaren kulttuurikodin muusikkona.