Hyppää pääsisältöön

Sodan keskellä kaivattiin harmitonta jännitystä ja romantiikkaa — lue 40-luvun klassikot e-kirjoina

Lukulista 40-luvulle
Lukulista 40-luvulle Kuva: Yle/Annukka Palmén-Väisänen Kirjojen Suomi,1940-luku,kirjat,101 kirjaa

Kuvitellaan, että Suomen suuri kertomus on juna, joka kulkee vuosikymmenten halki Rovaniemeltä Helsinkiin. Veturin perässä on 11 junavaunua, ja istumme neljänneksi viimeisessä vaunussa, 1940-luvulla. Kyydissä on myös kirjailijoita, jotka kirjoittavat propagandaa, purkavat sodan traumoja, mutta tarjoavat myös viihdettä ja vaikeuksien yli kantavia ajatuksia.

Sota on tärkeä aihe kotimaisessa kirjallisuudessa, ja se näkyy myös 101 kirjaa -listalla, johon valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. 1940-luvusta kului lähes puoli vuosikymmentä sotavuosien kärsimyksissä, ja listalle valitsimme saman verran sotakirjoja kuin sotavuosia oli.

Iso rooli sota-ajan ryhmähengen ylläpitämisessä oli Armas J. Pullan Ryhmy ja Romppainen -tarinoilla, joita hän julkaisi sotavuosina yhdeksän. Erkki Palolammen Kollaa kestää taas kuvasi suomalaisten sotilaiden peräänantamattomuutta talvisodassa. Kirjan nimi lähti elämään myyttisenä kuvana talvisodan yhteishengestä.

Sodan jälkeen kirjastot joutuivat poistamaan kokoelmistaan kaikki Ryhmy ja Romppainen -kirjat samoin kuin Palolammen teoksen.

Kirjan henkilöt aavistivat, että talvisota vie heiltä tulevaisuuden.

Sota vaikutti jokaiseen, ja siitä kirjoittivat myös naiset. Eila Pennanen kuvasi esikoisromaanissaan Ennen sotia oli nuoruus opiskelijatytön kehitystä kohti kansalliskiihkoista vakaumusta. Kirjan henkilöt aavistivat, että talvisota vie heiltä karulla tavalla tulevaisuuden.

Sodasta toipumisen vaikeudesta taas kirjoitti Jussi Talvi suositussa romaanissaan Tällaista oli palata. Rauhaan palaavassa Suomessa ihmiset kiirehtivät naimisiin, vaikka sodasta tuli moni mies takaisin mieli murtuneena.

Nuoret parit menivätkin naimisiin ennätysmäärin 1940-luvulla. Hääkahvi- ja kakkutarjoilut olivat säännöstelyn vuoksi niukat. Kahvihampaan pakotus helpotti vasta, kun s/s Herkules toi ensimmäisen sodanjälkeisen kahvilastin Suomeen 24. helmikuuta 1946. Kova asuntopula teki arjesta ahtaan, ja valtio leikkasi setelien arvosta puolet pois.

Suomalaiset naiset joutuivat kotirintamalla ja lottina sodassa muuttamaan naisroolimalliaan. He ottivat itselleen “miesten töitä”. Tämä roolien muuttuminen näkyi sodan jälkeisissä kirjoissa. Ensio Rislakki kirjoitti nimimerkillä Valentin kirjoitti aiheesta leikillisesti iloittelevan kuvaelman Ruma Elsa vuonna 1949. Suuren suosion saavuttanut tarina sekoitti monen suomalaisen perinteistä naiskuvaa.

Sotien jälkeen aikakauslehdet kirjoittivat siitä, kuinka naisten olisi hyvä ymmärtää sodasta palanneiden miesten uskottomuutta ja keskittyä perheen yhdessäpitämiseen.

Elvi Sinervo kirjoitti novellikokoelmassaan Vuorelle nousu (1948) naisten oikeuksista omaan kehoonsa ja äitimyytin murtamisesta. Nimikkonovellissa Sinervo kirjoittaa pariskunnasta, jonka mies on kaupungininsinööri sekä poliitikko ja nainen suuren työväenjärjestön opintosihteeri. Aviomies painostaa kahden lapsen synnyttänyttä vaimoaan aborttiin. Abortti oli vielä 1940-luvulla pääsääntöisesti laiton, se hyväksyttiin vain erityisin lääketieteellisin perustein. Vaimo ahdistuu siitä, että aviomies ja mieslääkäri tekevät päätöksiä hänen kehostaan.

Muissa novelleissa Sinervo kertoo vahvoista naisista, jotka joutuvat periaatteittensa vuoksi vankilaan sekä kunnianhimoisista koulutytöistä, jotka näkevät ystävissään taloudellisen eriarvoisuuden.

Sinervo kirjoitti tekstejä vuosikymmenen ajan, myös ollessaan kuritushuonevankina vuosina 1941–1944. Syynä oli Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran perustaminen. Poliittiset vangit radikalisoituivat vankiloissa, niin kävi myös Elvi Sinervolle.

Sanoilla pestiin pois sodan ryvettämä kieli ja mieli.

1940-luku jätti jälkeensä myös kirjallisuuden klassikoita, kuten Helvi Hämäläisen Säädyllisen murhenäytelmän sekä Mika Waltarin Sinuhe, egyptiläisen. Kirjakustantamoita perustettiin poikkeuksellisen paljon, ja kirjoja tulvi markkinoille heti sodan jälkeen. Ihmiset halusivat sodan kauheuksien keskelle romantiikkaa ja harmitonta jännitystä.

Vuosikymmenellä julkaistiin paljon viihteellistä jännityskirjallisuutta ja nuorille suunnattuja seikkailukertomuksia. Esimerkiksi Matti Hällin täysihoitolan romanttisista seikkailuista kertova Suopursu kukkii oli tavattoman suosittu.

Salaperäisestä Kilroy-hahmosta taas tuli kaksikin kirjaa vuonna 1947: Outsiderin ( Aarne Haapakoski) Kilroy oli täällä ja Hilja Valtosen Kilroy sen teki. Sanonta muuttui lähes todellisuudeksi Suomessakin, kun murtomiehet kävivät ministeri Yrjö Kallisen huvilassa, nauttivat samppanjaa, ja kirjoittivat ikkunaverhoon: “Kilroy kävi täällä”.

Kärsimysten keskellä ihmiset kävivät paljon elokuvissa ja teattereissa ja he halusivat paeta kirjan maailmaan. Kirjat auttoivat heitä haaveilemaan maailmasta, jota ei vielä ole, mutta joka on rauhan kautta tulossa. Kirsi Kunnas on sanonut, että uusilla sanoilla pestiin pois sodan ryvettämä kieli ja mieli.

Kirjojen Suomen suositukset 1940-luvulta – Lue ne e-kirjoina!

Linkistä pääset kirjan esittelysivulle, joista löydät e-kirjan sekä kirjaan liittyviä radio- ja tv-ohjelmia. Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen ei ole luettavissa e-kirjana tekijänoikeudellisista syistä.

Mitkä kirjat 1940-luvulta ovat sinulle tärkeitä? Kirjoita oma kirjalistasi kommenttikenttään!

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Ronja taistelee jaetun ihmisyyden puolesta, huomioi Lukupiirin soittaja

    Lukupiirissä keskusteltiin Lindgrenin kirjasta

    Nainen voi periä ryövärijoukon johtajuuden. Ihminenkin on osa luontoa. Tällaisiakin ajatuksia välittää Astrid Lindgrenin klassikkokirja Ronja, ryövärintytär. Tässä helmiä Yle Radio 1:n Lukupiirin keskustelusta. Entä mitä itse ajattelet Ronjasta?

  • Radion Lukupiirissä lauantaina: Ennen kaikkea toivon, etten kadota Ronjaa itsestäni!

    Osallistu Ronja-lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03

    Tule mukaan radion Lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03 osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi sekä Yle Radio 1:ssä. Aiheena on Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär, joka saa toimittaja Kaisa Pulakan itkemään. Studiossa keskustelemassa myös kirjailijat Salla Simukka ja Juha Hurme. Puhelinnumero studioon on 09 144 800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Nämä kirjat muuttivat elämäni – tutustu tarinoihin

    Riku Rantala, Maija Vilkkumaa ja Sanna Stellan kertovat

    Kirjat korvasivat Antti Tuurille perheen, mullistivat Riku Rantalan elämän 6-vuotiaana ja Maija Vilkkumaa löysi Saima Harmajasta sielunsisaren teini-iässä. Mikä kirja on sinulle tärkein? Kerro lempikirjastasi meille.

  • Radion Lukupiirissä lauantaina: Ennen kaikkea toivon, etten kadota Ronjaa itsestäni!

    Osallistu Ronja-lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03

    Tule mukaan radion Lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03 osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi sekä Yle Radio 1:ssä. Aiheena on Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär, joka saa toimittaja Kaisa Pulakan itkemään. Studiossa keskustelemassa myös kirjailijat Salla Simukka ja Juha Hurme. Puhelinnumero studioon on 09 144 800.

  • Ronja taistelee jaetun ihmisyyden puolesta, huomioi Lukupiirin soittaja

    Lukupiirissä keskusteltiin Lindgrenin kirjasta

    Nainen voi periä ryövärijoukon johtajuuden. Ihminenkin on osa luontoa. Tällaisiakin ajatuksia välittää Astrid Lindgrenin klassikkokirja Ronja, ryövärintytär. Tässä helmiä Yle Radio 1:n Lukupiirin keskustelusta. Entä mitä itse ajattelet Ronjasta?

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

  • Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kirjojen Suomi – elämyksiä lukemalla

    Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta

    Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan. Suurin osa kirjoista on luettavissa e-kirjoina vuoden 2017 loppuun saakka. Mitkä kirjat olisit itse valinnut?

  • Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

    Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

    Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!