Hyppää pääsisältöön

Sodan keskellä kaivattiin harmitonta jännitystä ja romantiikkaa — lue 40-luvun klassikot e-kirjoina

Lukulista 40-luvulle
Lukulista 40-luvulle Kuva: Yle/Annukka Palmén-Väisänen Kirjojen Suomi,1940-luku,kirjat,101 kirjaa

Kuvitellaan, että Suomen suuri kertomus on juna, joka kulkee vuosikymmenten halki Rovaniemeltä Helsinkiin. Veturin perässä on 11 junavaunua, ja istumme neljänneksi viimeisessä vaunussa, 1940-luvulla. Kyydissä on myös kirjailijoita, jotka kirjoittavat propagandaa, purkavat sodan traumoja, mutta tarjoavat myös viihdettä ja vaikeuksien yli kantavia ajatuksia.

Sota on tärkeä aihe kotimaisessa kirjallisuudessa, ja se näkyy myös 101 kirjaa -listalla, johon valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. 1940-luvusta kului lähes puoli vuosikymmentä sotavuosien kärsimyksissä, ja listalle valitsimme saman verran sotakirjoja kuin sotavuosia oli.

Iso rooli sota-ajan ryhmähengen ylläpitämisessä oli Armas J. Pullan Ryhmy ja Romppainen -tarinoilla, joita hän julkaisi sotavuosina yhdeksän. Erkki Palolammen Kollaa kestää taas kuvasi suomalaisten sotilaiden peräänantamattomuutta talvisodassa. Kirjan nimi lähti elämään myyttisenä kuvana talvisodan yhteishengestä.

Sodan jälkeen kirjastot joutuivat poistamaan kokoelmistaan kaikki Ryhmy ja Romppainen -kirjat samoin kuin Palolammen teoksen.

Kirjan henkilöt aavistivat, että talvisota vie heiltä tulevaisuuden.

Sota vaikutti jokaiseen, ja siitä kirjoittivat myös naiset. Eila Pennanen kuvasi esikoisromaanissaan Ennen sotia oli nuoruus opiskelijatytön kehitystä kohti kansalliskiihkoista vakaumusta. Kirjan henkilöt aavistivat, että talvisota vie heiltä karulla tavalla tulevaisuuden.

Sodasta toipumisen vaikeudesta taas kirjoitti Jussi Talvi suositussa romaanissaan Tällaista oli palata. Rauhaan palaavassa Suomessa ihmiset kiirehtivät naimisiin, vaikka sodasta tuli moni mies takaisin mieli murtuneena.

Nuoret parit menivätkin naimisiin ennätysmäärin 1940-luvulla. Hääkahvi- ja kakkutarjoilut olivat säännöstelyn vuoksi niukat. Kahvihampaan pakotus helpotti vasta, kun s/s Herkules toi ensimmäisen sodanjälkeisen kahvilastin Suomeen 24. helmikuuta 1946. Kova asuntopula teki arjesta ahtaan, ja valtio leikkasi setelien arvosta puolet pois.

Suomalaiset naiset joutuivat kotirintamalla ja lottina sodassa muuttamaan naisroolimalliaan. He ottivat itselleen “miesten töitä”. Tämä roolien muuttuminen näkyi sodan jälkeisissä kirjoissa. Ensio Rislakki kirjoitti nimimerkillä Valentin kirjoitti aiheesta leikillisesti iloittelevan kuvaelman Ruma Elsa vuonna 1949. Suuren suosion saavuttanut tarina sekoitti monen suomalaisen perinteistä naiskuvaa.

Sotien jälkeen aikakauslehdet kirjoittivat siitä, kuinka naisten olisi hyvä ymmärtää sodasta palanneiden miesten uskottomuutta ja keskittyä perheen yhdessäpitämiseen.

Elvi Sinervo kirjoitti novellikokoelmassaan Vuorelle nousu (1948) naisten oikeuksista omaan kehoonsa ja äitimyytin murtamisesta. Nimikkonovellissa Sinervo kirjoittaa pariskunnasta, jonka mies on kaupungininsinööri sekä poliitikko ja nainen suuren työväenjärjestön opintosihteeri. Aviomies painostaa kahden lapsen synnyttänyttä vaimoaan aborttiin. Abortti oli vielä 1940-luvulla pääsääntöisesti laiton, se hyväksyttiin vain erityisin lääketieteellisin perustein. Vaimo ahdistuu siitä, että aviomies ja mieslääkäri tekevät päätöksiä hänen kehostaan.

Muissa novelleissa Sinervo kertoo vahvoista naisista, jotka joutuvat periaatteittensa vuoksi vankilaan sekä kunnianhimoisista koulutytöistä, jotka näkevät ystävissään taloudellisen eriarvoisuuden.

Sinervo kirjoitti tekstejä vuosikymmenen ajan, myös ollessaan kuritushuonevankina vuosina 1941–1944. Syynä oli Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran perustaminen. Poliittiset vangit radikalisoituivat vankiloissa, niin kävi myös Elvi Sinervolle.

Sanoilla pestiin pois sodan ryvettämä kieli ja mieli.

1940-luku jätti jälkeensä myös kirjallisuuden klassikoita, kuten Helvi Hämäläisen Säädyllisen murhenäytelmän sekä Mika Waltarin Sinuhe, egyptiläisen. Kirjakustantamoita perustettiin poikkeuksellisen paljon, ja kirjoja tulvi markkinoille heti sodan jälkeen. Ihmiset halusivat sodan kauheuksien keskelle romantiikkaa ja harmitonta jännitystä.

Vuosikymmenellä julkaistiin paljon viihteellistä jännityskirjallisuutta ja nuorille suunnattuja seikkailukertomuksia. Esimerkiksi Matti Hällin täysihoitolan romanttisista seikkailuista kertova Suopursu kukkii oli tavattoman suosittu.

Salaperäisestä Kilroy-hahmosta taas tuli kaksikin kirjaa vuonna 1947: Outsiderin ( Aarne Haapakoski) Kilroy oli täällä ja Hilja Valtosen Kilroy sen teki. Sanonta muuttui lähes todellisuudeksi Suomessakin, kun murtomiehet kävivät ministeri Yrjö Kallisen huvilassa, nauttivat samppanjaa, ja kirjoittivat ikkunaverhoon: “Kilroy kävi täällä”.

Kärsimysten keskellä ihmiset kävivät paljon elokuvissa ja teattereissa ja he halusivat paeta kirjan maailmaan. Kirjat auttoivat heitä haaveilemaan maailmasta, jota ei vielä ole, mutta joka on rauhan kautta tulossa. Kirsi Kunnas on sanonut, että uusilla sanoilla pestiin pois sodan ryvettämä kieli ja mieli.

Kirjojen Suomen suositukset 1940-luvulta – Lue ne e-kirjoina!

Linkistä pääset kirjan esittelysivulle, joista löydät e-kirjan sekä kirjaan liittyviä radio- ja tv-ohjelmia. Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen ei ole luettavissa e-kirjana tekijänoikeudellisista syistä.

Mitkä kirjat 1940-luvulta ovat sinulle tärkeitä? Kirjoita oma kirjalistasi kommenttikenttään!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Kirjojen Suomi