Kun puhumme muodista, puhumme usein sen muuttumisesta, mutta Aalto-yliopiston muodintutkimuksen professori Annamari Vänskä ei ole puhumassa trendien vaihtelusta. Häntä kiinnostavat aivan toisenlaiset muutokset.
Esitelmämaraton Yle Areenassa ja Yle Femillä 8.–9.9.
Helsingin Ruotsalaisessa teatterissa järjestettävässä Esitelmämaratonissa kymmenet tutkijat pitävät puheenvuoroja erilaisista satavuotiasta Suomea koskevista aiheista. Mutta miten muoti tähän liittyy?
Monet historialliset muutokset materialisoituvat vaatteissa, jotka meillä on yllämme.
– Muotia ei kovin suuresti arvosteta kulttuurin osana ja monet pitävät sitä pinnallisena, mutta minusta muodin historia kertoo paljon Suomesta ja yhteiskunnastamme. Monet historialliset muutokset materialisoituvat vaatteissa, jotka meillä on yllämme.
Tosiasiassa meillä kaikilla on yhteys muotiin yllämme olevien vaatekappaleiden kautta. Vänskän mukaan muodissa aineellistuvat arvomme sekä käsityksemme toisista ihmisistä ja kulttuureista.
Massatuotannon perintö
Viime vuosina muotialan suurin mullistus niin Suomessa kuin koko maailmassa on ollut vaatteiden massatuotanto. Kuluttajalle massatuotanto on merkinnyt muun muassa muodin demokratisoitumista.
– Muoti on nyt kaikkien ulottuvilla, ei vain varakkaiden tai yläluokkaisten kuten ennen, sanoo Vänskä.
Tuotetaan suunnattomat määrät vaatteita, joita kukaan ei tarvitse. On syntynyt fast fashion.
Muodin demokratisoituminen voidaan nähdä askeleena kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, mutta se on tuonut mukanaan myös monia kielteisiä puolia.
– Nyt massatuotannosta on tullut itsetarkoitus. Tuotetaan suunnattomat määrät vaatteita, joita kukaan ei tarvitse. On syntynyt fast fashion.
Tarinan roistoja ovat suuria voittoja tavoittelevat suuryritykset. Koko muotimaailmasta on tullut myös valtava ekologinen ongelma.
Kuluttajan vastuu
Jokainen tarvitsee vaatteita, eikä monella ole varaa kalliisiin laatuvaatteisiin, mutta Annamari Vänskä kehottaa silti aina ajattelemaan ennen kuluttamista.
– Jokainen voi ensin käydä läpi omat vaatekomeronsa. Paljonko vaatteita minulla on ja tarvitsenko oikeasti uusia, tai mistä ylipäänsä tulee tunne, että koko ajan tarvitsee uutta? Voisiko vanhoille vaatteille tehdä jotain, muodistaa niitä? Meidän pitäisi ajatella enemmän sitä, mitä oikeastaan teemme, kun kulutamme.
Minusta nykyinen systeemi tulee tuhoutumaan, se on väistämätöntä.
Vaikka Vänskän mielestä paljon on kiinni kuluttajasta ja hänen tavoistaan, myös koulutuksessa ja teollisuudessa tarvitaan hänen mielestään muutosta.
– Omassa opetustyössäni yritän keskustella opiskelikoiden kanssa siitä, miten muuttaisimme ihmisten tapaa ajatella muotia. Minusta nykyinen systeemi tulee tuhoutumaan, se on väistämätöntä.
Järjestelmän parantamiseksi sekä teollisuudelta että kuluttajilta vaaditaan suuria muutoksia.
– Voi, siihen menee aikaa, sanoo Vänskä.
Lisää muodin demokratisoitumisesta ja muodin muuttumisesta satavuotiaassa Suomessa kuulet Annamari Vänskän puheenvuorossa Föredragsmaraton-tapahtumassa. Vänskän esitelmä on ruotsin- ja suomenkielinen ja se kuullaan perjantaina kello 20.40 Yle Femillä ja Yle Areenassa.
Teksti: Catariina Salo. Su3omennos: Lauri Itäkannas
