Hyppää pääsisältöön

Oletko koskaan nähnyt Linnunrataa - Esko Valtaoja kertoo kolme syytä bongata kotigalaksimme juuri nyt

Linnunrata ja ihmishahmo Högsårasta nähtynä.
Linnunrata Högsårassa Saaristomerellä. Linnunrata ja ihmishahmo Högsårasta nähtynä. Kuva: Teemu Saloriutta linnunrata

Oletko koskaan nähnyt Linnunrataa? Syksyn lämpimät illat tarjoavat parhaat olosuhteet kotigalaksimme ihailuun. Mutta miksi Linnunrataa pitäisi tähyillä ja miten se onnistuu?

Tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ja tähtitieteellinen yhdistys Ursa haastavat juuri käynnistyneessä Bongaa Linnunrata -kampanjassa kaikki suomalaiset katselemaan taivaalle. Valtaoja kertoo kolme syytä, miksi Linnunrata-retkelle kannattaa lähteä ja antaa bongausvinkit aloittelijoille.

1. Uskomaton kauneuselämys on parhaimmillaan juuri nyt

- Jokainen hämmästyy nähdessään Linnunradan ensimmäistä kertaa. Miten tähdet loistavat, niihin lyö päänsä. Se on uskomaton kauneuselämys, jonka aivan liian harva ihminen on kokenut, Valtaoja hehkuttaa.

Olosuhteet Linnunradan bongaamiselle ovat Suomessa parhaimmillaan kesän jälkeen. Pimeä tulee joka ilta aikaisemmin, eikä valoa heijastava lumipeite vielä häiritse taivaan tarkkailua.

Esko Valtaoja puraisee omenaa.
Valtaoja arvelee, että Linnunradassa on suunnilleen yhtä paljon tähtiä kuin maapallolla on omenoita. Esko Valtaoja puraisee omenaa. Kuva: Jussi Nygren Esko Valtaoja

Linnunradan bongaamiseen ei apuvälineitä tarvita. Taajamissa hukkavalon kelmeä huntu peittää Linnunradan, joten otollisimmat olosuhteet tähtiretkelle ovat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Kuitenkin jopa kaupungin liepeiltä, vaikkapa puiston reunasta voi löytää kelvollisen paikan Linnunradan tähystämiseen.

- Himmeä Linnunrata tulee esiin vähitellen. Silmien pitää tottua pimeään, opastaa Valtaoja.

Galaksimme keskitaso kohoaa nyt komeana vanana eteläisen tähtitaivaan poikki. Samalta suunnalta löytyvät kirkkaat lähitähdet Deneb, Vega ja Altair. Parhaiten Linnunrata näkyy, kun Kuu ei himmennä sen loistoa.

- Jos Linnunrataa katselee pitkään, alkaa sen kolmiulotteinen rakenne hahmottua. Silloin voi tulla fiilis, että on pidettävä jostain kiinni, ettei tipahda avaruuteen.

Tähtikartta eteläisestä yötaivaasta syksyllä.
Tältä eteläinen syystaivas näyttää syyskuussa illalla klo 22.00. Linnunrata näkyy etelässä Joutsenen tähdistön suunnassa. Tähtikartta eteläisestä yötaivaasta syksyllä. Kuva: Miro Johansson linnunrata

2. Venyttele mielikuvitustasi! - Linnunrata on oppitunti maailmankaikkeuden rakenteesta

Emme suinkaan näe koko Linnunrataa, vaan pienen osan siitä. Kaikki taivaalla näkyvät tähdet ovat itseasiassa vain lähinaapureita valtavalla Linnunradalla.

Yötaivaan kaukaisin paljain silmin erottuva tähti Deneb on vaivaisen 3000 valovuoden päässä, kun koko Linnunradan halkaisija on noin 100 000 valovuotta.

Kiekkomainen Linnunrata, jonka laidalle on merkitty Aurinkokunnan sijainti.
Paljain silmin näemme Linnunradasta vain pienen osan. Näkyvät tähdet ovat aivan lähinaapurissamme. Kiekkomainen Linnunrata, jonka laidalle on merkitty Aurinkokunnan sijainti. Kuva: Miro Johansson linnunrata

Olemme kiekkomaisen Linnunradan sisällä. Jos syysiltana nostaa katseen etelätaivaalle, katsoo kohti galaksin keskustaa. Linnunradan vaalea huntu on miljardien kaukaisten tähtien kajoa. Auringon lisäksi Linnunradassa on jopa 400 miljardia muuta tähteä. Linnunradan keskustaan asti emme voi nähdä, sillä edessä on liikaa tähtiä ja pölyä.

- Linnunradan tummat alueet ovat pölyä, jota kuolleet tähdet ovat pölläyttäneet avaruuteen. Linnunradalla ei ole pahemmin viikkosiivouksia harrastettu, Valtaoja vitsailee.

Galaksimme näyttää pysähtyneeltä, mutta todellisuudessa se kuhisee. Tähdet kiertävät galaksin keskustaa, jossa on valtava musta aukko. Pölystä ja kaasusta tiivistyy uusia tähtiä jatkuvasti, noin kymmenen tähden vuosivauhdilla. Samalla vanhoja tähtiä kuolee.

- Linnunradasta oppiminen antaa perspektiiviä. Tieto maailmankaikkeudesta ei suinkaan tukahduta mielikuvitusta vaan venyttää ja ruokkii sitä.

Voimme kokea olevamme osa jotain suurempaa. Kun kaivat nenääsi, niin sieltä tulee tähtipölyä.
Linnunrata kohoaa pellon takana Laitilassa.
Linnunradasta erottuu tummia alueita, jotka ovat itseasiassa kuolleiden tähtien jälkeenjättämiä pölypilviä. Vaaleat alueet ovat miljardien kaukaisten tähtien loistetta Linnunradan keskiosan suunnalla. Laitila 16.8.2017 klo 00:24 Linnunrata kohoaa pellon takana Laitilassa. Kuva: Pirjo Koski Linnunrata

3. Tiedä, mistä tulet

Valtaoja kuvailee, että Linnunradan näkeminen auttaa häntä olemaan enemmän kotonaan maailmankaikkeudessa.

- Voimme kokea olevamme osa jotain suurempaa. Kun kaivat nenääsi, niin sieltä tulee tähtipölyä. Kaikki elävä koostuu raskaista alkuaineista, hiilestä, typestä, hapesta, jotka ovat syntyneet Linnunradan tähtien kuollessa. Sieltä me kaikki olemme tulleet.

Kun tähdet kuolevat korkeaenergisinä supernovaräjähdyksinä, syntyy kevyistä alkuaineista raskaampia. Vain näistä voi syntyä eläviä eliöitä.

Linnunradan rakenne tunnetaan jo hyvin, mutta suurin kysymys on edelleen selvittämättä: Onko siellä ketään? Valtaoja voi hyvin kuvitella, että joku tuolla jossain tähyilee taivaalle. Tähtiä ja aurinkokuntia on niin valtavan paljon.

- Olisihan se aika käsittämätön juttu, jos vain meidän Aurinkokuntaamme olisi syntynyt elämää.

Linnunrata puiden takana Laitilassa.
Laitila 28.8.2017 klo 00:43 Linnunrata puiden takana Laitilassa. Kuva: Pirjo Koski Linnunrata

Jaa pimeä paikkasi!

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa yhteistyökumppaneineen haastaa tänä syksynä suomalaiset bongaamaan Linnunrataa. Mene ulos ja etsi riittävän pimeä paikka, josta Linnunradan voi erottaa. Kerro pimeästä paikastasi myös muille! Kuvia retkistä ja Linnunradasta voi julkaista Instagramissa ja Taivaanvahti-kuvapalvelussa. Parhaat pimeät paikat löytäneille Ursa lupaa palkintoja syksyn päätteeksi.

Bongaa Linnunrata -kampanja jatkuu 8.9. - 8.11.2017.

Kampanjan yhteistyökumppaneina toimivat Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ympäristökeskus, Suomen latu ja Suomen valoteknillinen seura.

bongaalinnunrata.fi
#bongaalinnunrata

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.