Hyppää pääsisältöön

"Ääniteknikotkin räjähtelivät nauruun" – Knallin ja sateenvarjon tarina

Knallin ja sateenvarjon toistaiseksi viimeinen uusintakierros päättyi lokakuun lopussa vuonna 2010. Erikoisraportti Erikoisosastolta -ohjelmassa käydään läpi supersuositun kuunnelmasarjan historia. Raportissa kuullaan mm. sarjan ohjaajia Rauni Rantaa ja Lars Svedbergiä. Lisäksi mukana ovat näyttelijät Aila Svedberg ja Pekka Autiovuori, sarjan käsikirjoittaja Edward Taylor, kanavapäällikkö Heikki Peltonen ja dramaturgi Harri Virtanen.

Knallia ja sateenvarjoa oli vuoteeen 2010 mennessä kuunneltu Suomessa jo yli 30 vuotta. Vuosien varrella sarjasta tuli äärimmäisen suosittu ja sarjaa uusittiin usein – toivotuimpia jaksoja jopa kymmenen kertaa.

Kuunnelmasarja päätyi Yleisradion ohjelmistoon kun ohjaaja Rauni Ranta löysi työhuoneensa komerosta 1979 nipun ruotsinkielisiä käsikirjoituksia. Sarja oli alkujaan englantilaista perua, jossa BBC oli lähettänyt sarjaa nimellä The Men From the Ministry viidentoista vuoden ajan.

Meillä ei ole nauhoituksissa yleisöä studiossa. Yleisön kanssa olisi vielä vaikeampaa saada mitään tehdyksi. Nytkin ääniteknikot räjähtelevät nauruun, kun näyttelijät tekevät töitä.― ohjaaja Rauni Rannan kirje Edward Taylorille

Sarjan alkuperäinen käsikirjoittaja Edward Taylor kirjoitti myöhemmin uusia jaksoja vain suomalaisyleisön nautittavaksi. Knalli ja sateenvarjo nousi lopulta Suomessa vielä huomattavamman suosituksi, kuin brittiläinen alkuperäissarja kotimaassaan.

Kuunnelmia tehtiin Yleisradiolle kaikkiaan 170 jaksoa vuosina 1979–2008. Monilla suomalaisilla sarjan kuunteleminen kuului viikkorutiineihin. Myöhemmin sarjaa alettiin ostaa äänitteinä ja se valloitti uusia ihailijoita myös tallenteiden kautta. Knallin ja sateenvarjon lauantailähetyksellä oli vuonna 2010 noin 100 000 kuuntelijaa. Samoin tein maanantaisin esitetty uusinta keräsi vielä 100 000 radiokuuntelijaa.

Minusta tuntuu, että suomalaiset jakavat huumorintajuni.― käsikirjoittaja Edward Taylor
Käsikirjoittaja Edward Taylor kuvattuna Lontoossa.
Sarjan käsikirjoittaja Edward Taylor kuvattuna Lontoossa. Käsikirjoittaja Edward Taylor kuvattuna Lontoossa. Kuva: Yle Knalli ja sateenvarjo,Yle Elävä arkisto,Edward Taylor
Pekka Autiovuori (Lamm) ja Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) äänitysstudiossa.
Pekka Autiovuori (Lamm) ja Heikki Nousiainen (Lennox-Brown) äänitysstudiossa. Pekka Autiovuori (Lamm) ja Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) äänitysstudiossa. Kuva: Yle Pekka Autiovuori,Kauko Helovirta,Knalli ja sateenvarjo,Yle Elävä arkisto
Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) radion kuunnelmastudiossa.
Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) radion kuunnelmastudiossa. Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) radion kuunnelmastudiossa. Kuva: Yle Kauko Helovirta,Yle Elävä arkisto,Knalli ja sateenvarjo
Hamilton-Jones (Kauko Helovirta), Lamm (Pekka Autiovuori), Mildred (Aila Svedberg) ja Sir Henry (Yrjö Järvinen) vuonna 1979 kuvattuna.
Hamilton-Jones (Kauko Helovirta), Lamm (Pekka Autiovuori), Mildred (Aila Svedberg) ja Sir Henry (Yrjö Järvinen) vuonna 1979 kuvattuna. Hamilton-Jones (Kauko Helovirta), Lamm (Pekka Autiovuori), Mildred (Aila Svedberg) ja Sir Henry (Yrjö Järvinen) vuonna 1979 kuvattuna. Kuva: Yle Kauko Helovirta,Pekka Autiovuori,Aila Svedberg,Yrjö Järvinen,Knalli ja sateenvarjo,Yle Elävä arkisto

Vuodesta 2018 alkaen Areenaan julkaistaan kolmekymmentä Knallia ja sateenvarjoa. Vuonna 2017 sopimus kattoi kymmenen jakson julkaisemisen. Jaksot ovat kuunneltavissa ja ladattavissa Areenasta vuoden ajan julkaisupäivänsä jälkeen.

Knalli ja sateenvarjo Areenassa

Tervetuloa ministeriön erikoisosastolle, jossa sekä aatteet että vaatteet seuraavat aikaa herpaantumatta. Tänäänkin ystävämme saapuvat töihin raitahousuihin ja mustiin takkeihin pukeutuneina knallit päässä. Erikoisosastolla ei mikään vältä valppaan virkamiehen järjestelmällistä silmää. Mr. Lamm ,...

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.