Hyppää pääsisältöön

"Ääniteknikotkin räjähtelivät nauruun" – Knallin ja sateenvarjon tarina

Knallin ja sateenvarjon toistaiseksi viimeinen uusintakierros päättyi lokakuun lopussa vuonna 2010. Erikoisraportti Erikoisosastolta -ohjelmassa käydään läpi supersuositun kuunnelmasarjan historia. Raportissa kuullaan mm. sarjan ohjaajia Rauni Rantaa ja Lars Svedbergiä. Lisäksi mukana ovat näyttelijät Aila Svedberg ja Pekka Autiovuori, sarjan käsikirjoittaja Edward Taylor, kanavapäällikkö Heikki Peltonen ja dramaturgi Harri Virtanen.

Knallia ja sateenvarjoa oli vuoteeen 2010 mennessä kuunneltu Suomessa jo yli 30 vuotta. Vuosien varrella sarjasta tuli äärimmäisen suosittu ja sarjaa uusittiin usein – toivotuimpia jaksoja jopa kymmenen kertaa.

Kuunnelmasarja päätyi Yleisradion ohjelmistoon kun ohjaaja Rauni Ranta löysi työhuoneensa komerosta 1979 nipun ruotsinkielisiä käsikirjoituksia. Sarja oli alkujaan englantilaista perua, jossa BBC oli lähettänyt sarjaa nimellä The Men From the Ministry viidentoista vuoden ajan.

Meillä ei ole nauhoituksissa yleisöä studiossa. Yleisön kanssa olisi vielä vaikeampaa saada mitään tehdyksi. Nytkin ääniteknikot räjähtelevät nauruun, kun näyttelijät tekevät töitä.― ohjaaja Rauni Rannan kirje Edward Taylorille

Sarjan alkuperäinen käsikirjoittaja Edward Taylor kirjoitti myöhemmin uusia jaksoja vain suomalaisyleisön nautittavaksi. Knalli ja sateenvarjo nousi lopulta Suomessa vielä huomattavamman suosituksi, kuin brittiläinen alkuperäissarja kotimaassaan.

Kuunnelmia tehtiin Yleisradiolle kaikkiaan 170 jaksoa vuosina 1979–2008. Monilla suomalaisilla sarjan kuunteleminen kuului viikkorutiineihin. Myöhemmin sarjaa alettiin ostaa äänitteinä ja se valloitti uusia ihailijoita myös tallenteiden kautta. Knallin ja sateenvarjon lauantailähetyksellä oli vuonna 2010 noin 100 000 kuuntelijaa. Samoin tein maanantaisin esitetty uusinta keräsi vielä 100 000 radiokuuntelijaa.

Minusta tuntuu, että suomalaiset jakavat huumorintajuni.― käsikirjoittaja Edward Taylor
Käsikirjoittaja Edward Taylor kuvattuna Lontoossa.
Sarjan käsikirjoittaja Edward Taylor kuvattuna Lontoossa. Käsikirjoittaja Edward Taylor kuvattuna Lontoossa. Kuva: Yle Knalli ja sateenvarjo,Yle Elävä arkisto,Edward Taylor
Pekka Autiovuori (Lamm) ja Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) äänitysstudiossa.
Pekka Autiovuori (Lamm) ja Heikki Nousiainen (Lennox-Brown) äänitysstudiossa. Pekka Autiovuori (Lamm) ja Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) äänitysstudiossa. Kuva: Yle Pekka Autiovuori,Kauko Helovirta,Knalli ja sateenvarjo,Yle Elävä arkisto
Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) radion kuunnelmastudiossa.
Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) radion kuunnelmastudiossa. Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) radion kuunnelmastudiossa. Kuva: Yle Kauko Helovirta,Yle Elävä arkisto,Knalli ja sateenvarjo
Hamilton-Jones (Kauko Helovirta), Lamm (Pekka Autiovuori), Mildred (Aila Svedberg) ja Sir Henry (Yrjö Järvinen) vuonna 1979 kuvattuna.
Hamilton-Jones (Kauko Helovirta), Lamm (Pekka Autiovuori), Mildred (Aila Svedberg) ja Sir Henry (Yrjö Järvinen) vuonna 1979 kuvattuna. Hamilton-Jones (Kauko Helovirta), Lamm (Pekka Autiovuori), Mildred (Aila Svedberg) ja Sir Henry (Yrjö Järvinen) vuonna 1979 kuvattuna. Kuva: Yle Kauko Helovirta,Pekka Autiovuori,Aila Svedberg,Yrjö Järvinen,Knalli ja sateenvarjo,Yle Elävä arkisto

Rakastettu kuunnelma palaa nyt vuodesta 2017 alkaen Yle Areenaan kymmenen jakson vuosivauhdilla. Areenaan julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja. Julkaistut jaksot ovat kuunneltavissa aina vuoden ajan julkaisupäivästä.

Knalli ja sateenvarjo

Tervetuloa ministeriön erikoisosastolle, jossa sekä aatteet että vaatteet seuraavat aikaa herpaantumatta. Tänäänkin ystävämme saapuvat töihin raitahousuihin ja mustiin takkeihin pukeutuneina knallit päässä. Erikoisosastolla ei mikään vältä valppaan virkamiehen järjestelmällistä silmää. Mr. Lamm ,...

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.