Hyppää pääsisältöön

"Ääniteknikotkin räjähtelivät nauruun" – Knallin ja sateenvarjon tarina

Knallin ja sateenvarjon toistaiseksi viimeinen uusintakierros päättyi lokakuun lopussa vuonna 2010. Erikoisraportti Erikoisosastolta -ohjelmassa käydään läpi supersuositun kuunnelmasarjan historia. Raportissa kuullaan mm. sarjan ohjaajia Rauni Rantaa ja Lars Svedbergiä. Lisäksi mukana ovat näyttelijät Aila Svedberg ja Pekka Autiovuori, sarjan käsikirjoittaja Edward Taylor, kanavapäällikkö Heikki Peltonen ja dramaturgi Harri Virtanen.

Knallia ja sateenvarjoa oli vuoteeen 2010 mennessä kuunneltu Suomessa jo yli 30 vuotta. Vuosien varrella sarjasta tuli äärimmäisen suosittu ja sarjaa uusittiin usein – toivotuimpia jaksoja jopa kymmenen kertaa.

Kuunnelmasarja päätyi Yleisradion ohjelmistoon kun ohjaaja Rauni Ranta löysi työhuoneensa komerosta 1979 nipun ruotsinkielisiä käsikirjoituksia. Sarja oli alkujaan englantilaista perua, jossa BBC oli lähettänyt sarjaa nimellä The Men From the Ministry viidentoista vuoden ajan.

Meillä ei ole nauhoituksissa yleisöä studiossa. Yleisön kanssa olisi vielä vaikeampaa saada mitään tehdyksi. Nytkin ääniteknikot räjähtelevät nauruun, kun näyttelijät tekevät töitä.― ohjaaja Rauni Rannan kirje Edward Taylorille

Sarjan alkuperäinen käsikirjoittaja Edward Taylor kirjoitti myöhemmin uusia jaksoja vain suomalaisyleisön nautittavaksi. Knalli ja sateenvarjo nousi lopulta Suomessa vielä huomattavamman suosituksi, kuin brittiläinen alkuperäissarja kotimaassaan.

Kuunnelmia tehtiin Yleisradiolle kaikkiaan 170 jaksoa vuosina 1979–2008. Monilla suomalaisilla sarjan kuunteleminen kuului viikkorutiineihin. Myöhemmin sarjaa alettiin ostaa äänitteinä ja se valloitti uusia ihailijoita myös tallenteiden kautta. Knallin ja sateenvarjon lauantailähetyksellä oli vuonna 2010 noin 100 000 kuuntelijaa. Samoin tein maanantaisin esitetty uusinta keräsi vielä 100 000 radiokuuntelijaa.

Minusta tuntuu, että suomalaiset jakavat huumorintajuni.― käsikirjoittaja Edward Taylor
Käsikirjoittaja Edward Taylor kuvattuna Lontoossa.
Sarjan käsikirjoittaja Edward Taylor kuvattuna Lontoossa. Käsikirjoittaja Edward Taylor kuvattuna Lontoossa. Kuva: Yle Knalli ja sateenvarjo,Yle Elävä arkisto,Edward Taylor
Pekka Autiovuori (Lamm) ja Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) äänitysstudiossa.
Pekka Autiovuori (Lamm) ja Heikki Nousiainen (Lennox-Brown) äänitysstudiossa. Pekka Autiovuori (Lamm) ja Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) äänitysstudiossa. Kuva: Yle Pekka Autiovuori,Kauko Helovirta,Knalli ja sateenvarjo,Yle Elävä arkisto
Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) radion kuunnelmastudiossa.
Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) radion kuunnelmastudiossa. Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) radion kuunnelmastudiossa. Kuva: Yle Kauko Helovirta,Yle Elävä arkisto,Knalli ja sateenvarjo
Hamilton-Jones (Kauko Helovirta), Lamm (Pekka Autiovuori), Mildred (Aila Svedberg) ja Sir Henry (Yrjö Järvinen) vuonna 1979 kuvattuna.
Hamilton-Jones (Kauko Helovirta), Lamm (Pekka Autiovuori), Mildred (Aila Svedberg) ja Sir Henry (Yrjö Järvinen) vuonna 1979 kuvattuna. Hamilton-Jones (Kauko Helovirta), Lamm (Pekka Autiovuori), Mildred (Aila Svedberg) ja Sir Henry (Yrjö Järvinen) vuonna 1979 kuvattuna. Kuva: Yle Kauko Helovirta,Pekka Autiovuori,Aila Svedberg,Yrjö Järvinen,Knalli ja sateenvarjo,Yle Elävä arkisto

Rakastettu kuunnelma palaa nyt vuodesta 2017 alkaen Yle Areenaan kymmenen jakson vuosivauhdilla. Areenaan julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja. Julkaistut jaksot ovat kuunneltavissa aina vuoden ajan julkaisupäivästä.

Knalli ja sateenvarjo

Tervetuloa ministeriön erikoisosastolle, jossa sekä aatteet että vaatteet seuraavat aikaa herpaantumatta. Tänäänkin ystävämme saapuvat töihin raitahousuihin ja mustiin takkeihin pukeutuneina knallit päässä. Erikoisosastolla ei mikään vältä valppaan virkamiehen järjestelmällistä silmää. Mr. Lamm ,...

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?