Hyppää pääsisältöön

"Ääniteknikotkin räjähtelivät nauruun" – Knallin ja sateenvarjon tarina

Knallin ja sateenvarjon toistaiseksi viimeinen uusintakierros päättyi lokakuun lopussa vuonna 2010. Erikoisraportti Erikoisosastolta -ohjelmassa käydään läpi supersuositun kuunnelmasarjan historia. Raportissa kuullaan mm. sarjan ohjaajia Rauni Rantaa ja Lars Svedbergiä. Lisäksi mukana ovat näyttelijät Aila Svedberg ja Pekka Autiovuori, sarjan käsikirjoittaja Edward Taylor, kanavapäällikkö Heikki Peltonen ja dramaturgi Harri Virtanen.

Knallia ja sateenvarjoa oli vuoteeen 2010 mennessä kuunneltu Suomessa jo yli 30 vuotta. Vuosien varrella sarjasta tuli äärimmäisen suosittu ja sarjaa uusittiin usein – toivotuimpia jaksoja jopa kymmenen kertaa.

Kuunnelmasarja päätyi Yleisradion ohjelmistoon kun ohjaaja Rauni Ranta löysi työhuoneensa komerosta 1979 nipun ruotsinkielisiä käsikirjoituksia. Sarja oli alkujaan englantilaista perua, jossa BBC oli lähettänyt sarjaa nimellä The Men From the Ministry viidentoista vuoden ajan.

Meillä ei ole nauhoituksissa yleisöä studiossa. Yleisön kanssa olisi vielä vaikeampaa saada mitään tehdyksi. Nytkin ääniteknikot räjähtelevät nauruun, kun näyttelijät tekevät töitä.― ohjaaja Rauni Rannan kirje Edward Taylorille

Sarjan alkuperäinen käsikirjoittaja Edward Taylor kirjoitti myöhemmin uusia jaksoja vain suomalaisyleisön nautittavaksi. Knalli ja sateenvarjo nousi lopulta Suomessa vielä huomattavamman suosituksi, kuin brittiläinen alkuperäissarja kotimaassaan.

Kuunnelmia tehtiin Yleisradiolle kaikkiaan 170 jaksoa vuosina 1979–2008. Monilla suomalaisilla sarjan kuunteleminen kuului viikkorutiineihin. Myöhemmin sarjaa alettiin ostaa äänitteinä ja se valloitti uusia ihailijoita myös tallenteiden kautta. Knallin ja sateenvarjon lauantailähetyksellä oli vuonna 2010 noin 100 000 kuuntelijaa. Samoin tein maanantaisin esitetty uusinta keräsi vielä 100 000 radiokuuntelijaa.

Minusta tuntuu, että suomalaiset jakavat huumorintajuni.― käsikirjoittaja Edward Taylor
Käsikirjoittaja Edward Taylor kuvattuna Lontoossa.
Sarjan käsikirjoittaja Edward Taylor kuvattuna Lontoossa. Käsikirjoittaja Edward Taylor kuvattuna Lontoossa. Kuva: Yle Knalli ja sateenvarjo,Yle Elävä arkisto,Edward Taylor
Pekka Autiovuori (Lamm) ja Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) äänitysstudiossa.
Pekka Autiovuori (Lamm) ja Heikki Nousiainen (Lennox-Brown) äänitysstudiossa. Pekka Autiovuori (Lamm) ja Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) äänitysstudiossa. Kuva: Yle Pekka Autiovuori,Kauko Helovirta,Knalli ja sateenvarjo,Yle Elävä arkisto
Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) radion kuunnelmastudiossa.
Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) radion kuunnelmastudiossa. Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) radion kuunnelmastudiossa. Kuva: Yle Kauko Helovirta,Yle Elävä arkisto,Knalli ja sateenvarjo
Hamilton-Jones (Kauko Helovirta), Lamm (Pekka Autiovuori), Mildred (Aila Svedberg) ja Sir Henry (Yrjö Järvinen) vuonna 1979 kuvattuna.
Hamilton-Jones (Kauko Helovirta), Lamm (Pekka Autiovuori), Mildred (Aila Svedberg) ja Sir Henry (Yrjö Järvinen) vuonna 1979 kuvattuna. Hamilton-Jones (Kauko Helovirta), Lamm (Pekka Autiovuori), Mildred (Aila Svedberg) ja Sir Henry (Yrjö Järvinen) vuonna 1979 kuvattuna. Kuva: Yle Kauko Helovirta,Pekka Autiovuori,Aila Svedberg,Yrjö Järvinen,Knalli ja sateenvarjo,Yle Elävä arkisto

Vuoden 2018 aikana Areenaan julkaistaan kolmekymmentä Knallia ja sateenvarjoa. Vuonna 2017 sopimus kattoi kymmenen jakson julkaisemisen. Jaksot ovat kuunneltavissa ja ladattavissa Areenasta vuoden ajan julkaisupäivänsä jälkeen.

Knalli ja sateenvarjo Areenassa

Tervetuloa ministeriön erikoisosastolle, jossa sekä aatteet että vaatteet seuraavat aikaa herpaantumatta. Tänäänkin ystävämme saapuvat töihin raitahousuihin ja mustiin takkeihin pukeutuneina knallit päässä. Erikoisosastolla ei mikään vältä valppaan virkamiehen järjestelmällistä silmää. Mr. Lamm ,...

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.