Hyppää pääsisältöön

"Ääniteknikotkin räjähtelivät nauruun" – Knallin ja sateenvarjon tarina

Knallin ja sateenvarjon toistaiseksi viimeinen uusintakierros päättyi lokakuun lopussa vuonna 2010. Erikoisraportti Erikoisosastolta -ohjelmassa käydään läpi supersuositun kuunnelmasarjan historia. Raportissa kuullaan mm. sarjan ohjaajia Rauni Rantaa ja Lars Svedbergiä. Lisäksi mukana ovat näyttelijät Aila Svedberg ja Pekka Autiovuori, sarjan käsikirjoittaja Edward Taylor, kanavapäällikkö Heikki Peltonen ja dramaturgi Harri Virtanen.

Knallia ja sateenvarjoa oli vuoteeen 2010 mennessä kuunneltu Suomessa jo yli 30 vuotta. Vuosien varrella sarjasta tuli äärimmäisen suosittu ja sarjaa uusittiin usein – toivotuimpia jaksoja jopa kymmenen kertaa.

Kuunnelmasarja päätyi Yleisradion ohjelmistoon kun ohjaaja Rauni Ranta löysi työhuoneensa komerosta 1979 nipun ruotsinkielisiä käsikirjoituksia. Sarja oli alkujaan englantilaista perua, jossa BBC oli lähettänyt sarjaa nimellä The Men From the Ministry viidentoista vuoden ajan.

Meillä ei ole nauhoituksissa yleisöä studiossa. Yleisön kanssa olisi vielä vaikeampaa saada mitään tehdyksi. Nytkin ääniteknikot räjähtelevät nauruun, kun näyttelijät tekevät töitä.― ohjaaja Rauni Rannan kirje Edward Taylorille

Sarjan alkuperäinen käsikirjoittaja Edward Taylor kirjoitti myöhemmin uusia jaksoja vain suomalaisyleisön nautittavaksi. Knalli ja sateenvarjo nousi lopulta Suomessa vielä huomattavamman suosituksi, kuin brittiläinen alkuperäissarja kotimaassaan.

Kuunnelmia tehtiin Yleisradiolle kaikkiaan 170 jaksoa vuosina 1979–2008. Monilla suomalaisilla sarjan kuunteleminen kuului viikkorutiineihin. Myöhemmin sarjaa alettiin ostaa äänitteinä ja se valloitti uusia ihailijoita myös tallenteiden kautta. Knallin ja sateenvarjon lauantailähetyksellä oli vuonna 2010 noin 100 000 kuuntelijaa. Samoin tein maanantaisin esitetty uusinta keräsi vielä 100 000 radiokuuntelijaa.

Minusta tuntuu, että suomalaiset jakavat huumorintajuni.― käsikirjoittaja Edward Taylor
Käsikirjoittaja Edward Taylor kuvattuna Lontoossa.
Sarjan käsikirjoittaja Edward Taylor kuvattuna Lontoossa. Käsikirjoittaja Edward Taylor kuvattuna Lontoossa. Kuva: Yle Knalli ja sateenvarjo,Yle Elävä arkisto,Edward Taylor
Pekka Autiovuori (Lamm) ja Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) äänitysstudiossa.
Pekka Autiovuori (Lamm) ja Heikki Nousiainen (Lennox-Brown) äänitysstudiossa. Pekka Autiovuori (Lamm) ja Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) äänitysstudiossa. Kuva: Yle Pekka Autiovuori,Kauko Helovirta,Knalli ja sateenvarjo,Yle Elävä arkisto
Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) radion kuunnelmastudiossa.
Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) radion kuunnelmastudiossa. Kauko Helovirta (Hamilton-Jones) radion kuunnelmastudiossa. Kuva: Yle Kauko Helovirta,Yle Elävä arkisto,Knalli ja sateenvarjo
Hamilton-Jones (Kauko Helovirta), Lamm (Pekka Autiovuori), Mildred (Aila Svedberg) ja Sir Henry (Yrjö Järvinen) vuonna 1979 kuvattuna.
Hamilton-Jones (Kauko Helovirta), Lamm (Pekka Autiovuori), Mildred (Aila Svedberg) ja Sir Henry (Yrjö Järvinen) vuonna 1979 kuvattuna. Hamilton-Jones (Kauko Helovirta), Lamm (Pekka Autiovuori), Mildred (Aila Svedberg) ja Sir Henry (Yrjö Järvinen) vuonna 1979 kuvattuna. Kuva: Yle Kauko Helovirta,Pekka Autiovuori,Aila Svedberg,Yrjö Järvinen,Knalli ja sateenvarjo,Yle Elävä arkisto

Vuodesta 2018 alkaen Areenaan julkaistaan kolmekymmentä Knallia ja sateenvarjoa. Vuonna 2017 sopimus kattoi kymmenen jakson julkaisemisen. Jaksot ovat kuunneltavissa ja ladattavissa Areenasta vuoden ajan julkaisupäivänsä jälkeen.

Knalli ja sateenvarjo Areenassa

Tervetuloa ministeriön erikoisosastolle, jossa sekä aatteet että vaatteet seuraavat aikaa herpaantumatta. Tänäänkin ystävämme saapuvat töihin raitahousuihin ja mustiin takkeihin pukeutuneina knallit päässä. Erikoisosastolla ei mikään vältä valppaan virkamiehen järjestelmällistä silmää. Mr. Lamm ,...

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto