Hyppää pääsisältöön

Kymmenen kysymystä huumeista

Muuntohuumeiden valmistamista.
Muuntohuumeiden valmistamista. Kuva: Yle, MOT huumeet,muuntohuumeet,Synteettiset huumeet,huumeiden käyttö

Huumekulttuuri on Suomessakin muuttumassa radikaalisti. Perinteisen huumekaupan, maastokätköjen ja huumeiden orjien rinnalle on kehkeytynyt verkon saloissa käytävä muuntohuumeiden kauppa, kotitekoinen kokkaaminen ja design-käyttö.

Huumeet ovat laittomia, mutta osaa pidetään ”laillisina”, koska niitä ei ole erikseen kielletty. Maanantaina 11. syyskuuta esitettävä MOT: Huume-Suomen uusi aika kertoo mitä huumemaailmassa tapahtuu tänään. Ohjelman ovat toimittaneet Marko Niemi ja Jemina Heinonen.

Huumeet herättävät kysymyksiä, väitteitä ja vastaväitteitä. Käymme tässä läpi muutamia yleisempiä teemoja.

Videolla päihdetyöntekijä Katri Järvi Diakonissalaitokselta.

1. Millainen on
tyypillinen huumeriippuvainen?

Tyypillistä huumeongelmaista ei ole. Riippuvuus lääkkeisiin tai huumeisiin voi syntyä kenelle tahansa, ja moni huumeriippuvainen on työssäkäyvä tai opiskelija, joka salaa käyttönsä työtovereiltaan ja perheeltään.

”Usein addiktio alkaa näkyä vasta, kun se on edennyt riittävän pitkälle”, A-klinikkasäätiön lääkäri Pilvi Cornet sanoo.

A-klinikkasäätiön mukaan käyttäjäkunta koostuu hyvin erityyppisistä ihmisistä.
”Asiakkaita on laidasta laitaan, ja ikähaitari on suuri - moni on ihan tavallinen, siististi pukeutunut ihminen. Erityisesti lääkeriippuvaisia asiakkaita on hyvin monesta eri taustasta, korkeasti koulutettuja, työssäkäyviä tai hyvin toimeentuleva.”
” Toistaiseksi yli 35-vuotiailla rauhoittavien lääkkeiden ja alkoholin käyttö yksin tai sekakäyttönä on ollut yleisempää, mutta vanhemmissa ikäryhmissäkin huumeiden käyttö on lisääntymässä.”, Cornet kertoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Suomalaisten huumeidenkäyttö ja huumeasenteet -tutkimuksesta selviää, että eniten huumeita käytetään 25-34 -vuotiaiden miesten joukossa, joista 45 prosenttia oli elämänsä aikana käyttänyt tai kokeillut jotakin huumetta.

Tullin takavarikoimia huumausainepillereitä.
Tullin takavarikoimia huumausainepillereitä. Kuva: Tulli huumeet,muuntohuumeet,Synteettiset huumeet,huumeiden käyttö

2. Ovatko lailliset päihteet
turvallisempia kuin laittomat?

Päihderiippuvuus voi syntyä niin laittomaan kuin lailliseenkin päihteeseen. Laittomien huumeiden käytössä on lisäriskinsä. Käyttäjä ei usein tiedä tarkkaan mitä jauhemuodossa hankittu huumausaine sisältää. Muuntohuumeita käyttävä ei osaa välttämättä annostella huumetta turvallisella tavalla. Yliannostuksen voi saada aikaan millä aineella tahansa.

Huumeidenkäyttäjällä on korkeampi kynnys hakea viranomais- tai muuta apua.

A-klinikkasäätiö, Riippuvuus

LSD-lappuja Tullin takavarikossa.
LSD-lappuja Tullin takavarikossa. Kuva: Tulli huumeet,LSD

3. Mitä ovat
muuntohuumeet?

Muuntohuumeilla tarkoitetaan aineita, jotka vaikuttavat päihdyttävästi huumausaineiksi luokiteltujen aineiden tapaan. Niitä voidaan kutsua myös design-huumeiksi tai tutkimuskemikaaleiksi. Tyypillisesti muuntohuumeella tarkoitetaan kemikaalia, jota ei ole vielä luokiteltu huumausaineeksi.

Uusia muuntohuumeita valmistetaan laboratorioissa ympäri maailman. Verkossa tapahtuva kauppa on lisännyt kysyntää ja kiinnostusta niitä kohtaan.

2010-luvun alussa Suomeen rantautui MDPV (=metyleenidioksipyrovaleroni), joka on amfetamiinin kaltainen huume. MDPV oli ensimmäinen Suomessa muuntohuumeeksi luokiteltu aine. Sen käyttö johti monella yliannostukseen.

Kun amfetamiinia annostellaan grammoissa, MDPV:n käyttöannokset liikkuvat milligrammoissa. Lisäksi MDPV ja sen johdannaiset ovat aiheuttaneet terveysongelmia, joita ei aikaisemmin havaittu. MDPV luokiteltiin 2010 huumausaineeksi eduskunnan päätöksellä, koska aineen käytöstä johtuvia haittoja raportoitiin paljon.

Diakonissalaitoksen D-Aseman työntekijä Katri Järvi muistaa kuinka MDPV:n saapuminen muutti tuttujen asiakkaiden käytöksen arvaamattomaksi ja väkivaltaiseksi. Moni joutui sairaalahoitoon. Oli myös pitkäkestoisia psykooseja ja erilaisia infektioita tai paiseita ympäri kehoa.

A-klinikkasäätiö, Muuntohuumeen määritelmä ja lainsäädäntö

Videolla päihdetyöntekijä Katri Järvi Diakonissalaitokselta.

4. Miksi muuntohuumeita on
vaikea kontrolloida lainsäädännöllä?

Muuntohuumeiden valvonnan tarve on korostunut ilmiön laajentuessa. Niiden vaikutuksista iso osa on vaarallisia tai tuntemattomia, eikä vaikutuksia lyhyen saati pitkän käytön seurauksena tunneta. Useissa maissa on todettu niiden aiheuttavan vakavia terveysuhkia ja -haittoja.

Lainsäädäntö edellyttää, että muuntohuumeet ensin luokitellaan huumausaineiksi. Uusia muuntohuumeita kuitenkin ilmaantuu nopeammin kuin niitä ehditään huumausaineeksi luokitella, jolloin keinot vastata niiden valmistukseen, maahantuontiin tai käyttöön laahaavat jäljessä. EU:ssa pohditaan nopeampia keinoja lisätä valvontaa.

”Laillisen” aineen huumeesta voi saada muuttamalla vain yhden molekyylin sen koostumuksessa. Niinpä esimerkiksi MDPV:tä ovat seuranneet mm. alfa-PVP ja alfa-PV8, jotka ovat vaikutuksiltaan hyvin samanlaisia kuin MDPV. Alfa-PVP ja alfa-PV8 yhdisteet saattavat erota toisistaan vain siten, että alfa-PV8 sisältää useampia hiilivetymolekyylejä, mikä ei juuri vaikuta sen päihdyttäviin ominaisuuksiin. Siten vaihtamalla yhden molekyylin yhdisteeseen voi pysyä askeleen edellä kieltävää lainsäädäntöä. Kun ainetta ei ole luokiteltu huumausaineeksi tai se on luokiteltu vain ainoastaan kuluttajamarkkinoilta kielletyksi, sen käyttö ja hallussapito ovat sallittuja. Aineen valmistus ja maahantuonti ovat sallittuja, jos yhdiste on uusi.
Kansainvälinen valvonta perustuu YK:n yleissopimuksiin ja huumausaineluokitteluihin. YK on kuitenkin hidas. EU:ssa on kehitetty oma muuntohuumeiden tiedonkeruu-, arviointi- ja luokittelumenettely.

A-klinikkasäätiö, Muuntohuumeen määritelmä ja lainsäädäntö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Muuntohuumeiden valvonta.

Narkomaani piikittää synteettistä huumetta itseenä.
Narkomaani piikittää synteettistä huumetta itseenä. Kuva: Yle, MOT huumeet,muuntohuumeet,Synteettiset huumeet,huumeiden käyttö,narkomaanit,huumeiden käyttäjät,neulat,ruiskut (välineet),Ruiskuhuume

5. Onko huumeita mahdollista
käyttää hallitusti?

Asenteet huumausaineita kohtaan ovat muuttuneet monissa maissa sallivimmiksi. Tämä näkyy myös huumeiden ns. viihde- ja satunnaiskäytössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2014 tekemän kyselyn mukaan vähemmistö, mutta kuitenkin yhä useampi ajattelee, että huumeita voi käyttää kohtuullisella tavalla ilman ongelmia. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli lähes 35 prosenttia 15-24 -vuotiaista miehistä ja yli 40 prosenttia 25-34 –vuotiaista miehistä.

THL:n mukaan asenteiden lieventyminen johtuu siitä, että yhä useammalla on tuttavapiirissään henkilöitä, jotka ovat käyttäneet huumeita tai heillä itsellään on henkilökohtaisia kokemuksia huumeiden käytöstä.

Huumeriippuvaisille tukea tarjoavassa A-klinikkasäätiössä suhtaudutaan varoen väitteeseen, että huumetta voi käyttää satunnaisesti ilman riskiä. ”Joidenkin kohdalla viihdekäyttö on todennäköisesti mahdollista vähän vähemmän haitallisesti, mutta täysin haitatonta se on hyvin harvoin eikä se ole riskitöntä koskaan”.

”Toistuva vähäinenkin käyttö voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Riski huumeriippuvuuden kehittymiseen on aina olemassa, ja jo satunnaisesta huumeiden käytöstä voi seurata terveydellisiä haittoja, hankaluuksia lain kanssa sekä seurauksia lähipiirissä”, A-klinikkasäätiöstä kerrotaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet - Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992–2014

Apteekki Helsingissä.
Apteekki Helsingissä. Kuva: Yle, MOT apteekit,apteekki

6. Voivatko reseptilääkkeet
aiheuttaa riippuvuuden?

Myös tiettyihin reseptilääkkeisiin voi jäädä riippuvaiseksi. Tällaisia ovat muun muassa rauhoittavat lääkkeet ja opioidit eli voimakkaat kipulääkkeet.

”Riski on olemassa, jos ihminen joutuu käyttämään esimerkiksi vahvoja kipulääkkeitä pitkään tai suuria määriä. Erilaisia altistavia tekijöitä on useita, mutta oikein käytettynä ja lyhytaikaisessa käytössä vahvat kipulääkkeet ovat tehokkaita, turvallisia ja tarpeellisia. Reseptilääkkeiden addiktioriskiä voi pienentää määräämällä pienempiä pakkauksia lääkkeitä potilaille”, sanoo A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki. THL:n väestötutkimusten mukaan huumeista ainoastaan kannabiksen käyttö on yleisempää kuin lääkkeiden väärinkäyttö.

Sipulikanava kuvattuna Tor-verkosta.
Sipulikanava kuvattuna Tor-verkosta. Kuva: Yle, MOT Sipulikanava

7. Miten huumeidenkäyttö
Suomessa on muuttunut?

Huumetilanne Suomessa muuttui merkittävästi 1990-luvulla, kun huumeiden käyttö lähti voimakkaaseen kasvuun. Heroiini rantautui Suomeen 1990-luvun lopulla ja aiheutti lukuisia kuolemia. Heroiini katosi lähes kokonaan 2000-luvun alussa, kun heroiinin käyttäjät siirtyivät käyttämään korvaushoitolääkkeeksi tarkoitettua buprenorfiinia, joka tunnetaan usein nimellä Subutex. Muita kauppanimiä on muun muassa Temgesic.

Siitä lähtien buprenorfiinin ja muiden lääkeopioidien, eli vahvojen kipulääkkeiden, väärinkäyttö on kasvanut jatkuvasti

Lähes puolella huumeiden vuoksi hoitoon hakeutuvista pääasiallisena päihteenä ovat opioidit, ja 67 prosenttia heistä käyttää pääasiallisesti buprenorfiinia. Kipulääkeopioidit kuitenkin tappavat enemmän kuin buprenorfiini, vaikkakin se on muiden päihteiden kanssa samanaikaisesti käytettynä usein yliannostuksen syynä.

Myös monet synteettiset huumeet, kuten ekstaasi ja amfetamiini sekä muuntohuumeet ovat tulleet markkinoille menneiden parin vuosikymmenen aikana.

”Yksi näkyvä piirre on se, että huumeiden kokeilu on lisääntynyt huomattavasti. 90-luvun alussa ehkä 5-6 prosenttia oli kokeillut joskus huumeita, ja nyt vuonna 2014 luku oli lähellä kahtakymmentä prosenttia”, kertoo THL:n Pekka Hakkarainen.

Huumekauppa on siirtynyt kadulta Tor-verkkoon, jossa kauppaa käydään anonyymisti, aineet toimitetaan postitse tai kasvotusten.

”Markkinointi on muuttunut monella tapaa, on tullut internet-kauppoja, salattuja verkkoja” Hakkarainen vahvistaa.

Salatussa Tor-verkossa tapahtuvan kaupan myötä kynnys ostaa huumeita on monen kohdalla laskenut. Anonymiteetistä seuraa myös riskejä.

”Nettikaupan myötä huumekaupasta on tullut sisäsiistiä ja salonkikelpoista - enää ei tarvitse kohdata huumekaupan nurjaa puolta tai väkivallan uhkaa, mikä madaltaa kynnystä huumeiden hankkimiseen ja mahdollistaa niiden käyttöä. Aineen laadusta ei ole koskaan takeita, sillä verkossa on helppo myydä ihan mitä vaan ilman henkilökohtaista riskiä jäädä siitä koskaan kiinni. Esimerkiksi nimimerkkiä voi vaihtaa niin montaa kertaa kuin haluaa ja aloittaa alusta”, ylilääkäri Kaarlo Simojoki kuvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet - Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992–2014

Muuntohuumeiden valmistamista.
Muuntohuumeiden valmistamista. Kuva: Yle, MOT huumeet,muuntohuumeet,Synteettiset huumeet,huumeiden käyttö

8. Metamfetamiinin
koukuttava vaikutus?

Metamfetamiinin käyttö on kasvanut ympäri Suomen viime vuosina. THL:n jätevesitutkimus paljasti vastikään, että metamfetamiinin määrä lisääntyi vuoden 2015 ja 2016 välillä Helsingin jätevesissä yli 16-kertaisesti, Espoossa jopa lähes 20-kertaisesti.

”Metamfetamiinia on aina ollut jonkun verran, mutta sen käyttö on lisääntynyt ja yleistynyt merkittävästi”, kertoo Teemu Gunnar Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeustoksikologian yksiköstä.

Muun muassa A-Klinikkasäätiössä ollaan huolissaan nimenomaan metafmetamiinin käytön lisääntymisestä. ”Nykyään lähes kaikilta stimulanttiriippuvaisilta, kuten amfetamiiniriippuvaisilta, löytyy metamfetamiinikokemuksia”, kertoo A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueen ylilääkäri Markus Partanen.

”A-klinikoilla on metamfetamiinin käytön lisääntymisen jälkeen nähty kasvavassa määrin aiempaa huonokuntoisempia asiakkaita, joilla on usein hyvin intensiivisiä pelkotiloja ja psykooseja, ja joiden käytös on aiempaa aggressiivisempaa ja impulsiivisempaa. Jo satunnaisessa käytössä, niin kutsutussa viihdekäytössä, metamfetamiini altistaa huomattavasti helpommin ja nopeammin riippuvuuden kehittymiselle”, Partanen korostaa.

”Yksilön omat keinot säädellä satunnaista käyttöä ovat metamfetamiinin kohdalla huomattavasti heikommat kuin joidenkin muiden aineiden kohdalla. Metamfetamiiniin on mahdollista kehittää voimakas, tai jopa voimakkaampi riippuvuus polttamalla kuin käyttämällä sitä suonensisäisesti.”

Metamfetamiinille tyypillistä on myös, että sen pidempiaikainen käyttö johtaa usein hermosolutuhoon liikesoluissa, jolloin käyttäjä voi sairastua Parkinsonin taudin kaltaiseen pysyvään sairauteen”, kertoo Partanen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jätevesitutkimus.

Infografiikka jotain huumetta elinaikanaan käyttäneet (myös vuosi- ja kuukausitasolla)
Infografiikka jotain huumetta elinaikanaan käyttäneet (myös vuosi- ja kuukausitasolla) Kuva: THL infografiikka

Jotain huumetta kokeilleet tai käyttäneet 1992-2014, (%)

9. Mitä huumeita käytetään ja
ketkä niitä käyttävät?

Yleisimmin käytetty aine on kannabis, jota lähes kaikki huumeita ylipäätään käyttäneet ovat kokeilleet. Kannabiksen käyttö on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien, ja vuonna 2014 kannabista käytti viikoittain Suomessa 35 000 henkilöä.
Kannabiksen lisäksi käytetään erilaisia stimulantteja eli piristäviä aineita kuten amfetamiinia, metamfetamiinia, ekstaasia ja kokaiinia sekä jonkun verran muuntohuumeita, sieniä, LSD:tä ja heroiinia..

Kannabiksen jälkeen on lääkkeiden, kuten opioidien, rauhoittavien lääkkeiden tai näiden vaikutusta vahvistavien lääkkeiden väärinkäyttö yleisintä.

”Alkuun ehkä tuli Subutex, buprenorfiini, johon käyttö siirtyi (heroiinista), mutta sen kehityksen myötä siihen on tullut muita uusia lääkeopioideja mukaan, kuten tramadolia, oksikodonia ja fentanyyliä”, selventää Pekka Hakkarainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

”Väestökyselyissä 2014 näyttää siltä, että lääkeopiodien käyttö huumeena oli ohittanut buprenorfiinin käytön huumeena. Se on kyllä huolestuttava luku erityisesti kun ajattelee, minkälaista kehitystä Yhdysvalloissa on ollut”, toteaa Pekka Hakkarainen.

A-klinikan mukaan tyypillisimpiä päihdekäytössä tavattuja rauhoittavia lääkkeitä on muun muassa diatsepaami, joka tunnetaan usein kauppanimellä Diapam, sekä alpratsolaami, jonka kauppanimistä yksi on Xanor.

Sekakäyttö eli useiden aineiden tai alkoholin samanaikainen käyttö on hyvin yleistä. THL:n tutkimuksen mukaan 14 prosenttia huumausaineiden käyttäjistä on käyttänyt vähintään kahta eri ainetta samanaikaisesti, ja neljä prosenttia väestöstä on käyttänyt samanaikaisesti alkoholia ja rauhoittavia lääkkeitä. Monissa yliannostustapauksissa taustalla on nimenomaan sekakäyttöä.

THL: Huumetilanne suomessa 2014
THL: Päihdehuollon huumeasiakkaat 2015

THL.n infografiikka ongelmapäihteista vuosina 2000-2013
THL.n infografiikka ongelmapäihteista vuosina 2000-2013 Kuva: THL infografiikka

Päihdehuollon huumeasiakkaiden ensisijainen ongelmia aiheuttava päihde vuosina 2000–2015 (%)

10. Kuinka yleistä
huumeiden käyttö on?

Huumeiden kokeilu ja käyttö lisääntyvät yhä. THL:n 2014 kyselyn mukaan 25 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista oli kokeillut jotain laitonta huumetta (useimmiten kannabista) ainakin kerran.

19 prosenttia väestöstä käyttää tai on käyttänyt kannabista. Lääkkeitä väärinkäyttötarkoituksessa ilmoitti käyttäneensä viisi prosenttia. Lääkkeiden väärinkäyttö on viimeisimpien tutkimusten mukaan kuitenkin vähenemässä.

Amfetamiinia, ekstaasia tai kokaiinia oli käyttänyt 2-3 prosenttia vastaajista ja sieniä päihtymistarkoituksessa kaksi prosenttia vastaajista. Liuottimia ja ilokaasua kertoi käyttäneensä kaksi prosenttia kyselytutkimukseen osallistuneista. Muuntohuumeita, heroiinia, gammaa (GHB) tai lakkaa (GLB) ja LSD:tä ilmoitti käyttäneensä vastaajista prosentin verran.

Ikä ja sukupuoli ovat merkittäviä tekijöitä huumeidenkäytön trendeissä. Eniten huumeita käytetään 25-34 -vuotiaana, ja miehet käyttävät huumeita enemmän kuin naiset. Esimerkiksi väestötasolla amfetamiinia on käyttänyt kolme prosenttia väestöstä, mutta 25-34 -vuotiaista miehistä lähes joka kymmenes. Heistä joka toinen on käyttänyt tai kokeillut jotain huumausainetta elämänsä aikana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet - Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992–2014

A-klinikkasäätiön Päihdelinkin sivulla voi tehdä huumeiden käyttö- ja riskitestejä. Sivustolta löydät myös tietoa siitä, kuinka päihdeongelmaan saa apua.

Artikkelin on kirjoittanut Jemina Heinonen

Muokattu: korjattu linkki, vaihdettu kuvien paikkoja sekä korjattu kuvatekstejä 11.9.2017 MK