Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Terveystieto pääkuva

Terveystiedon sensorin vakuuttaa looginen ja asiapitoinen teksti

Kuvituskuva, jossa lukee terveystieto, sensorin vinkit
Kuvituskuva, jossa lukee terveystieto, sensorin vinkit Kuva: Abitreenit / Yle Abitreenit

Omien mielipiteiden kertominen terveystiedon yo-kokeessa on sallittua, kunhan mielipiteet kytkee hyvin tutkimustietoon. YTL:n sensori Olli Paakkari kertoo, miten sähköistyminen vaikuttaa terveystiedon kokeeseen ja mitä vastatessa olisi hyvä pitää mielessä.

Varaudu sähköiseen kokeeseen

Terveystiedon yo-koe tehdään nyt syksyllä ensimmäistä kertaa sähköisenä. Tämä tarkoittaa muutoksia myös kokeen rakenteeseen. Uudessa kokeessa on yhdeksän kysymystä, joista vastataan viiteen, kun aikaisemmin kysymyksiä oli kymmenen, joista vastattiin kuuteen.

– Kokeen vaatimustasossa ei tapahdu nyt syksyllä suuria muutoksia. Viimeisimpien vuosien paperikokeet ovat edustaneet samaa vaatimustasoa kuin tämän syksyn koe, kertoo koetta laatimassa ollut sensori Olli Paakkari.

Vaikka valtaosa kysymyksistä on paperikokeesta tuttuja esseitä ja avovastauksia, kokeessa kannattaa myös varautua piirtämään kaavioita ja osaan kysymyksistä tulee merkkimäärärajoitus.

– Vastaaminen monipuolistuu nyt alkuvaiheessa vasta vähän. Kaavioiden piirtämistä ei vaadita joka tehtävässä, joten opiskelija voi valita hänelle muodoltaan tutumpia tehtäviä. Toki valinnanvapaus pienenee, jos ei osaa yhtään käyttää uusia välineitä ja tehdä esimerkiksi kaavioita, sillä se rajaa pois joitain tehtäviä.

Sähköinen koe myös monipuolistaa aineistoja, joten kuvien ja tekstien lisäksi syksyn terveystiedon yo-kokeessa voi hyvin olla myös videoita.

Terveystiedon sähköisen ylioppilaskokeen arviointiin ja pisteytykseen Paakkari neuvoo tutustumaan etukäteen. Arviointikriteerit ja tietoa pisteytyksestä löytyy ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilta.

Suunnittele vastaus huolella

Ensiarvoisen tärkeää koetilanteessa on ymmärtää, millaiseen kysymykseen on vastaamassa.

– Kokelaan pitää selvittää, mitä tehdä, kun hän lukee tehtävänannon. Jos tehtävässä pyydetään esimerkiksi analysoimaan tai arvioimaan, niin silloin nimenomaan analysoinnista ja arvioinnista saa pisteitä. Analysointia on muun muassa asioiden vertailu, luokitteleminen ja ristiriitojen osoittaminen.

Kun tehtävänannon on saanut itselleen selväksi, kannattaa miettiä vastaustaktiikkaa.

– Toivoisin, että jokaisella kokelaalla olisi itselle sopiva tapa hahmottaa vastauksen kannalta keskeisiä asioita ja niiden välisiä yhteyksiä ennen kuin ryhtyy kirjoittamaan vastausta, Paakkari sanoo.

– Tyypillinen ja hyvä taktiikka on edetä yleisestä yksityiseen. Vastausta voi esimerkiksi jäsentää listauksilla. Tärkeää on, että vastauksessa on jäsennys ja joku tolkun juoni löydettävissä.

Pysy asiassa

Kokeen maksimipistemäärä nousee sähköistymisen myötä 42 pisteestä 120 pisteeseen. Tämä tarkoittaa, että tehtävistä saa 20–30 pistettä jokaisesta. Vastausten ei kuitenkaan tarvitse olla pidempiä kuin aikaisempina vuosina.

– Olennaista on vastauksen rajaaminen. Luen usein vastauksia, joihin kirjoitetaan kaikki, mitä aihepiiristä tiedetään. Tehtävänantoon liittymätön tarinointi vähentää vastauksen arvoa ja pahimmassa tapauksessa pisteitä, Paakkari sanoo.

Tärkeintä on pysyä asiassa ja miettiä, mitä vastaukseen tarvitaan ja mitä voi jättää pois. Maksimipisteet voi Paakkarin mukaan saada tiiviilläkin vastauksella, kunhan siinä on kerrottu ytimekkäästi kaikki oleellinen.

– Napakan ja informatiivisen vastauksen kirjoittaminen on haastavaa, mutta siihen kannattaa panostaa. Korulauseita ja täytelauseita on syytä välttää. Sensorin vakuuttaa parhaiten looginen ja asiapitoinen teksti.

Ajattele itse, mutta älä roiski

Paakkari painottaa, että terveystiedon koe ei testaa pelkästään sitä, kuinka hyvin kokelas hallitsee terveystiedon kurssien sisällön, vaan sillä testataan myös kykyä itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun.

– Terveystiedon kokeessa saa kertoa oman mielipiteensä, mutta se pitää pystyä perustelemaan tutkimuksella ja teorialla. Huonossa vastauksessa omia mielipiteitä roiskitaan sinne tänne. Hyvässä vastauksessa omat mielipiteet perustellaan uskottavasti ja kytketään tutkimustietoon.

Uuden kokeen pisteytyksessä 20 pisteen vastauksessa 10 pistettä tulee asiasisällöstä, kuten käsitteistä, ja toiset 10 tiedonkäsittelystä, eli esimerkiksi analyysistä ja johdonmukaisuudesta.

– Ajattelu on terveystiedon kokeessa isossa roolissa, Paakkari muistuttaa.

Ole tarkkana aineistojen ja käsitteiden kanssa

Käsitteiden osaaminen ja avaaminen ymmärrettävästi on hyvien pisteiden kannalta välttämätöntä.

– Kokelaan pitää pystyä löytämään tehtävänannon kannalta keskeiset käsitteet ja määritellä ne. Sensori huomaa helposti, jos käsitteiden kanssa on hapuilua.

Käsitteiden epämääräisyyksien lisäksi aineistojen puutteellinen analysointi on monen kokelaan kompastuskivi.

– Jos on esimerkiksi taulukkoaineisto, jossa on paljon prosentteja, niin hyvässä vastauksessa sieltä taulukosta on poimittu ja tiivistetty oleellinen, ei kirjoitettu vastausta, jossa luetellaan vain sivukaupalla prosenttilukuja, Paakkari sanoo.

Joskus kokelaille käy niinkin, että aineistotehtävässä aineistoon viittaaminen unohtuu.

– Tuntuu, että osa kokelaista kiireessä jättää viittaamatta aineistoon, mikä vähentää pisteitä. Tämä virhe on kohtalaisen helposti korjattavissa, jos hetkeksi pysähtyy ajattelemaan.

Seuraa terveysaiheista keskustelua

– Median seuraaminen kannattaa aina. Se on hyvä yleissääntö oppiaineeseen kuin oppiaineeseen. Terveysaiheisia keskusteluja on pinnalla koko ajan ja niitä kannattaa seurata ja analysoida kriittisesti. Sitähän joutuu tekemään kokeessakin, Paakkari pohtii.

Myös keskusteluista kavereiden, opettajien ja vanhempien – ja jos harrastaa urheilua, valmentajan – kanssa kannattaa ottaa ilo irti. Mutta jälleen kerran kurssien sisältö ja kriittinen ote mielessä.

– Keskustelu terveyteen liittyvistä asioista voi tuottaa asiallista pääomaa, mutta se voi tuottaa myös virhekäsityksiä. Lähtökohtaisesti terveysaiheiden utelias seuraaminen ja niistä käyty keskustelu höystettynä kriittisyydellä, on hyvä asia.

Muiden kanssa keskustellessa tai mediaa seuratessa Paakkari kehottaa kysymään samoja kysymyksiä kuin yo-koevastauksia miettiessä: Mihin väite perustuu? Onko sille löydettävissä näyttöä ja perusteluja tutkimuksesta?

Pelkästään arkitiedolla ja omilla mututuntumilla ei pötkitä terveystiedon kokeessa pitkälle.

– Älä mene helppoon. Tehtävä saattaa tuntua aika yksinkertaiselta ja helpolta, mutta se ei tarkoita, että vastaus olisi yksinkertainen ja helppo. Pitää pohtia, pystyykö kirjoittamaan monipuolisen vastauksen, joka ei ole pelkästään arkitietoa, Paakkari sanoo.

Artikkelia muokattu 11.9., lisätty linkki ylioppilastutkintolautakunnan sivuille.

  • Terveystiedon pistokoe: Kuinka hyvin tunnet kansantaudit?

    Testaa tietosi kansantaudeista

    Mitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet? Kuinka paljon suomalaiset käyttävät alkoholia? Miten ykkös- ja kakkostyypin diabetekset eroavat toisistaan? Terveystiedon pistokokeella voit testata, kuinka hyvin tunnet suomalaisten kansantaudit. Lisää eri aineiden pistokokeita löydät oppiaineiden omilta sivuilta.

  • Terveystiedon sensorin vakuuttaa looginen ja asiapitoinen teksti

    Terveystiedon sensori antaa vinkkejä yo-kokeeseen

    Omien mielipiteiden kertominen terveystiedon yo-kokeessa on sallittua, kunhan mielipiteet kytkee hyvin tutkimustietoon. YTL:n sensori Olli Paakkari kertoo, miten sähköistyminen vaikuttaa terveystiedon kokeeseen ja mitä vastatessa olisi hyvä pitää mielessä. Lisää sensorien vinkkejä eri aineisiin löydät oppiaineiden omilta sivuilta.

  • 2017 syksy: terveystieto

    Terveystiedon yo-koe ja YTL:n hyvän vastauksen piirteet.

    Terveystiedon ylioppilaskoe, ylioppilastutkintolautakunnan hyvän vastauksen piirteet ja Abitreenien yo-koelähetys.

  • 2017 kevät: terveystieto

    Terveystiedon yo-koe ja YTL:n hyvän vastauksen piirteet.

    Terveystiedon ylioppilaskoe, ylioppilastutkintolautakunnan hyvän vastauksen piirteet ja Abitreenien yo-koelähetys.

Abitreenit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit
  • Liika kikkailu englannin yo-kokeessa voi viedä pisteitä

    Englannin sensorin viime hetken vinkit yo-kokeeseen.

    Jos ylioppilastutkintolautakunnan sensori Sisko Mällinen olisi itse valmistautumassa kirjoituksiin, hän lukisi ja kuuntelisi juttuja, joista muutenkin on kiinnostunut – mutta kohdekielellä. Vuodesta 2010 lähtien sensorina toiminut Mällinen antaa vinkkejä englannin kirjoittajille ja muistuttaa, että YTL on kokelaan puolella. Lisää sensorien vinkkejä eri aineisiin löydät oppiaineiden omilta sivuilta.

  • Syksyn 2017 yo-kokeet löydät täältä!

    Ylioppilaskokeet ajalta 11.9.–4.10.2017

    Yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet julkaistaan yo-koesivuilla aina koepäivinä kokeiden päättymisen jälkeen. Kommenttiketjuissa voi keskustella muiden kokelaiden kanssa. Täältä löytyvät linkit kaikille yo-koesivuille.

  • Reaali I – yo-kokeet, koelähetys ja sensorien vastaukset

    Abitreenien reaalikoepäivän 18.9. aikataulu

    Abitreenit julkaisee päivän yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet. Abitreenien lähetyksessä keskustellaan psykologian, fysiikan ja biologian kokeista. Historian ja filosofian sensorit vastasivat kirjallisesti kokelaiden kysymyksiin.

  • Kuusi suoraa yo-koelähetystä – Abitreenit palvelee syksyn kirjoittajia!

    YTL: sensorit vastaavat kysymyksiin päivän kokeista.

    Yo-kirjoitusten ajaksi Abitreenit muuttuu vastauspalveluksi. Julkaisemme kaikki syksyn yo-kokeet vastauksineen ja käsittelemme niitä kuudessa suorassa lähetyksessä koepäivien iltoina. Lähetyksissä vierailee ylioppilastutkintolautakunnan sensoreita, opettajia ja kokeeseen osallistuneita abiturientteja. Sensoreille voi lähettää kysymyksiä etukäteen.

  • Tekstitaito – yo-kokeet ja sensorien vastaukset

    Tekstitaidon koe ja sensorien kirjalliset vastaukset.

    Abitreenit julkaisee päivän yo-kokeen ja hyvän vastauksen piirteet. Äidinkielen sensorit vastaavat kirjallisesti kokelaiden kysymyksiin tekstitaidon kokeesta.

  • Tässä olemme, kuinka voimme auttaa?

    Abitreenien toimitus haluaa auttaa abeja

    Me Abitreeneissä haluamme auttaa sinua yo-kokeisiin valmentautumisessa. Sivuiltamme löydät yo-koelähetykset, pistarit, vanhat yo-kokeet ja -kuuntelut sekä kasapäin opiskeluvinkkejä ja -juttuja - jotta sinun, lukiolaisen, elämä olisi helpompaa. Suorat yo-koelähetykset keväisin ja syksyisin ovat Abitreenien keskeisimpiä sisältöjä.

  • Treenaa mieli parhaaseen mahdolliseen terään ylppäreitä varten – Hae mukaan ilmaiselle valmennuskurssille!

    Miten selvitä kirjoituksista kunnialla päätymättä lataamoon?

    Ylioppilaskirjoitukset ovat lukion stressaavin urakka. Monet vaativat itseltään paljon ja kokevat paineita menestyä kirjoituksissa. Vaikka ylioppilastutkinnolla on merkitystä jatko-opiskelua ajatellen, kenenkään ei ole syytä päätyä lataamoon luku-urakan vuoksi. Jokainen haluaisi kuitenkin puristaa itsestään parhaan suorituksen irti tärkeässä kokeessa. Abitreenien ja Mielenterveyden keskusliiton valmennuskurssilla treenataan mieli parhaaseen mahdolliseen terään asiantuntijoiden avulla.

  • 10 kysymystä filosofeista – katso miten pärjäät!

    Ylioppilaskokeessa hyötyy paljon filosofien tuntemisesta.

    Valmistaudu filosofiseen koetukseen vastaamalla kymmeneen kysymykseen kuuluisista filosofeista. Ylioppilaskokeessa filosofien tuntemuksesta on iso hyöty, joten ota testi treenin kannalta äläkä lannistu, jos et saa heti kaikkia oikein – tehtävä on haastavammasta päästä. Kun olet vastannut kaikkiin kohtiin, tarkista koe.

  • Terveystiedon pistokoe: Kuinka hyvin tunnet kansantaudit?

    Testaa tietosi kansantaudeista

    Mitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet? Kuinka paljon suomalaiset käyttävät alkoholia? Miten ykkös- ja kakkostyypin diabetekset eroavat toisistaan? Terveystiedon pistokokeella voit testata, kuinka hyvin tunnet suomalaisten kansantaudit. Lisää eri aineiden pistokokeita löydät oppiaineiden omilta sivuilta.

  • Osaatko nimetä kuuluisat maantieteelliset kohteet ja luonnonilmiöt maailmankartalla?

    Sopii luonnonmaantieteen ja kulttuurimaantieteen kertaajille

    Osaatko nimetä kuuluisan vuoren Aftikassa ja litosfäärilaatan Tyynellämerellä? Entä kirjoittaa Islannissa sijaitsevan tulivuoren nimen oikein? Testaa maantieteen osaamistasi Abitreenien pistokokeessa nimeämällä kuuluisat maantieteelliset paikat ja luonnonilmiöt maailmankartalle.

  • Kymmenen kiperää kysymystä yhteiskuntaopista

    Testaa, miten tietoinen olet suomalaisesta yhteiskunnasta.

    Mitä Euroopan unioni saa tehdä? Mitä tarkoittaa kiireelliseksi julistettu laki? Abitreenien uusi yhteiskuntaopin pistokoe testaa, kuinka huolellisesti olet yhteiskuntaoppia lukenut. Mikäli et suoriutunut niin hyvin, hätä ei ole tämän näköinen: voit harjoitella lisää vanhoilla ylioppilaskokeilla Abitreenien sivuilla!

  • Satoja matematiikan tehtäviä eri aihealueista

    Sujuuko yhtälön ratkaisu ja todennäköisyyslaskenta? Testaa!

    Osaatko jo ratkaista rationaaliepäyhtälöitä tai laskea keskihajontaa ja vuotuisia korkoja? Abitreeneissä on iso määrä matikan laskuja, joilla kerrata ja oppia uutta!

  • Terveystiedon sensorin vakuuttaa looginen ja asiapitoinen teksti

    Terveystiedon sensori antaa vinkkejä yo-kokeeseen

    Omien mielipiteiden kertominen terveystiedon yo-kokeessa on sallittua, kunhan mielipiteet kytkee hyvin tutkimustietoon. YTL:n sensori Olli Paakkari kertoo, miten sähköistyminen vaikuttaa terveystiedon kokeeseen ja mitä vastatessa olisi hyvä pitää mielessä. Lisää sensorien vinkkejä eri aineisiin löydät oppiaineiden omilta sivuilta.

  • Maantieteessä etsitään suuria linjoja yksityiskohdilla maustaen

    Viisi vinkkiä maantieteen yo-kokeeseen.

    Maantieteellinen ajattelu edellyttää laajaa kokonaisuuden tarkastelua ja asioiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. Koevastauksen tulee olla ytimekäs, jäsennelty kokonaisuus, jossa huomioidaan useat eri näkökulmat. Maantieteen sensori Sanna Mäki kertoo, miten tämä kaikki tehdään yo-kokeessa.

  • Maantieteessä etsitään suuria linjoja yksityiskohdilla maustaen

    Viisi vinkkiä maantieteen yo-kokeeseen.

    Maantieteellinen ajattelu edellyttää laajaa kokonaisuuden tarkastelua ja asioiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. Koevastauksen tulee olla ytimekäs, jäsennelty kokonaisuus, jossa huomioidaan useat eri näkökulmat. Maantieteen sensori Sanna Mäki kertoo, miten tämä kaikki tehdään yo-kokeessa.

Uusimmat sisällöt - Abitreenit