Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Allergiat ja muut sairaudet paranevat aivotreenillä? Väite on huuhaata

Bild av manshuvud, hjärnan synlig
Bild av manshuvud, hjärnan synlig Kuva: Mostphotos / Sebastian Kaulitzki terveys,aivot,päänsärky,Aivotutkimus,aivoverenkiertohäiriöt

Kanadalaisen aivotreenimenetelmän on tällä viikolla väitetty parantavan allergioita. Sen mukaan pähkinäallergikko voisi aivojaan uudelleenohjelmoimalla huoletta napostella pähkinöitä. Menetelmällä voi kehittäjänsä mukaan parantua jopa Parkinsonin taudista. On julmaa väittää vaikeasta astmasta, allergiasta tai muusta vakavasta taudista kärsivälle, että positiivinen ajattelu parantaa, kirjoittaa Jukka Häkkinen blogissaan.

Ensimmäisenä aiheeseen tarttui Helsingin Sanomat jutullaanNäin äiti ja tytär paranivat vakavista yliherkkyyksistä - tutkijan mukaan sisäilman vuoksi oireileva voi ohjelmoida aivonsa uudelleen”. Yhteistä tälle ja muille jutuille (HS 5.9., Yle 5.9., MTV3 6.9.) oli paranemiskertomus: ihmiset kokivat selvinneensä erilaisista oireista kanadalaisen Annie Hopperin kehittämän Dynamic Neural Retraining System™ (DNRS) -menetelmän avulla. On mahdotonta arvioida yksittäisten ihmisten kokemuksia, mutta menetelmän tieteellisyyttä on syytä tarkastella kriittisesti.

DNRS -menetelmän mukaan useiden kroonisten sairauksien taustalla on aivojen limbisen järjestelmän trauma. Siksi aivojen limbinen järjestelmä pitäisi ohjelmoida uudelleen. Virheellisten kytkentöjen korjaamisen sanotaan auttavan moniin sairauksiin, mm. siitepöly- ja ruoka-aineallergioihin, astmaan, Lymen borrelioosiin ja jopa Parkinsonin tautiin.

lista sairauksista, joihin DNRS:n väitetään auttavan
Suomalaisblogissa on valtava lista sairauksia ja oireita, joihin DNRS:n väitetään auttavan. lista sairauksista, joihin DNRS:n väitetään auttavan prisma studion blogit

Mullistava aivojen muokkautuvuus?

Kanadalaisyrityksen sivuilla mainostetaan, että menetelmä perustuu neuroplastisuuteen eli aivojen muokkautuvuuteen. Sivuilla on parikin videota, joiden mukaan aivojen plastisuus olisi suurin uutinen neurotieteessä neljäänsataan vuoteen.

Väite on kummallinen, sillä aivojen muotoutuvuus on tiedetty jo pitkään. Esimerkiksi psykologi Donald Hebb kirjoitti jo vuonna 1949, että oppiminen tapahtuu aivojen hermoverkkojen muutoksien avulla. Aivojen plastisuus ei siis ole ihan uusi idea. Itse asiassa kaikki muuttaa aivoja, jopa tämän blogin lukeminen.

Jos plastisuus-sanaa käytetään ilman tarkempaa määrittelyä, on se vain tieteelliseltä kalskahtava sana, joka tarkoittaa oppimista. Samalla tavalla voisin sanoa, että lapseni lähti tänään kouluun, jossa häntä aivojaan muutetaan neuroplastisuutta hyödyntävien menetelmien avulla.

Kyseessä on nokkelaa markkinointia, arkisen asiaan maustamista tieteellisellä termillä, joka ei tuo itse asiaan mitään uutta.

Parantaako aivojen ohjelmointi sairaudet?

DNSR-menetelmä korostaa limbisen järjestelmän uudelleenohjelmointia. Limbinen järjestelmä on aivojen syvissä osissa oleva rakenteiden joukko, joka aktivoituu muun muassa silloin kun aistimme jotakin tunteita herättävää, vaikkapa epämiellyttävän hajun tai äänen.

DNSR:n käsitys limbisestä järjestelmästä on kuitenkin outo. Ensinnäkin, ympäristön aiheuttamat tunnereaktiot eivät ole pelkästään limbisen järjestelmän toimintaa. Tunteen syntyminen on monimutkainen, monia aivojen alueita aktivoiva prosessi. Toiseksi, on täysin epätieteellistä väittää, että että limbinen järjestelmä aiheuttaisi allergioita ja autoimmuunisairauksia. Kolmanneksi, DNSR väittää, että sairaudet ovat aivovaurion kaltaisia ongelmia, joihin tarvitaan neurologista kuntoutusta.

Eli jos minulla on allergia, se on itse asiassa jollakin tavalla syntynyt aivovaurio, joka pitää uudelleenpiuhoittaa neurologisella kuntoutuksella. Tälläkään väitteellä ei ole tieteellistä pohjaa.

Juttele limbiselle järjestelmällesi?

Kuinka limbistä järjestelmää sitten menetelmän mukaan uudelleenohjelmoidaan? Kuvauksissa toistuu ajatus limbisen järjestelmän hermoyhteyksien järjestämisestä uudelleen. Otetaan pahat radat pois ja tehdään tilalle hyviä ratoja. Omalle limbiselle järjestelmälle jutellaan!

Tämän neurologiseksi kuntoutukseksi kutsutun menetelmän konkreettisia yksityiskohtia ei kerrota missään. Koska menetelmästä ei ole olemassa tieteellisiä julkaisuja, ainoa mahdollisuus on maksaa 290 euroa DVD:stä ja selvittää asia sieltä. En ostanut DVD:tä, mutta verkosta löytyy kuvauksia ohjelmoinnista.

DNSR perustuu epätietieteellisiin näkemyksiin aivojen toiminnasta eikä menetelmän toimivuudesta ole mitään tieteellistä näyttöä.

Eräässä suomalaisessa blogissa kerrotaan, että DNSR koostuu harjoitteista, joissa yritetään ajatella asioita eri tavalla, siis muuttaa ajattelun malleja. ”Piti tehdä erilaisia tehtäviä ja luoda vaihtoehtoisia ajattelumalleja. Esimerkiksi en voi käydä saunassa, koska se aiheuttaa niin kamalan olon ja paikat kipeiksi. Tällaisen lauseen muutinkin, että "en käy saunassa, koska en pidä saunomisesta. Ehkä joskus opin pitämään." ”

Harjoitukset kuulostavat tutuilta, sillä ne muistuttavat psykoterapiassa käytettäviä menetelmiä. Myös DNSR:n omilla sivuilla kerrotaan, että DNSR-harjoitteet ovat saaneet vaikutteita erilaisista psykoterapioista, kuten kognitiivis-behavioraalisesta terapiasta. Jos verrataan kognitiivisen psykoterapian kuvauksia suomalaisen alan yhdistyksen sivuilla DNSR:ään, yhteneväisyydet ovat selviä.

Terapia auttaa - mutta ei kaikkeen

Kognitiivinen terapia on tehokasta ja toimivaa. Se on todettu tehokkaaksi esimerkiksi unettomuuden ja traumaperäisen stressireaktion hoidossa.

On myös havaittu, että onnistunut kognitiivinen terapia näkyy aivoissa. Esimerkiksi kognitiivisen terapian yhteydessä lieventynyt hämähäkkifobia, sosiaalinen ahdistus, traumaperäinen stressihäiriö ja pakko-oireinen häiriö näkyivät aivojen aktivaation muutoksina. Aivotoiminnat muuttuivat limbisessä järjestelmässä, mutta myös aivojen muissa osissa kuten prefrontaalisella aivokuorella, aivosaaressa, ohimolohkossa, tyvitumakkeissa, näköaivokuorella, pikkuaivoissa ja aivosillassa.

Jos DNSR on itse asiassa neurotieteenä markkinoitua kognitiivista psykoterapiaa, niin onko se lopulta ihan ok? Jos ihmiset terapoivat itsensä kuntoon ja haluavat kutsua sitä neurologiseksi kuntoutukseksi, niin onko asiassa ongelmaa? Onhan toki mahtavaa, että ikävät vaivat poistuvat.

DNSR ei kuitenkaan ole sama asia kuin kognitiivinen psykoterapia, jota antaa vuosien koulutuksen saanut psykoterapeutti. DNSR perustuu epätietieteellisiin näkemyksiin aivojen toiminnasta eikä menetelmän toimivuudesta ole mitään tieteellistä näyttöä.

Menetelmä väheksyy ja syyllistää sairaita

Vakavin ongelma on väite sopivuudesta monien sairauksien hoitoon. Menetelmän sivuilla ja tässä Maria Nordinin blogissa sen mainostetaan auttavan allergiaan, astmaan, Parkinsonin tautiin, borrelioosiin ja hiivatulehduksen hoitoon. Käsittämättömin väite on, että autoimmuunisairaudet johtuvat limbisen järjestelmän häiriöistä ja DNSR auttaa myös niihin.

kuvakaappaus blogista
Suomalaisblogissa väitetään, että menetelmä auttaa jopa autoimmuunisairauksiin. kuvakaappaus blogista prisma studio blogit

Tämä kaikki kuulostaa kummalliselta ja suorastaan vaaralliselta. Olisiko muka mahdollista, että ykköstyypin diabeetikko tai nivelreumaa sairastava voisi ajatteluaan muuttamalla parantaa sairautensa? Tai että pähkinäallergikko voisi limbistä järjestelmäänsä uudelleenohjelmoimalla huoletta napostella pähkinöitä?

Menetelmä syyllistää kroonisesti sairaan, koska sairaus on oman tsempin puutetta.

Nämä väitteet eivät tietenkään voi olla totta. Lisäksi ne väheksyvät vakavista sairauksista kärsiviä. On julmaa väittää vaikeasta astmasta, allergiasta tai Parkinsonin taudista kärsivälle, että positiivinen ajattelu parantaa.

Tämä myös syyllistää kroonisesti sairaan, koska sairaus on oman tsempin puutetta. Sairaudesta pääse eroon, jos on riittävästi tahdonvoimaa ja parisataa euroa. Pahimmassa tapauksessa epätoivoinen ihminen maksaa DVD:stä satoja euroja.

Kaiken kattavat parantamisväitteet asettavat DNRS-menetelmän selvästi huuhaa-kategoriaan.

psykologi Jukka Häkkinen
Psykologi Jukka Häkkinen psykologi Jukka Häkkinen Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio blogit

Kirjoittaja: Jukka Häkkinen

Prisma Studion oma psykologi Jukka Häkkinen tietää, mikä on katseidemme ja silmänliikkeidemme salaisuus. Häkkinen tutkii kuvien havaitsemista sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta Helsingin yliopistossa. Jukka on toiminut myös skepsiksen puheenjohtajana, joten yliluonnolliset ilmiöt ja niiden psykologiset taustat ovat tuttuja juttuja. Häkkinen on perehtynyt myös ufosieppauksiin, enneuniin ja valemuistoihin.

Prisma Studion asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Tiede

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

    Mitä jos suositukset ovatkin väärässä?

    Rasvaton maito vai täysmaito? Margariinia vai voita? Jugurtti ilman rasvaa vai sittenkin se rasvaisempi versio? Vuosikymmenten ajan niin terveysviranomaiset kuin kuluttajatkin ovat pitäneet näitä kysymyksiä itsestäänselvyyksinä: ostoskoriin kuuluu valita ne vähemmän rasvaiset vaihtoehdot. Mutta voivatko terveysviranomaiset suosituksineen olla väärässä?