Hyppää pääsisältöön

Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

Kuvaparissa kirjailija Paul Auster ja  kirjailija Pentti Saarikoski
Kuvaparissa kirjailija Paul Auster ja kirjailija Pentti Saarikoski Kuva: Yle/ Raili Tuikka Paul Auster,Pentti Saarikoski

Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta. Saarikoski kurkotti vuonna 1962 ilmestyneessä kokoelmassaan Mitä tapahtuu todella? aikakauteen, joka on nyt päättymässä.

Yhdysvaltalaisen kirjailijan Paul Austerin ja presidentti Sauli Niinistön yhteinen keskustelu amerikkalaisuudesta ja maailman nykytilasta osui mielenkiintoiseen hetkeen. Niinistö oli juuri tullut viralliselta valtiovierailulta presidentti Donald Trumpin luota. Hän haastatteli kirjailijaa, joka kritisoi jyrkästi nykyistä Valkoisen talon hallintoa. Auster havainnollisti nykyisen presidentin puheita jopa natsiajan Joseph Goebbelsin teorialla: jos valhetta toistaa riittävästi, ihmiset alkavat pehmetä. Auster sanoi, että tämä on vaarallista, ja se on tilanne, jossa amerikkalaiset nyt elävät.

On houkuttelevaa ajatella, että juuri Valkoisesta talosta tullut presidentti Niinistö tällä Austerin haastattelulla olisi asettunut niiden kansalaispiirien ja taiteilijoiden puolelle, jotka suhtautuvat kriittisesti Yhdysvaltain nykyhallintoon. Näin ei varmaankaan Niinistö ole ajatuksellisesti asiaa miettinyt. Sanatarkkana tunnettu Niinistö on korostanut aina sitä, ettei asioista pidä tehdä vääriä johtopäätelmiä. Presidentti Niinistön yllättävä haastattelutilaisuus istuu toki alkavaan presidenttikampanjaan hienosti.

Kuka enää tietää, mitä tapahtuu todella?

Se, mikä sekä valtiovierailusta että Austerin haastattelusta välittyi, oli ajatus tiedon epämääräisyydestä ja jopa valheellisuudesta. Presidentti Donald Trump syyttää mediaa valheelliseksi ja itse puhuu tavalla, joka antaa aiheen epäillä tiedon oikeellisuutta.

Kuka enää tietää, mitä tapahtuu todella? Tätä kysyi runoilija Pentti Saarikoski 60-luvulla. Mitä tapahtuu todella? oli Saarikosken läpimurtoteos, jossa hän pyrki jäsentämään maailman kaoottisuutta marxilaisuuden kautta. Teos käsittelee tuon ajan maailmanpolitiikan uhkakuvia. Pentti Saarikoski pelkäsi maailman ajautuvan uuteen sotaan 1960-luvun alussa. Teokseen on kirjautunut Berliinin muurin rakentaminen, avaruuslennot ja aikalaispoliitikoita Kekkosesta Nikita Hruštšoviin.

Saarikosken kokoelmassa Suomi on kääntänyt selkänsä itään ja tähyilee länteen. Runojen ilmaisu oli avantgardistista, ja tyylilaji on sekoitus lehtipuhetta ja arkikieltä. Tyylilajin kautta Saarikoski halusi osoittaa, ettei maailma ole enää selkeästi järjestäytynyt paikka, vaan kaoottinen ja poliittisuudessaan sekava.

Runomaisessa kuvauksessa veden peiliin heijastuu Hruštšovin hahmo nurinkurisena ja päättömänä, ja lännen tutkat tähyävät tänne. Vaikka pasifistinen liike alkoi 60-luvun lopulla Suomessakin repeytyä riitaan väkivallattomuudesta ja väkivallan sallimisesta, Saarikoskella oli vankka oma näkemys. Hän kirjoitti runossaan Urho Kekkosta mukaillen: vaikka koko maailma muuttuisi, Suomi säilyttäisi perinteellisen.

Suomi joutui elämään kahden totuuden välissä.

Nykyiset poliittiset jännitteet saavat Saarikosken runokokoelman tuntumaan ajankohtaiselta. Maailma näyttää olevan samankaltaisessa kahtiajakautuneisuuden tilanteessa kuin silloin.

Pohjois-Korea uhoaa ydinaseillaan ja sen jännitteet Yhdysvaltain kanssa ovat kasvaneet. 1960-luvulla elettiin niin ikään kylmää sotaa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välillä. Vuonna 1961 Neuvostoliitto räjäytti toistaiseksi voimakkaimman vetypommin. Kuuban ohjuskriisi ajoi maailman ydinsodan partaalle.

Suomi joutui elämään tuohon aikaan kahden totuuden välissä. Neuvostoliitto ja Yhdysvallat olivat jyrkästi vastakkain. Suomen sisälläkin kahtiajakautuneisuus oli selvää: vasemmisto ja oikeisto, nuori sukupolvi ja sodan käyneet, pasifismi vastaan sodan väkivalta ja kristinusko vastaan epäusko.

Suurvaltojen läsnäolon vastakkaisuus on tänä päivänä jännitystä lisäävän selvää Itämerellä. Venäjän sotaharjoituksia seurataan tiiviisti, ja kiihkeimmät Nato-keskustelijat ovat vetämässä suomalaisia turvaamaan Yhdysvaltain apuun.

Saarikoski halusi tietää mitä tapahtuu todella, jotta olisi ymmärtänyt, minkälaiseksi maailma on muuttumassa.

Sosialismia ihannoiva Saarikoskikaan ei kannattanut Suomen väkivaltaista muuttamista. Hän haaveili onnelasta, jossa ihmisille ei tule mieleenkään esittää sellaisia vaatimuksia, joita yhteiskunnan on mahdotonta toteuttaa.

Saarikoski kurkotti tulevaisuuteen ja etsi muutoksia. Hän halusi tietää mitä tapahtuu todella, jotta olisi ymmärtänyt, minkälaiseksi maailma on muuttumassa.

Sauli Niinistön mukaan tulevaisuutta ennustavat ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin jotka eivät tiedä, ja niihin jotka eivät tiedä etteivät tiedä.

Paul Austerin mukaan olemme astumassa uuteen aikaan. "Olemme eläneet vakaassa toisen maailmansodan jälkeisessä ajassa, mutta nyt se näyttää hajoavan. Mihin ihmiskunta on menossa, en tiedä", sanoi Auster.

Lue Saarikosken Mitä tapahtuu todella? e-kirjana!

Lataa kirja -nappi, eli paina tätä siirtyäksesi e-kirjastoon
Lataa kirja -nappi, eli paina tätä siirtyäksesi e-kirjastoon 101kirjaa
Klikkaamalla linkkiä siirryt Kansalliskirjaston verkkokirjastoon. Päästäksesi lukemaan kirjoja tarvitset Yle Tunnuksen tai voimassa oleva kirjastokortin. Voit lukea kirjan eri PC, iOS ja Android -päätelaitteiden selaimilla.
  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Ronja taistelee jaetun ihmisyyden puolesta, huomioi Lukupiirin soittaja

    Lukupiirissä keskusteltiin Lindgrenin kirjasta

    Nainen voi periä ryövärijoukon johtajuuden. Ihminenkin on osa luontoa. Tällaisiakin ajatuksia välittää Astrid Lindgrenin klassikkokirja Ronja, ryövärintytär. Tässä helmiä Yle Radio 1:n Lukupiirin keskustelusta. Entä mitä itse ajattelet Ronjasta?

  • Radion Lukupiirissä lauantaina: Ennen kaikkea toivon, etten kadota Ronjaa itsestäni!

    Osallistu Ronja-lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03

    Tule mukaan radion Lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03 osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi sekä Yle Radio 1:ssä. Aiheena on Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär, joka saa toimittaja Kaisa Pulakan itkemään. Studiossa keskustelemassa myös kirjailijat Salla Simukka ja Juha Hurme. Puhelinnumero studioon on 09 144 800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Radion Lukupiirissä lauantaina: Ennen kaikkea toivon, etten kadota Ronjaa itsestäni!

    Osallistu Ronja-lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03

    Tule mukaan radion Lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03 osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi sekä Yle Radio 1:ssä. Aiheena on Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär, joka saa toimittaja Kaisa Pulakan itkemään. Studiossa keskustelemassa myös kirjailijat Salla Simukka ja Juha Hurme. Puhelinnumero studioon on 09 144 800.

  • Ronja taistelee jaetun ihmisyyden puolesta, huomioi Lukupiirin soittaja

    Lukupiirissä keskusteltiin Lindgrenin kirjasta

    Nainen voi periä ryövärijoukon johtajuuden. Ihminenkin on osa luontoa. Tällaisiakin ajatuksia välittää Astrid Lindgrenin klassikkokirja Ronja, ryövärintytär. Tässä helmiä Yle Radio 1:n Lukupiirin keskustelusta. Entä mitä itse ajattelet Ronjasta?

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

  • Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

    Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

    Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!