Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Äidinkieli pääkuva

2017 syksy: äidinkieli tekstitaito – YTL:n sensorien vastauksia kokelaiden kysymyksiin

kysy kokeesta -tekstitaito
kysy kokeesta -tekstitaito Kuva: Annukka Palmén-Väisänen/Yle/Creative Market äidinkieli

Jäin miettimään, oliko... Lähteekö paljon pisteitä, jos... Miten paljon haittaa, että...

YTL:n sensorit Minna-Riitta Luukka ja Aino Vuorijärvi vastasivat kirjallisesti kokelaiden lähettämiin kysymyksiin koepäivänä.

Sensorien vastaukset:

Sensori vastaa: Sisältö ratkaisee. Hyväkin vastaus mahtuu kyllä tuohon, mutta se vaatii varmasti tiivistämisen ja abstrahoinnin taitoja. Tekstiesimerkit vievät tässä tehtävässä myös oman tilansa. Mahdutithan mukaan myös niitä?
Sensori vastaa: On sallittua; ei vaikuta pisteisiin.
Sensori vastaa: Ei tarvitse.
Sensori vastaa: Tämä on varmasti sarjassamme kohtalon kysymyksiä. Tehtävänannossa fokusodaan selvästi annettuun tekstikatkelmaan ja sen kieleen. Jos muuta tietoa päähenkilöstä on, se toki saattaa helpottaa kokelaan luentaa. Ulkopuolisen tiedon varassa ei kuitenkaan tässä kohdin kovin pitkälle pääse. Oletettavsti kirjan lukeminen kuitenkin auttoi analyysisi tekemistä.
Sensori vastaa: Pistemäärää ei voi tarkasti täältä käsin veikata, mutta korkeimpiin pisteisiin vaaditaan kyllä aina hyvää luentaa.
Sensori vastaa: Hyvin olet vastannut, mainiota.
Sensori vastaa: Varmastikin kielellisten keinojen hahmottamisessa ja nimeämisessä käsitteistä ja termeistä on sekä tekstin tarkastelussa että vastauksen kirjoittamisessa iso apu. Itseisarvo ne eivät yleensä ole. Esim. tekstihavainnoilla voi todistaa monta päätelmäänsä hyvinkin.
Sensori vastaa: Mielenkiintoinen tulkinta; vrt. vieraslajit. Jos sait ajatuksesi kytkeytymään perustellusti tehtävänannon kysymykseen tyylistä, niin miksipä ei.
Sensori vastaa: Ei lähde.
Sensori vastaa: Kyllä pisteen tai kaksi voi saada. Riippuu toki luentasi ja vastauksesi laadusta yleensä.
Sensori vastaa: Et vastannut ohi - nekin ovat keinoja vaikuttaa. Muistithan kuitenkin analysoida myös kielellisiä keinoja?
Sensori vastaa: Ei ole väärin. Visuaalinen sommittelu on mainosteksteissä usein olennainen. Tietysti pistemäärä riippuu havaintojen kokonaisuudesta - siitä, mistä kaikesta (muustakin) teit havaintoja.
Sensori vastaa: Kirjailijan esittely vie kyllä liiaksi tilaa sisällöltä, jota oli tarkoitus referoida. Referointi on tekstin keskeisen sisällön selostamista, eikä ole tarkoituskaan, että tekstissä olisi tiheään lainausmerkkejä.
Sensori vastaa: Kysymyksesi koskee varmastikin tehtävää 2 eikä 3. Kyllä mainostettava tuote aika luontevasti tulisi esiin, kun pohditaan sitä, millä keinoilla vastaanottajiin vedotaan. Mutta jos sitä nyt ei ole tullut maininneeksi, niin ei se varmasti maailmaa kaada. Sen sijaan kohderyhmä ja mainoksen tavoite on kyllä hyvä tuoda esiin, koska ne ovat olennaisia, kun pohditaan, miten vastaanottajiin vedotaan. Jos ei mieti ensin mahdollista kohderyhmää ja tekstin tavoitetta, niin voi olla aika hankalaa eritellä vetoamiskeinoja ainakaan muuten kuin ihan yleisellä tasolla. Eli ilman tuotetta, kohderyhmää ja tavoitetta pystyy varmasti sanomaan jotakin keinoista, mutta niiden avulla havainnot varmasti tulisivat konkreettisemmiksi. Mistään ohituksesta ei tietenkään ole kyse, vaikka noita asioita ei noistaisikaan esiin.
Sensori vastaa: Sarkastiseen tulkintaasi on hieman vaikea päästä kiinni näkemättä perustelujasi. Mutta jotain kohtalon ivaan viitaavaa runossa voidaan varmasti havaita.
Sensori vastaa: Ne tulevat 17.30 mennessä.
Sensori vastaa: Molemmat ovat novellin kieltä, eikö vain? Päähenkilön ajatukset paljastuvat siitä, mitä hän sanoo mutta myös siitä, miten hän sen sanoo.
Sensori vastaa: Sensorit saavat joskus sellaisia tekstejä luettavakseen, jossa opettajakin on laskenut sanamäärät ja merkinnyt, jos niissä on selvästi jokin virhe. Sensorit voivat laskea ne uudelleen, jos aavistelevat virhettä, kun vertaavat vastausta muihin.
Sensori vastaa: Vetoamiskeinoja on sekä kielellisiä että visuaalisia, joten molemmista on hyvä olla havaintoja.Tässä mainoksessa tosin visuaalisia keinoja on aika vähän, ja iso kuva tuotteesta on yksi niistä.
Sensori vastaa: Ne tulevat puoli kuuteen mennessä.
Sensori vastaa: Hyvän vastauksen piirteet kertovat tulkintamahdollisuuksista lisää. Runossa on kuitenkin havaittavissa esim. aikuisen melko julmakin tapa nähdä lapsi. Runon lopussa näkökulma tosin muuttuu ja lapsista paljastuu jotain, mitä kaikki aikuiset eivät heistä välttämättä näe.
Sensori vastaa: No miksipä ei, jos teit muitakin havaintoja. Onhan kutsu juttelemaan FB:ssä yksi tapa vedota kutsuvasti ja tuttavallisesti vastaanottajaan.
Sensori vastaa: Sanoisin, että pikemminkin yleensä, ei vain Hitlerin, lapsuuden suhdetta aikuiselämään. Runossa Adolf on samanlainen söpö vauva kuin kaikki muutkin vauvat yleensä, mutta historia kertoo hänen myöhemmistä vaiheistaan aivan muuta.
Sensori vastaa: Tärkeintä on, että olet ymmärtänyt, mitä käsite tarkoittaa ja se näkyy vastauksessa. Kirjoituslipsahdukset eivät ole niin vaarallisia!
Sensori vastaa: Määrä ei sinänsä ole merkityksellinen, mutta säkeiden ja säkeistöjen tunnistamisesta ja niihin viittaamisesta on runon esittelyssä ja tulkinnassa paljonkin apua. Nythän ei kuitenkaan kysytty runon rakennetta, eihän.
Sensori vastaa: Kumpaahan runoa tarkoitat? Carpelanin kohdalla: kyllä.
Sensori vastaa: Tehtävässä pyydettiin erittelemään mainoksen keinoja, ei siis vain kielellisiä keinoja, joten molempia keinoja olisi ollut hyvä eritellä. Tuossa mainoksessa tosin on enemmän kieltä kuin kuvaa, joten keinoja todennäköisesti löytyy enemmän siltä puolelta. Mutta vastaus ei tietenkään mene ohi, jos pysyttelee vain kielessä. Se jää todennäköisesti vain suppeammaksi.
Sensori vastaa: Hienoja havaintoja, mutta muistithan liittää ne juuri vastaanottajaan vetoamiseen?
Sensori vastaa: Vaikuttaa kyllä hiukan kaukaa haetulta ja turhan konkreettiselta luennalta.
Sensori vastaa: Ei mennyt väärin.
Sensori vastaa: Ei vaikuta kokonaisiin pisteisiin. Kirjoittamasi sana tosin kyllä kiinnostaisi...
Sensori vastaa: Se on mahdollista, kyllä.
Sensori vastaa: Oli. Hyvä.
Sensori vastaa: Koko referaatin voi kyllä kirjoittaa omin sanoin.
Sensori vastaa: "Hienoa kapulakieltä" ei juuri missään kannatakaan käyttää. Vastauksen muotoilu on tietysti yksi arviointikriteeri - erityisesti se, miten siinä ryhmitellään ja yhdistellään havaintoja. Tekstin järjestyksessä luettelemalla saa kyllä havainnot esiin - mikä myös on tärkeä asia - mutta usein ryhmittelemällä pääsee parempiin tuloksiin ja pystyy paremmin myös yhdistämään keinot vastaanottajiin vetoamiseen.
Sensori vastaa: Ei pitäisi vaikuttaa pisteisiin lainkaan. Harmi kuitenkin, että unohdit, sillä otsikolla voi kertoa paljon.
Sensori vastaa: Ei ole ollenkaan väärin. Teksihän on asiantuntijan kirjoittama kolumni, joka on kirjoitettu kepeään ja viihdyttäväänkin tyyliin kotipuutarhureille. Huumori on varmasti yksi piirre, johon monet muutkin tyylipiirteet liittyvät. Tärkeää on havaita piirteiden ja kohderyhmän yhteys.
Sensori vastaa: Kannattaa katsoa hyvän vastauksen piirteet. Siellä on niitä esitelty. Mutta tärkeä on huomata, että ihan kaikkea siellä mainittua ei odoteta kuitenkaan vastauksissa olevan.
Sensori vastaa: Tähän vastataan tarkasti hyvän vastauksen piirteissä.
Sensori vastaa: Ei haittaa. Sisältö varmasti paljastaa, kummassa käsittelet tyyliä ja kummassa referoit.
Sensori vastaa: Fokus oli syytä pitää kielessä, mutta kyllä vastaukseen muutakin mahtuu.
Sensori vastaa: Ei kai koko teksti sentään ole satiirinen - osan kielellä leikittelystä, kuvallisuudesta, huumorista ja niin edelleen voi tulkita myös satiirisiksi, mutta sen käsitteen käyttö ei ole mitenkään välttämätöntä.
Sensori vastaa: Alkuperäisen tekstin olennainen sisältö on tunnistettu ja välitetty lukijalle ehyenä, asiatyylisenä kokonaisuutena - ilman omaa kommentointia. Referaatin pitäisi olla myös alkuperäistä tekstiä selvästi lyhyempi.
Sensori vastaa: Riippuu siitä, oletko pysynyt kysytyssä asiassa. Jos sivuista on yksi tyhjää ja ylimääräistä tehtäväantoon nähden, ei se pistesaldoa paranna vaan pikemminkin päinvastoin.
Sensori vastaa: Tekstistä löytyviä tyylipiirteitä on esitelty hyvän vastauksen piirteissä. Tärkeää oli havaita, että tekstissä sekoittuvat erilaiset tyylipiirteet - toisaalta asiatekstin piirteet ja toisaalta kohosteiset, kolumnille tyypilliset leikittelevät ja humoristisetkin piirteet. Ihan kaikkia hyvän vastauksen piirteissä lueteltuja yksityiskohtia ei tietenkään tarvitse vastauksessa käsitellä. Pelkkien tyylipiirteiden listauksen lisäksi tärkeää oli muistaa myös arvioida valitsemiensa piirteiden onnistuneisuutta suhteessa esimerkiksi tekstilajiin ja oletettuun lukijakuntaan.
Sensori vastaa: Tyyliin voi liittää monenlaisia piirteitä, esimerkiksi sanastoon liittyviä asioita (yleiskielisyys, erityisalan käsitteet vs. arkipäiväinen, kuvaileva, humoristinen jne.) Myös metaforat ja kielikuvat liittyvät tyyliin. Katso tarkemmin hyvän vastauksen piirteistä.
Sensori vastaa: Mistä kielen piirteistä tuo kaikki käykään ilmi? Mistä esim. se, että hän olisi mies? Omin sanoin perusteleminen on mahdollista. Olsi kuitekin hyvä, että päähenkilön luonteesta ja arvoista olisi tehty tulkintoja ja perusteltu mm. niitä tekstihavainnoin.
Sensori vastaa: Eipä taida lähteä. Menee lipsahduksena.
Sensori vastaa: Ei alenna kokonaista pistettä.
Sensori vastaa: Ei kannata hätäillä - emmehän vielä ole edes kaikkiin kysymyksiin vastanneet, ja hyviin tuloksiin voi päästä monia eri reittejä pitkin.
Sensori vastaa: Emme nipota muutamista sanoista, eikä tämä ole "laskennon" koe - joten ei syytä huoleen.
Sensori vastaa: Kyllä yhtä lyhyttä, esittelevää viittausta artikkelin kirjoittajaan odotetaan.Ei välttämättä enempää.
Sensori vastaa: Sanamäärä pyydettiin merkitsemään, joten olisi kyllä hyvä, että se merkintä siellä olisi. Haittaa siis, mutta vain vähän. Kannattaa lukea tehtävänanto tarkkaan....
Sensori vastaa: Nyt ei sensori ymmärrä kysymystä. Kysymyksesi on tehtävän 3 kohdalla (Mielensäpahoittaja).
Sensori vastaa: En usko kyllä.
Sensori vastaa: No sekin on mahdollista, kyllä. Ironiaa saat kyllä enemmänkin perustella, mutta tavallaan... joo...
Sensori vastaa: Faktoja, luonnetta, arvoja, maailmankuvaa... Niitä päähenkilön piirteitä, jotka tekstistä käyvät ilmi.
Sensori vastaa: Millä ironian perustelit, ellet historialla? Ja kukahan runossa puhuukaan, vanhemmatko? Vai kuvan ottaja? Vai? - Tästä näet, ettei mene näin kerralla läpi...
Sensori vastaa: Ei mennyt metsään - ainakaan täältä katsottuna.
Sensori vastaa: Löydettyjen keinojen - ei retoristen eikä muidenkaan - määrä ei ole yleensä ratkaiseva, sillä osa niistä on usein keskeisempiä kuin toiset. Mainoksesta voi kyllä löytää retorisia keinoja, vaikkapa yhteisiin arvoihin vetoamisen, vaatimattomuuteen vetoamisen, kontaktin ottamisen ja niin edelleen. Mutta onhan siellä sitten muitakin keinoja. Joskus samoja keinoja voi katsoa sekä retoriikan että argumentaation "silmälaiseilla", joten erilaiset listaukset ovat vain esimerkkejä - eivät kaikkiin tilanteisiin aina sopivia, ehdottomia luokitteluja.
Sensori vastaa: Hyvältä kuulostaa. Ironia toisin on vaikea laji, enkä siitä osaa sanoa lukematta perustelujasi.
Sensori vastaa: Ihan hyvä lähestymistapa tekstin erittelyyn. Siihenhän saa sitten yhdistettyä monia havaintoja arvoihin ja arvostuksiin, järkeen ja tunteisiin vetoamisesta. Tuo kirjemäisyys on ikäänkuin näiden piirteiden tekstilajikonteksti.
Sensori vastaa: Mitä ja miten limittyvät kyllä usein toisiinsa, joten olet pelissä yhä mukana.
Sensori vastaa: Ei mene nollille. Viittaus alkuperäiseen tekstiin tai sen kirjoittajaan esim. referaatin alkuosassa olisi ihan riittävä.
Sensori vastaa: Tehtävässä pyydettiin erittelemään tyyliä ja tietysti se voi ihan hyvin onnistua ilman kohtekstia ja olettua kohderyhmääkin. Mutta tyylin arvioinnissa julkaisupaikalla ja lukijakunnalla on kyllä oma tehtävänsä. Ne ovat siis avuksi siinä arviointiosuudessa. Arviointiahan on aina tehtävä suhteessa johonkin - vaikkapa onnistuneisuuteen tekstilajin, julkaisupaikan, kohderyhmän suhteen. Mutta vastauksen kokonaisuus tietenkin ratkaisee.
Sensori vastaa: Omaa, hyvin perusteltua tulkintaa haettiinkin. Tulkinta täytyy vain perustella runossa esitetyn avulla.
Sensori vastaa: Ei haittaa paljon - jos pystyit liittämään kuvan ja fontin luontevasti ja uskottavasti juuri vuorovaikutussuhteeseen. Nuo kielelliset keinot ovat kyllä kuitenkin keskeisempiä ja näkyvämpiä. Onneksi tehtävässä ei kysytty vain noita vuorovaikutussuhteen luomisen piirteitä. Muutakin sieltä varmasti löysit.
Sensori vastaa: Mitenhän se näkyi vastauksessasi? Referaatti ja tiivistelmä ovat toki tekstilajisukulaisia. Vaikea siis sanoa näkemättä sekoitustasi, mitä sitten jos.
Sensori vastaa: Lopun valo on aika olennainen tulkittava, mutta mainitsematta kärjistystä voi pärjätä hyvinkin.
Sensori vastaa: Ei tietenkään haittaa. Jos sitä huumorisanaa ei siellä hyvän vastauksen piirteissä ollut, niin toki monet keinot voidaan liittää toisiinsa ja yhdistää huumorin alle - vaikkapa sanaleikit, metaforat, sanonnat ja niin edelleen.
Sensori vastaa: Ilmestymispaikka on tietysti yksi tekstin kontekstipiirre, mutta ei kyllä tässä tapauksessa kovinkaan olennainen. Mainos olisi ihan yhtä hyvin voinut sijaita missä tahansa lehdessä tai vaikkapa netissäkin (ja ehkä on niissä ollutkin). Etusivulla oleminen herättää tietysti huomiota, mutta ei kai se kovin keskeinen asia ole vastaanottajaan vetoamisen kannalta.
Sensori vastaa: Kärjistämistä ei sinänsä ole pakko mainita, vaan asian voi toki hahmottaa ja ilmaista toisinkin. Voisi puhua esim. liioitellusta, yksipuolisesta tai miksei vaikkapa kapeasta tavasta kuvata lapsia.
Sensori vastaa: Suorissa lainauksissako? Harmillista. Yleensä referaatti tosin kirjoitetaan pääosin omin muotoiluin, ei suoraan lainaten.
Sensori vastaa: Päättelyn puolelle meni - ja oikeilla jäljillä olet.
Sensori vastaa: Referaatista pitää kyllä aina käydä ilmi, kuka kirjoittaa ja mistä asiasta kirjoittaa. Täydellisiä julkaisutietoja ei kuitenkaan tässä tehtävässä tarvita. Referaatissa on juuri kyse tekstin tiivistämisestä omin sanoin - tai oikeastaan sisällön selostamisesta omin sanoin, joten riittää hyvin.
Sensori vastaa: Ei kyllä mene pisteitä, vaikka artikkelin kirjoittaja mielensä pahoittaisikin.
Sensori vastaa: a) Ei haittaa.
b) Ei sekään, jos asia käy ilmi muuten.
Sensori vastaa: Tämäpä onkin hankala kysymys lyhyesti vastattavaksi, koska tiivistelmiä ja referaatteja on monenlaisia. Mutta jos yrittäisi hieman yksinkertaistaen tehdä eroa niiden välille, niin se voisi olla vaikkapa tämä. Tiivistelmä tiivistää uskollisemmin pohjatekstiä ja pysyttelee sekä sisältöjen että tyylin ja sanontatapojen osalta hyvin lähellä pohjatekstiä. Tiivistelmä etenee yleensä samassa järjestyksessä kuin pohjateksti ja tiivistää sitä tasaisesti - ei siis painota erityisesti joitan asioita. Joskus tiivistelmät ovat melko luettelomaisia. Referaatti taas ennemminkin selostaa ja esittelee tekstiä, ei välttämättä etene täysin pohjatekstin mukaisesti, voi selostaa keskeisiä asioita laajemmin. Referaatit ovat sidosteisempia tekstejä kuin tiivistelmät. Auttoikohan tämä?
Sensori vastaa: Lyhyt alkuperäisen tekstin esittely (on jo tosin otsikossa) ja kertaviittaus kirjoittajaan on referaatin peruspiirre.Tältä istumalta uskaltaa sanoa, että ylimpiä pisteitä ei voi saada ilman yhtäkään viittausta kirjoittajaan, mutta ehkä vielä säädämme tätä sensorikokouksessa.
Sensori vastaa: Olemme kyllä vuosien saatossa huomanneet, että abit löytävät teksteistä usein paljon sellasiakin keinoja, joita emme ennalta osanneet aavistaa. Jos havainnot ovat osuvia ja tekstihavaintojen avulla perusteltuja ja sitä kautta uskottavia, niin toki on mahdollisuus päästä 4 pisteeseen.
Sensori vastaa: Se on mahdollista tuon katkelman perusteella kyllä. Jos on lukenut kirjan, niin tämä tulkinta ei tule kyllä hevillä mieleen.
Sensori vastaa: Kyllä se on ihan hyvä arvioinnin peruste. Senhän pystyy linkittämään julkaisupaikkaan ja tekstilajiin. Asiantuntijakielen kansantajuistamisestahan tässä oli kyse.
Sensori vastaa: Katkelmassa on paljon ja monenlaisia aineksia päättelyyn. Sinun tavallasikin voi tulla "tarpeeksi hyvä", mutta en ole ihan varma, riittäisikö ilman päähenkilön kielen erittelyä esim. 5 - 6 pisteeseen.
Sensori vastaa: Kirjoittajaan viittamista kaivattaisiin kyllä. Kerta riittäisi.
Sensori vastaa: Riitti, kiitos.
Sensori vastaa: Joku kysyi tätä satiirisuutta jo aikaisemmin ja taisin sanoa, ettei koko tekstiä oikein voi satiiriseksi tulkita. Mutta onhan siellä tiettyjä yksittäisiä tyylipiirteitä, jotka ovat ainakin humoristisia - hyvin perusteltuna ehkä joku niistä satiirinenkin. Ironiaa sen sijaan en sieltä ainakaan tällä istumalla näe. Kolumnin ja artkkelin ero on joskus veteen piirretty viiva tämäntyyppisissä lehdissä. Ja nytpä huomaankin, että aineistoluettelossa teksti on luokiteltu artikkeliksi. Joten ei ole tosi paha, jos kolumnisanaa ei maininnut. Tehtävänannon mukaan kuuliaisesti toimiva sanoo sitä artikkeliksi (vaikka siinä kolumnimaisia piirteitäkin voi havaita). Meni vähän monimutkaiseksi nyt tämä vastaus...
Sensori vastaa: Hyvän vastauksen piirteissä 4 pisteen vastaukselta edellytetään päähenkilön arvojen huomaamista, sillä niiden luenta tekstistä on aika vaativaa, muttei kuitenkaan ylivoimaista.
Sensori vastaa: Ehkä vielä on toivoa kahdesta.
Sensori vastaa: Kolme varmaankin vielä voisi tulla kyseeseen, sillä kyseessä on yksi tekstilajipiirre, olennainen, mutta ei ainoa.
Sensori vastaa: Kyllähän Helsingin Sanomien etusivun lukijakunta on laaja, joten se voi kyllä koostua kaikista, jotka syövät. Toisaalta kyllä mainoksen tekstistä voi päätellä myös tietynlaisen "ihannelukijan" ja kohderyhmän - sellaisen syöjän, joka arvostaa lähiruokaa, perinteitä, laadukkuutta ja niin edelleen.
Sensori vastaa: No kyllähän sen niinkin voi tulkita. Sanaleikki tai fraasileikki nyt kuitenkin.
Sensori vastaa: Saman asian voi sanoittaa varmasti jotenkin toisinkin. Yleensä vastauksen kokonaisuus ratkaisee. Katso vastauksiamme myös muista kohdista.
Sensori vastaa: Hyviä oivalluksia.
Sensori vastaa: Kirjoitit kuitenkin asioista, jotka liittyvät kohderyhmään. Ei sen kohderyhmäsanan käyttäminen ole pääasia.
Sensori vastaa: Ei ole pakollinen sananvalinta. Älä huoli.
Sensori vastaa: Tehtävä oli kaksiosainen, joten noin puolet puuttuu, jos arviointi puuttuu. Toisaalta asia ei ole näin yksioikoinen. Joskushan erittelynkin voi tehdä niin, että se sisältää ainakin jonkinlaista arviointia. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee, mutta jos nyt vastausta näkemättä heitän arvioin, niin sanoisin, että ehkä ei yli kolmea pistettä ilman arviointia irtoa.
Sensori vastaa: Hauskuuttelun voi referoinnissa jättää alkuperäisen kirjoittajan tehtäväksi. Referaatissa riittää olennainen asiasisältö ja sitä kautta myös asiatyyli.
Sensori vastaa: Referaatissa toki haittaa, muissa tehtävissä haittaa arvioidaan sen mukaan, miten olet pysynyt asiassa ja miten olet ajatuksiasi ilmaissut. Tiivistäminen ja olennaiseeen osuminen ovat taitoja, joita haetaan.
Sensori vastaa: Ei kokonainen piste lipsahduksesta lähde. Jos taas lipsahduksia on samassa vastauksessa useita, niillä voi hyvinkin olla kasautumisvaikutus.
Sensori vastaa: Tähän on kyllä vaikea vastata näkemättä vastausta. Tiivistelmän ja referaatin eroja yritin valaista aikaisemmassa vastauksessani. Ero niiden välillä voi joskus olla häilyväkin eikä niin yksioikoinen.
Sensori vastaa: Kyllä - taisin jo vastatakin, että se on aineistoluettelossa nimetty artikkeliksi, joten siksi kutsuminen on tietysti ihan oikein.
Sensori vastaa: Pistemäärää ei voi etänä sanoa, mutta onhan mahdollisuus hyvään vastaukseen periaateessa puolet vähäisempi kuin koko tekstin lukeneilla. Ensimmäisellä sivulla tosin on paljon jo niitäkin havainnoitavia seikkoja, jotka toistuvat seuraavalla sivulla. Olisipa kyllä mielenkiintoinen vastaus lukea!
Sensori vastaa: Tähän on vastattu toisaalla.
Sensori vastaa: Kiinnostava kysymys tuo koheesio - en ole tullut ajatelleeksi, että se voisi olla tyylipiirre. Mutta jos pystyit sen liittämään perustellusti tyyliin, niin mikäs siinä. Tuo sisältöjen puutteellisuus sen sijaan ehkä ei niinkään liity tyylin arviointiin vaan ennemminkin artikkelin kokonaisarviointiin asiantuntija-artikkelina.
Sensori vastaa: Vaikea sanoa näkemättä tekstiä, mutta sanoisin että 3-4 pistettä.
Sensori vastaa: Yhtäältä ennettä ei tuossa kohdin, tuossa ajassa, vielä osattu nähdä, mutta sitten toisaalta runon lukija osaa tulkita kohdan runon ulkopuolisen historiatiedon valossa nimenomaan pahaksi enteeksi koirien ulinasta ja kohtalon raskaista askelista. Mahdollista siis.
Sensori vastaa: Kieli ja sisältö aivan varmasti limittyvät toisiinsa.
Sensori vastaa: Joku toinenkin kysyi tätä asiaa. Aina hyvän vastauksen piirteisiin ei ole hoksattu laittaa ihan kaikkia mahdollisia keinoja, joten ovat mahdollisia. Siis jos ne on perusteltavissa uskottavasti tekstihavaintojen avulla.
Sensori vastaa: Tärkeintä oli kirjoittaa esiin se, mitä novellin kielestä voi päätellä. Luonne on varmasti ydintä.
Kommentit

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit