Hyppää pääsisältöön

2017 syksy: filosofia – YTL:n sensorin vastaukset kokelaiden kysymyksiin.

Kysy sensorilta filosofian yo-kokeesta.
Kysy sensorilta filosofian yo-kokeesta. Kuva: Yle/Annukka Palmén-Väisänen/Shutterstock Abitreenit

Jäin miettimään, oliko... Lähteekö paljon pisteitä, jos... Miten paljon haittaa, että...

YTL:n sensori Eero Salmenkivi vastasi kokelaiden kysymyksiin päivän kokeesta.

Sensorin vastaukset:

Sensori vastaa: Joo, vastaus on mahdollista muotoilla eri tavoin (filosofiassahan näin on melkein aina) ja tehtävänanto on tosiaan laaja. Osin näin on, jotta siihen on mahdollista vastata myös uuden LOPS15:n pakollisen etiikan kurssin ehkä aavistuksen vanhaa LOPS03:a vähemmän teoreettisten tavoitteiden (”osaa eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti sekä kykenee jäsentämään [omia] moraalisia ratkaisujaan ja arvioitaan filosofisen etiikan välinein”) pohjalta – elämänvalintojen näkökulmasta. Etiikan teorioiden hyödyntäminen on toki luontevin lähestymistapa, ja kun niitä uudessa LOPS15:ssä mainitaan peräti viisi: hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuus-etiikka (ja kirjoissa on vielä lisää), ei kaikkia tietenkään tarvitse käsitellä.

Varsinkin näin itsenäisyyden juhlavuonna tuosta aineiston kontekstistakin voi kirjoittaa paljonkin, niin kuin vihjaat. Siinä – toisin kuin etiikan puolella, jossa tuskin voi kirjoittaa liikaa, vaikka kaikkea ei tarvitsekaan käsitellä – on kuitenkin tärkeä huomata, että kysymys on siinä mielessä suppea, että kysytään Lauri Salpakarin yksilöeettistä ongelmaa. Tällöin liian pitkälle menevät yhteiskuntafilosofiset pohdinnat voivat mennä sivuun tehtävänannosta, vaikka yhteiskunnallinen tilanne ja sen oikeudenmukaisuus (tai pikemminkin sen puute) toki vaikuttaa Salpakarin pohdintaan.

Sensori vastaa: En ole aivan varma, mitä kysyjä tarkoittaa tässä teorioilla. Jos ajatellaan moderneja sukupuolen rakentumista koskevia teorioita, vaikkapa psykoanalyysissa tai Judith Butlerilla, ne eivät luontevimmilla tulkinnoilla kuulu pakollisina lukiofilosofiassa käsiteltäviin asioihin. LOPS kohta sukupuolesta on melko suppea ja se tuskin voi edellyttää erityisiä teorioita. Sama koskee kohdissa 9.2. ja 9.3. kovin yksityiskohtaisia teorioita subtansseista sekä substantiaalisista ja aksidentaalisista piirteistä ja niiden suhteista. Jälkimmäisiin kohtiin on kuitenkin vaikea vastata, jolleivät muutoksesta, identiteetistä sekä välttämättömistä ja satunnaisista ominaisuuksista (piirteistä) käydyt keskustelut ole lainkaan tuttuja. Tässäkään tapauksessa ei välttämättä vaadita, että ”teorioita” pitäisi osata esimerkiksi nimetä ne ensimmäisinä esittäneiden filosofien mukaan.
Sensori vastaa: ”Olio” on luontevaa lukiofilosofiassa käsittää yleisimmäksi yksittäisiä olevia kuvaavaksi termiksi (akateemisessa filosofiassa käytetään joskus vielä yleisempää termiä ”entiteetti”, jotta ei sitouduttaisi ’oliomaisuuteen’). Olioiden alaluokkia (osajoukkoja) ovat tosiaan esimerkiksi esineet ja eliöt ja samoin toki, yksilötasoa lähempänä, ihmiset. Hyvin korkean abstraktiotason käsitettä, kuten oliota, koskevan väitteen tarkastelussa usein ihan hyvä tapa lähteä liikkeelle on tarkastella jotain yksittäisempää tapausta. Tässä tapauksessa tehtävänantokin suorastaan houkuttelee tarkastelemaan ensin ihmistä. Argumentin kuluessa on vain muistettava, että se, mikä koskee ihmistä tai esinettä ei välttämättä koske kaikkia olioita. On pyrittävä löytämään perusteita yleistää päätelmät. Esimerkiksi puhe sukupuolesta ei välttämättä ole helposti yleistettävissä, mutta puhe ominaisuuksista useimmiten on.

Kimpputeoria ja neulatyynyteoria ovat olioiden ja ominaisuuksien suhteita käsitteleviä teorioita ja osoittavat, että aihepiiri on tuttu, joten on erittäin todennäköistä, että niistä tulee hyvin pisteitä. Niiden pohjalta voi myös luonnostella hyvin vastauksia näihin kohtiin, joskaan ihan suoraa vastausta ei ehkä synny. Käänteisesti neulatyynyteoriasta seuraa suoraan kohtaan 9.2, mikä ei voi muuttua. Neulatyynyteorian mukaanhan oliolla on substanssi/substantiaalinen rakenne (tyyny), johon ominaisuudet (neulat) kiinnittyvät. Siten tuo tyyny (substanssi) ei ainakaan voi muuttua ilman, että olio muuttuu toiseksi. Molemmissa teorioissa sen sijaan voidaan osaa ominaisuuksista pitää välttämättöminä ja osaa (tai kaikkia) niistä ei-välttämättöminä. Vastaavan tapainen seuraus muttei suora vastaus on, että kimpputeorian kannattajan täytyy tukeutua perheyhtäläisyyteen voidakseen vastata kielteisesti kohtaan 9.3.

Sensori vastaa: Oletan, että kysyjä tarkoittaa samaa merkitystä ja eri mieltä. Kohdassa 8.4. pitää perustella, että ei voi olla eri merkitystä, jos on sama mieli, koska tismalleen samanlainen viittaus ei voi viitata eri asioihin.

Esimerkeiksi käyvät kaikki tapaukset, joissa kahdella eri sanalla on jonkinlainen ero, mutta sama viittauksen kohde: kettu ja repolainen; matkata ja taivaltaa; Aragorn ja Konkari. Pitää osata selittää, että ne viittaavat samaan olioon tai asiaan, vaikka eri ”reittiä”.

Sensori vastaa: Kyllä tulee, molemmat ovat hyvin relevantteja teorioita. Jotta ne riittäisivät täysiin pisteisiin, pitäisi lisäksi osata perustella, miksi ne ovat parhaat teoriat. Helpommalla pääsisi ottamalla tarkasteluun muitakin näkökohtia.
Sensori vastaa: Tästä on vaikea sanoa mitään tämän kuvauksen perusteella. Onnellisuus, hyveellisyys ja jopa useat hyveetkin ovat arvoja, mutta kuvattu sekaannus voi olla myös tehtävänannon kannalta aika perustava. Hyvän vastauksen piirteet julkaistaan YTL:n sivuilla ja Abitreeneissä näillä hetkillä, joten kannattaa verrata vastaustaan sinne.
Sensori vastaa: Argumentteja:

”On selvää, että henkisten ja aineellisten substanssien vuorovaikutus tapahtuu nimenomaan ihmisten aivoissa.” Tämä ei itse asiassa ehkä ole argumentti, mutta on hyväksyttävää esittää, että se on arkitajuntaan – siihen mitä ihmiset tänä päivänä ilman perusteluakin uskovat – nojaava argumentti dualismin puolesta. Tieto-opissa ”kaikkihan sen tietää” tai ”se tiedetään” (dothrakiksi: ”me nem nesa”) on toki huono argumentti.

”Oletko koskaan nähnyt, kuullut tai maistanut mitään henkistä?” Empiristinen argumentti henkisen olemassaoloa vastaan (toki kysymysmuodon takia vähän retorinen, muttei silti epäuskottava).

”Ja minä ainakin olen laskenut matematiikan tunnilla laskuja, joiden pääasioita ei ole voinut nähdä, kuulla, saati maistaa. Olen myös kokenut joutuneeni joskus vääryyden kohteeksi, eikä sitäkään ole voinut aistia.” Empirismin vastainen argumentti idealismin tai dualismin puolesta. Kyllä tätä voisi varmaan kutsua rationalistiseksi argumentiksi.

”Nykytiedon mukaan aine koostuu kaiken maailman energioista, kvarkeista ja tyhjästäkin.”
Nykytieteeseen nojaava ja siten tieto-opillinenkin (huono?) argumentti materialismia vastaan: nykytieteen käsitys aineesta ei vastaa arkikäsitystä.

”Eli olennaista aineessakin on se, miten se fysiikassa ajatellaan.”
Klassinen – yleensä tieto-opillisesti motivoitu – argumentti idealismin puolesta. Mikä tahansa todellisuuden lähestyminen kognitiivisesti edellyttää ajattelua, joten se on perustavampaa kuin ajattelun kohde. Tämä on rationalistinen argumentti.

”Mutta et ole voinut kokea tai ajatella mitään, jollet ole ensin aistinut sitä – tai ainakin jotain samantapaista. Kokemasi asian mieltäminen vääryydeksi on sitten oma tulkintasi. Se, mikä kokemuksessasi on muuta kuin oma mielipiteesi, on aistiesi havaitsema sähkömagneettinen säteily.”
Tulkinnalla täydennetty empiristinen argumentti materialismin puolesta.

”Ja kuten biologiasta tiedetään, se mikä sinuun vaikuttaa, on se oikea säteily eikä mikään ajatus tai teoria siitä.”
Luonnontieteen selitysvoimaan vetoava – ja siten tieto-opillinen – argumentti materialismin puolesta.

”Ettehän te voi ajatella tai puheessa käsitellä vääryyttä, aivoja tai edes koko maailmaa, jollei teillä ole niiden käsitteitä. Mikään aistivaikutelma ei sano, että jokin on väärin – ehkä korkeintaan, että jokin aiheuttaa kipua.”
Klassisen idealistisen argumentin uusi muotoilu arvoilla ja käsitteillä höystettynä.

”Jos olisitte käyneet esimerkiksi psykologian kurssit, ymmärtäisitte, että aisti-informaatio otetaan vastaan ja tulkitaan juuri aivoissa. Siellä myös arvottaminen ja ajattelu tapahtuvat.”
Tieteeseen vetoava – ja siten tieto-opillinen – argumentti dualismin puolesta.

Sensori vastaa: Riippuu virkkeen pituudesta ja kohdasta a-f.

Useimmissa kohdissa kahdella lauseella ei varmaan pääse kuin 2/4 pisteeseen, mutta useimmissa kohdissa varmaan esim. kahdella kolmesta lauseesta koostuvalla hyvin muotoilulla virkkeellä voi päästä täysiin. (Toki enemmin varmaan kannattaisi kirjoittaa lyhyempiä virkkeitä.)

Hyvän vastauksen piirteissä (pitkästi kirjoitettua e-kohtaa lukuun ottamatta) vastaukset vaihtelevat välillä 55–85 sanaa, ja täysiin pisteisiin ei vaadita ihan niin paljoa.

Sensori vastaa: Ks. edellinen vastaus Kaleville.
Sensori vastaa: Hyveitä koskeva teoria voi olla mikä vaan (antiikin filosofia, jokin uskonto, positiivinen psykologia). Näkökulmaa ei tässä oltu rajattu ja HVP:sakin on monia vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Filosofisten teorioiden etu on, että ne ovat yleensä käsitteellisesti johdonmukaisia, mitä muista lähteistä tulevat teoriat harvoin ovat silloin, kun ne koskevat filosofisia kysymyksiä, kuten hyveitä.
Kohtien näkökulmat:
2.1 Hyveen käsite, suppeahko
2.2. Kahden aikakauden hyveiden vertailu, vähän laajempi
2.3 Hyveet ja elämän päämäärän, essee
Kysymykset laajuudesta ovat ymmärrettäviä, varsinkin esseiden tapauksessa. Merkkimäärärajoituksilla on yritetty rajata vastauksia, jotka eivät ole täysiä esseitä. Tämä on kuitenkin uusi asia. Oikeastaan vasta nämä rajaukset ovat herättäneet kysymykset eri pituisista esseistä. Tässä kokeessa ”tavallinen” essee on 10 p. t4:ssä (ja muodollisesti muttei käytännössä myös t1:ssä) on sen sijaan 20 p essee. Kyllä tämä tarkoittaa, että vastaavaan %-osuuteen pistemäärästä vastauksen täytyy olla puolta laajempi tai syvempi.
Sensori vastaa:
Oletan, että kysyjä tarkoittaa kohtaa 8.4. Ei voi olla eri merkitystä, jos on sama mieli, koska tismalleen samanlainen ilmaus (esim. sana tai lause) ei voi viitata eri asioihin. Siten ei voikaan tulla mieleen yhtään esimerkkiä. Jos kysyjä tarkoittaa kohtaa 8.1., olen vastannut edellä Nyymi99:lle.
Sensori vastaa: Vaikea sanoa, kahdesta syystä. Ensinnäkin se riippuu siitä, miten vaikea koe oli ja miten hyvin tämän syksyn kokelaat kirjoittavat, kuinka paljon pisteitä he saavat ja kuinka hyvin pärjäävät muissa aineissa. Näiden tietojen perusteella suoritus tasataan niin, että samantasoisella filosofian osaamisella saa pistemäärästä riippumatta saman arvosanan joka koekerralla. Toiseksi sähköisessä filosofian kokeessa on vasta kolmatta kertaa käytössä uusi 120 pisteen systeemi, jossa voi vielä tapahtua variaatiota. Tämä ei tarkoita, etteikö aika hyvin oli tiedossa, että tuolla pistemäärällä tulee B ja saattaa tulla C. Syksyllä 2016 filosofiassa vaadittiin L>87p, E>70p, M>58 p., C>46p, B>34p., A>24p. ja keväällä 2017 L>85p, E>66, M>52 p., C>40p, B>26p., A>15p.
Sensori vastaa: Kun kysymys on näin yleinen ja HVP on julkaistu, kannattaa katsoa sieltä eikä minun kirjoittaa sitä tähän uudestaan. Teorian tuntemusta (aineiston antamaa enempää) ei tarvittu, mutta toki piti tietää esim., mitä päättelyn pätevyys tarkoittaa.
Sensori vastaa: Ei välttämättä. Tehtävään voi helpohkosti vastata ainakin hyviin pisteisiin (10/20) asti ilman etiikan teorioita. Ja jos muuta käsitteistöä (esim. supererogatiivisuus) löytyy, voi päästä jopa kiitettäviin pisteisiin. Luonnollisesti hyvät pisteet edellyttävät hyvää eettistä pohdintaa, joka ottaa tilanteessa vaikuttavat tekijät huomioon.
Sensori vastaa: HVP painottaa todella paljon antiikin hyve-etiikkaa, koska useimmat myöhemmät kirjoittajat, kuten Nussbaum ja MacIntyre (osin Akvinolaisen kautta) tukeutuvat siihen. Käytännössä tämä kuitenkin useimmiten tarkoittaa juuri Aristoteleesta, kuten sinunkin tapauksessasi. Ansiokas Aristoteleen ja nykyajan hyve-eetikoiden tuntemus luonnollisesti antaa ainekset erinomaiselle vastaukselle. HVP:ssa on lueteltu paljon antiikkia ja kristinuskoa, mutta tarkoitus ei todellakaan ole, että kokelaan pitäisi tuntea kaikki nämä teoriat ja hyve-käsitykset.
Sensori vastaa: Viittaamatta kenenkään filosofiin, voi päästä korkeisiinkin pisteisiin. c-kohta ilmeisesti tarkoittaa osiota 2.2. Siinä kyllä kysytään ajallista vertailua, mutta ”yleisesti historiaan” kysymyksessä voi toki sisältää ennen vs. nyt asetelman, vaikea tämän kuvauksen pohjalta sanoa.
Sensori vastaa: YTL:n korkein päättävä elin, lautakunnan yleiskokous, on päättänyt, että se pitää huomioida -> niin pitää filosofiassakin tehdä. Varmaankin toki vielä syksyllä 17 suuri osa kokelaista on vanhan mukaisia; keväällä ja syksyllä 18 voi alkaa olla aika tasaista ja siitä eteenpäin enemmistö lienee uuden mukaisia. Koska Suomessa opetuksen järjestäjät saavat järjestää kurssit (ja lukiolaiset valita ne) niin kuin haluavat ilman valtakunnallisia raameja, YTL:n pitää järjestää kokeet niin, että ne voi suurin piirtein yhtä hyvin suorittaa, olipa lukio (opetuksen järjestäjä) tarjonnut kurssit miten vaan. Olennaista on tarjota kaikille reilu mahdollisuus.
Sensori vastaa: Nimien mainitseminen ei ole olennaista, jos asia on ymmärretty. Olen vastannut jo pariinkin pituus kysymykseen, yllä Kaleville juuri t1:stä. Tässä on hyvä huomata, että t1:n essee (5 kohtaa yhteensä) on 20 pisteen vastaus, kun muut esseet (t4 lukuunottamatta) ovat 10 pisteen ”arvoisia”. Siksi laajuuskin pitäisi olla n. kaksinkertainen. Toki sisältö aina ratkaisee.
Sensori vastaa: Kyse on yhdestä pisteestä, joten kovin pahasti metsään se ei mene missään tapauksessa. Tämä on hyvin spesifi kysymys, johon sensorikokous joutuu ehkä ottamaan kantaa (mahdollisten perustelujen pohjalla). Itse katsoisin kuitenkin, että Ennen esittämä aineellisten ja henkisten substanssien maininta, aivojen korostus ja argumentaatiotapa tekee hänestä selvän dualistin, jolloin idealismi on väärin. Kysymyksessä puhutaan myös ”tyypillisistä metafyysisistä tai ontologisista peruskäsityksistä”, ja transsendentaalisen idealismin eroamisessa (muusta) idealismista ei ehkä enää voida puhua tällaisista peruskannoista.
Sensori vastaa:
Ei ole, ks. edellä vastaus diogeneelle.
Sensori vastaa: Jossain määrin varmasti voi tulkita eri tavoin, mutta joissain tapauksissa taas ei; ks vastaus Mggr:lle. Nikin tulkintaa fysikalistiksi pitäisin kuitenkin hänen ajattelun ja käsitteiden korostuksensa takia ongelmallisena.
Sensori vastaa: Oletan, että kyse on ns. indeksikaalien (nyt, täällä jne.) soveltamisesta kohtaan 8.4. Tähän liittyy ongelma, että onko itse asiassa kyse samasta ilmauksesta (samasta mielestä), jos tällaista termiä käytetään eri tilanteessa. Joka tapauksessa, jos arvaukseni siitä, mitä tässä kysytään, on oikea ja vastaus on hyvin rakennettu, kyse on oivaltavasta ja omaperäisestä filosofisesta ajatuksesta, joka varmasti ansaitsee runsaasti pisteitä.
Sensori vastaa: Ks. edellinen vastaus Pettyneelle. Kyllä tässä voi päätyä Fregen kannasta poikkeavaan kantaan, jos sen pystyy filosofisesti perustelemaan. Tehtävänlaatijat vaan eivät ole uskoneet, että näin voisi tehdä. Ja kuten edellisessä vastauksessa esitin, hyvin oivaltavasta kannasta voi saada kunnolla pisteitä, vaikka näkemys ei aivan loppuun asti olisikaan filosofisesti perusteltavissa.
Sensori vastaa: On vaikea kuvitella monipuolista vastausta, jossa nuo käsitteet eivät olisi mukana, vaikka termejä ei vastauksessa käytettäisikään. Eli, jos asian on pystynyt käsittelemän monipuolisesti ja johdonmukaisesti ilman noita termejä (tai vastaavia sivistyssanoja, kuten substantiaalinen, aksidentaalinen, kontingentti), termien puute ei sinänsä ole miinus. Näkemättä vastausta on kuitenkin vaikea hahmottaa, miten tuo on mahdollista.
Sensori vastaa:
Koska filosofian vastaukset voivat avautua moniin suuntiin ja HVPssa suurinta osaa noista suunnista pyritään ainakin sivuamaan, on luonnollista, että parhaatkin vastaukset ovat lyhempiä kuin HVP:t. Samasta syystä vastaukset voivat poiketa HVP:n kohdista. Sen sijaan poikkeaminen ns. pisteohjeista eli pistemäärien yhteydessä mainituista vastauksen piirteistä on yleensä osoitus siitä, että vastauksessa on jotain vikaa. Ja jos useimmissa on vikaa, E tai L tuskin voi saada (pistemääristä ks. vastaus Ygerille edellä).
Kommentit

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit