Hyppää pääsisältöön

Arvoituksellisia muunnelmia on sujuva mutta sisäsiisti

Arvoituksellisia muunnelmia. Kuvassa Ilkka Heiskanen ja Heikki Kinnunen
Arvoituksellisia muunnelmia. Kuvassa Ilkka Heiskanen ja Heikki Kinnunen Kuva: Pictuner Oy All Rights Reserved Helsingin kaupunginteatteri,Heikki Kinnunen,Ilkka Heiskanen,Arvoituksellisia muunnelmia

Arvoituksellisia muunnelmia on kertomus kahdesta miehestä – ja juonen edetessä yhä enemmän eräästä erikoislaatuisesta naisesta.

Eksentristä, yksinäisellä Norjan saarella elävää Nobel-kirjailija Abel Znorkoa näyttelee Heikki Kinnunen ja palvottua tähteä haastattelemaan saapunutta paikallislehden toimittajaa Ilkka Heiskanen. Juonesta ei kannata kertoa lähtökohtia enempää, sillä esityksen nautinto perustuu paljolti yllätykseen.

Näytelmän nimi juontaa säveltäjä Edward Elgarin samannimiseen sävellykseen, jossa on teema ja sen 14 variaatiota. Näytelmän muoto toistaa samaa: näyttämöllä on koko ajan kaksi miestä, mutta heidän suhteensa toisiinsa muuttuu jatkuvasti. Mitä jos tämä olisi totta, entä tämä, vai sittenkin tämä?

Ranskalaisen kirjailija-filosodi Éric-Emmanuel Schmittin vuonna 1996 kirjoittama näytelmä on nyt toteutettu viiden teatterin yhteistuotantona. Helsingin kaupunginteatterin jälkeen esitys lähtee kiertämään Suomea.

Arvoituksellisia muunnelmia. Kuvassa Ilkka Heiskanen ja Heikki Kinnunen
Arvoituksellisia muunnelmia. Kuvassa Ilkka Heiskanen ja Heikki Kinnunen Kuva: Pictuner Oy All Rights Reserved Helsingin kaupunginteatteri,Heikki Kinnunen,Ilkka Heiskanen,Arvoituksellisia muunnelmia

Etukäteen minua kiinnosti taitavien näyttelijöiden yhteispeli, samoin Sakari Kirjavaisen ohjaus – näin hänen ohjaamansa Tove Janssonista kertovan näytelmän Majakanvartija viime vuonna Teatteri Avoimissa Ovissa. Se oli tekijöiden herkkä, kipeä ja henkilökohtainen puheenvuoro Janssonille.

Arvoituksellisia muunnelmia jäi kuitenkin varsin laimeaksi kokemukseksi.

Viihdyin kyllä katsomossa, tylsää ei ehtinyt tulla. Nautin Schmittin purevasta kielestä ja juonen jatkuvista käänteistä. Kinnusen ja Heiskasen sanailu sai monet kerrat nauramaan ääneen. Esitys antoi tilaa ajatella omaa elämäänsä, omia rakkauksia, omia harhoja. Ketä olen rakastanut kun olen rakastanut? Olenko tiennyt heistä lopulta mitään? Entä mitä vastavuoroisesti minusta on tiedetty, toivottu, kuviteltu?

Miten hieno ajatus sekin, että usein rakkaussuhteissa kaksi ihmistä erheellisesti luulee, että heidän haaveensa kohtaavat. Ja onni syntyy tuosta suurenmoisesta harhaluulosta.

Studio Pasilassa nähty tulkinta pysähtyi pintatasolle, jotenkin sisäsiistiksi. Päällimmäisenä oli koominen lataus, joka kenties söi mysteeriä, muunnelmien arvoituksellisuutta. Mielestäni esitys olisi voinut pelata paljon intensiivisemmin, paljon vereslihaisemmin päähenkilöiden välisellä kitkalla ja vetovoimalla. Sillä näytelmän sukkelan dialogin alla kiepsahtelevat valtavat asiat: rakkauden pelottavuus, elämää hallitseva valhe, kuolemanpelko, tappava sairaus, kyky kohdata maailma, halu paeta sitä.

Éric-Emmanuel Schmitt: Arvoituksellisia muunnelmia. Suomennos Leo Kontula. Ohjaus Sakari Kirjavainen. Lavastus Juha Mäkipää, puvut Elina Kolehmainen, valosuunnittelu Petteri Unkila, äänisuunnittelu Janne Auvinen. Rooleissa Ilkka Heiskanen ja Heikki Kinnunen. Ensi-ilta Studio Pasilassa 30.8.2017.
Yhteistuotanto: Helsingin Kaupunginteatteri, Hämeenlinnan Teatteri, Kuopion Kaupunginteatteri, Logomo ja Riihimäen teatteri.

Penkkitaiteilija

  • Apua olympialaisten vieroitusoireisiin

    Aristoteleen kantapään urheiluaiheisia ohjelmia

    Urheilu-uutiset ja -selostukset tuottavat Aristoteleen kantapää -ohjelman kuuntelijoille jatkuvasti hupia ja kielikorvan särähtelyä. Liekö syynä toimittajien kiire, vai aiheuttaako suoritusten herättämä tunnekuohu kompurointia ilmaisussa?

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Apua olympialaisten vieroitusoireisiin

    Aristoteleen kantapään urheiluaiheisia ohjelmia

    Urheilu-uutiset ja -selostukset tuottavat Aristoteleen kantapää -ohjelman kuuntelijoille jatkuvasti hupia ja kielikorvan särähtelyä. Liekö syynä toimittajien kiire, vai aiheuttaako suoritusten herättämä tunnekuohu kompurointia ilmaisussa?

  • Musiikki on elokuvan runollinen elementti. Avaruusromua 25.2.2018

    Avaruusromussa kuvallista musiikkia, elokuvasta ja muualta.

    Jos minä en olisi elokuvaohjaaja, minä tahtoisin olla elokuvamusiikin säveltäjä. Näin kerrotaan Steven Spielbergin sanoneen. Elokuvaohjaajat ymmärtävät, mikä on musiikin merkitys elokuvassa. Andrei Tarkovski puhui musiikista elokuvan runollisena elementtinä. Avaruusromussa kuvallista musiikkia, elokuvasta ja muualta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Viro 100 vuotta Teemalla

    Juhlaohjelmia Viron itsenäisyyspäivän viikolla

    Lauantaina 24.2.2018 vietetään Viron tasavallan satavuotisjuhlaa. Viro 100 -ohjelmia nähdään Teemalla torstaista sunnuntaihin 22.–25.2.

  • Katriina Huttunen: Hautausmaa on kotini

    Itsemurhan tehneen äiti käy hautausmaalla päivittäin.

    Helsingin Hietaniemessä on Suomen tunnetuin hautausmaa, joka on täynnä taidetta ja kuolleita merkkihenkilöitä. Suomentaja Katriina Huttunen käy siellä päivittäin. Hänen on pakko. Hautausmaa on hänen itsemurhan tehneen tyttärensä viimeinen leposija. Tämä essee on uskonnottoman ihmisen yritys levittää hautausmaan ilosanomaa.

  • Tutkimusmatkoja idän maisemiin. Avaruusromua 18.2.2018

    Myös miniatyyrisävellyksiä ja dub-kokeilua

    Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä Gustav John Ramstedt teki 1900-luvun alussa seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan. Elokuvantekijät Martti Kaartinen ja Niklas Kullström reissasivat G.J. Ramstedtin jalanjäljillä. Näin syntyi elokuva Eastern Memories, johon säveltäjä ja tuottaja Rasmus Hedlund teki musiikin. Avaruusromussa myös miniatyyrisävellyksiä, dub-henkistä kokeilua sekä abstraktia äänimaisemaa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Big Star: Nothing Can Hurt Me

    Dokumentti parhaasta bändistä joka ei koskaan menestynyt.

    Rakkaudella tehty pitkä dokumenttielokuva memphisiläisestä popyhtyeestä, josta piti tulla 1970-luvulla maailmankuulu mutta josta tulikin kulttibändien kulttibändi – muusikkojen, kriitikkojen ja asianharrastajien kiihkeän fanituksen kohde. Big Star oli "hienoin yhtye joka ei koskaan menestynyt".

  • Itsenäistyvän Viron ja Suomen ystävyys punnittiin villeinä vuosina

    Rodeo -elokuva avaa Viron itsenäistymisen ajan kulisseja

    Mitä tapahtui kulissien takana Viron itsenäistymisen aikana, romanttisella 90-luvulla, jolloin vapaus alkoi häämöttää ja sitten valkeni? Millainen oli henkilökemioiden merkitys Viron ja Suomen välisissä suhteissa? Mitä Suomessa ajateltiin Mart Laarin nuoren hallituksen hulluista ratkaisuista? Maanantaina 19.2. Yle TV1:llä palataan Viron villeihin vuosiin.

  • Samasta muotista

    Univormu yhdistää kantajat, ja erottaa heidät muista

    Univormu tarkoittaa yhdenmukaista. Sanasta tulee ensimmäiseksi mieleen armeija ja sotilaat. Yhtenäistä pukeutumista esiintyy kuitenkin monissa ammateissa, laitoksissa ja viroissa. Armeijan, poliisin ja palokunnan asujen on ensisijaisesti tarkoitus lisätä käyttäjien turvallisuutta ja mukavuutta.