Hyppää pääsisältöön

Arvoituksellisia muunnelmia on sujuva mutta sisäsiisti

Arvoituksellisia muunnelmia. Kuvassa Ilkka Heiskanen ja Heikki Kinnunen
Arvoituksellisia muunnelmia. Kuvassa Ilkka Heiskanen ja Heikki Kinnunen Kuva: Pictuner Oy All Rights Reserved Helsingin kaupunginteatteri,Heikki Kinnunen,Ilkka Heiskanen,Arvoituksellisia muunnelmia

Arvoituksellisia muunnelmia on kertomus kahdesta miehestä – ja juonen edetessä yhä enemmän eräästä erikoislaatuisesta naisesta.

Eksentristä, yksinäisellä Norjan saarella elävää Nobel-kirjailija Abel Znorkoa näyttelee Heikki Kinnunen ja palvottua tähteä haastattelemaan saapunutta paikallislehden toimittajaa Ilkka Heiskanen. Juonesta ei kannata kertoa lähtökohtia enempää, sillä esityksen nautinto perustuu paljolti yllätykseen.

Näytelmän nimi juontaa säveltäjä Edward Elgarin samannimiseen sävellykseen, jossa on teema ja sen 14 variaatiota. Näytelmän muoto toistaa samaa: näyttämöllä on koko ajan kaksi miestä, mutta heidän suhteensa toisiinsa muuttuu jatkuvasti. Mitä jos tämä olisi totta, entä tämä, vai sittenkin tämä?

Ranskalaisen kirjailija-filosodi Éric-Emmanuel Schmittin vuonna 1996 kirjoittama näytelmä on nyt toteutettu viiden teatterin yhteistuotantona. Helsingin kaupunginteatterin jälkeen esitys lähtee kiertämään Suomea.

Arvoituksellisia muunnelmia. Kuvassa Ilkka Heiskanen ja Heikki Kinnunen
Arvoituksellisia muunnelmia. Kuvassa Ilkka Heiskanen ja Heikki Kinnunen Kuva: Pictuner Oy All Rights Reserved Helsingin kaupunginteatteri,Heikki Kinnunen,Ilkka Heiskanen,Arvoituksellisia muunnelmia

Etukäteen minua kiinnosti taitavien näyttelijöiden yhteispeli, samoin Sakari Kirjavaisen ohjaus – näin hänen ohjaamansa Tove Janssonista kertovan näytelmän Majakanvartija viime vuonna Teatteri Avoimissa Ovissa. Se oli tekijöiden herkkä, kipeä ja henkilökohtainen puheenvuoro Janssonille.

Arvoituksellisia muunnelmia jäi kuitenkin varsin laimeaksi kokemukseksi.

Viihdyin kyllä katsomossa, tylsää ei ehtinyt tulla. Nautin Schmittin purevasta kielestä ja juonen jatkuvista käänteistä. Kinnusen ja Heiskasen sanailu sai monet kerrat nauramaan ääneen. Esitys antoi tilaa ajatella omaa elämäänsä, omia rakkauksia, omia harhoja. Ketä olen rakastanut kun olen rakastanut? Olenko tiennyt heistä lopulta mitään? Entä mitä vastavuoroisesti minusta on tiedetty, toivottu, kuviteltu?

Miten hieno ajatus sekin, että usein rakkaussuhteissa kaksi ihmistä erheellisesti luulee, että heidän haaveensa kohtaavat. Ja onni syntyy tuosta suurenmoisesta harhaluulosta.

Studio Pasilassa nähty tulkinta pysähtyi pintatasolle, jotenkin sisäsiistiksi. Päällimmäisenä oli koominen lataus, joka kenties söi mysteeriä, muunnelmien arvoituksellisuutta. Mielestäni esitys olisi voinut pelata paljon intensiivisemmin, paljon vereslihaisemmin päähenkilöiden välisellä kitkalla ja vetovoimalla. Sillä näytelmän sukkelan dialogin alla kiepsahtelevat valtavat asiat: rakkauden pelottavuus, elämää hallitseva valhe, kuolemanpelko, tappava sairaus, kyky kohdata maailma, halu paeta sitä.

Éric-Emmanuel Schmitt: Arvoituksellisia muunnelmia. Suomennos Leo Kontula. Ohjaus Sakari Kirjavainen. Lavastus Juha Mäkipää, puvut Elina Kolehmainen, valosuunnittelu Petteri Unkila, äänisuunnittelu Janne Auvinen. Rooleissa Ilkka Heiskanen ja Heikki Kinnunen. Ensi-ilta Studio Pasilassa 30.8.2017.
Yhteistuotanto: Helsingin Kaupunginteatteri, Hämeenlinnan Teatteri, Kuopion Kaupunginteatteri, Logomo ja Riihimäen teatteri.

Penkkitaiteilija

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava ja lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla - lue klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.

  • Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

    Kertomus Hyvät herrat -tv-sarjan tekemisestä

    KulttuuriCocktail kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Viidentenä tv-helmenä on Pertti Melasniemen ohjaama ja Lasse Lehtisen ja Aarno Laitisen käsikirjoittama Hyvät herrat, jota esitettiin MTV3:ssa 1990–1996.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • IRC Wizard Jarkko Oikarinen Changed Our Conversation Culture for Good

    Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old.

    One of the first global instant messaging services on the Internet was born as a summer job side project in 1988 in Oulu, Finland. Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old, is still the main discussion forum for tens of thousands of users.