Huume-Suomen uusi aika: käsikirjoitus

Jare: Aluksi ajateltiin, että siitä ei ole väärinkäyttöarvoa, varsinkin kun se on sorbitoliin sekoitettuna, että tulee mahaoireita ennemmin, mutta nopeesti sitten puistokemistit keksivät, että näin sen saa yksinkertaisesti eroteltuu. Ja tässä on sitten ihan käyttökelpoista, tosin pahanmakuista ainetta.

Jare: Tää dextrometorfaani on sellainen dissosiatiivi, joka aiheuttaa sellaisen arjen huolista etääntymisen ja hyvänolon euforian ja pienillä annoksilla vähän sellaista väsymystä ja hoipertelua, tasapaino ei oikein pelaa eikä motoriikka…. käyttäjällä on sellainen päänsisäinen maailma, jossa sitten sattuu ja tapahtuu kaikennäköistä.
Galaksireissuja joillakin tulee tai sitten kohtaa jonkin olion, olennon tai jumalan tai minkä vaan.

MOT: HUUME-SUOMEN UUSI AIKA

Suomen virallinen huumepolitiikka on vuosia pysynyt lähes ennallaan, mutta huumekulttuuri on radikaalisti muuttunut. Puhutaan huumemaailman vallankumouksesta, jota kukaan ei voi lopettaa.

Merkittävin muutos on tapahtunut huumeita kauppaavien ja käyttäjien profiileissa sekä ainekirjossa. Huumekauppa on siirtynyt laajasti verkkoon ja sen anonyymeille kauppapaikoille.

Huumelaboratoriot juoksevat kilpaa viranomaisten kanssa kehittämällä uusia yhdistelmiä sitä mukaan kun entiset julistetaan laittomiksi. Näitä huumeita kutsutaan muuntohuumeiksi.

MOT: Mitä sä tarkotat laillisilla aineilla?

Jare: No, näitä muuntohuumeita, mitkä ei oo viel listattu.
Niitä tulee jatkuvasti aina uusia tasasin väliajoin, niin siin menee oma aikansa, ennen ko niit lisätään sinne KKP-listoille, eli kuluttajamarkkinoilta kielletyt psykoaktiiviset aineet -listoille. Ja sit harvoinhan se muuntohuumeet pääsee huumausainelistalle.

Jare: Että ku helposti niihin tehdään joku pieni muutos siihen kemikaaliseen rakenteeseen, ja sitä kautta se ei sit oo niin, ole listattu aine. Joten sen voi vapaasti tilata ja myydä ja sillei.

MOT: Osaatko antaa esimerkin siitä, miten muuntohuumeita muutetaan niin, että pysytään aina huumausainelainsäädäntöä edellä?

Jare: Ensteks sitä MDPV:tä tuli hirveesti. Sit ku sitä kiellettiin, ni alettiin tuomaan alpha-PVP:tä. Sitten se tietysti kiellettiin, ni sit alettiin muuttaa sitä. Et oli kaikkee alpha-PHP. Sit nyt uusinpina niitä on esimerkiks 4-fluoro-alpha-PHP ja myös kloori-PH… -PVP. Näit on ihan lukemattomii.

Jare: Aikoinaan esimerkiks, jos ajattelee amfetamiinii, niin siitä saatiin tehtyy metamfetamiinii pienellä muutoksella. Että siihen tulee se metyyli-ryhmä. Sit amfetamiinista saa myös tän MDMA:n eli ekstaasin todella pienillä muutoksilla. Ja amfetamiinilla on myös nää halogenioidut aineet, et siihen lisätään kloorii, fluoria tai tämmöstä.

Tämän MOT:n päähenkilö on toiminut huumeiden modernissa alamaailmassa vuosikausia. Hän valmistaa, kokeilee, ostaa ja myy huumeita. Olemme luvanneet, että emme paljasta hänen henkilöllisyyttään, jotta saamme tietää miten huumevallankumousta tehdään. Kutsumme häntä Jareksi.

JARE

• opiskellut kemian alaa
• kokeillut yli tuhatta erilaista ainetta
• työkeikkoja huumelaboratorioihin ulkomailla
• tilannut netistä tutkimuskemikaaleja jo 15 vuotta

Jare: Mä oon aineita käyttäny oikeestaan kaikilla mahdollisilla käyttötavoilla. Että on kieleen levitetty, iholle ja on jopa pistetty selkäydinnesteeseen. Sitten hengittämällä, sit on tehty näitä aerosoleja ja ihan perinteinen pisto. Sit on niinko lihakseen pistetty, ihon alle.

Sitten oon myös tämmösessä tipassa ollut, ku on lyhytvaikutteinen aine tai semmonen, että vaikuttaa verenpaineeseen niin voimakkaasti. Sit oon syönyt, tietysti, nokittanut, plugannut, eli siis rektaalisesti. Siinä varmaan pääpiirteissään.

Pisimmät putket on kestäny neljä vuotta. Tosin silloon oli tämmönen, että lääkärin määräämä käyttö, mistä se sit alko, ja kipu, kivun hoitoon. Ja sitten aika kattavasti oon noita tutkimuskemikaaleja kaikkii kokeillut.

MOT: Millä tavalla sä oot päätynyt huumekauppiaaksi?

Jare: No, siinä oli useampiakin vaikuttavia tekijöitä. Et rahan takia, tietysti, se on vaikuttanu. Ja sitten semmonen ideologia, että kun joka tapauksessa ihmiset käyttää huumeita, niin ajattelin, että tarjoisin laadukkaita ja turvallisempia huumeita, mitä ne normaalisti käyttäis.

Jare: Muuntohuumeet on niin laaja käsite, että siel on paljon turvallisii, mut siel on paljon tosi vaarallisiikin aineita, mitkä saattaa aiheuttaa yhdellä käyttökerralla pysyviä haittavaikutuksia. Esimerkiks niinkun LSD-analogit, niin niillä ei hirveesti oo löytyny tutkittua haittaa. Jos käyttäjä tietysti on aikuinen ja kaikin puolin muuten terve.

Jare näyttää meille miten huumekauppa käy keskellä pääkaupunkiseutua. Aineen markkinointi tapahtuu verkossa. Tapaamispaikka ja –aika sovitaan salatuilla viestiyhteyksillä. Ostoskeskuksen vilkas parkkipaikka kelpaa. Asiakas on tavallinen suomalainen työssäkäyvä mieshenkilö.

Jare myös itse testaa, ovatko hänen myymänsä aineet sitä, mitä niiden on väitetty olevan.

Jare: Ykkönen, kakkonen ja neljäs testi meni täsmälleen miten piti eli osoittaa sinne amfetamiinin suuntaan. Kolmas testi oli vähän epäjohdonmukainen. Siksi testataan useammalla testillä eli jos testaa vain vaikka kolmella reagenssillä, niin saattaa tulla epämääräisiä. Kun nuo muut testit näyttivät amfetamiinia, niin oon kyllä ihan luottavainen, että se on ihan amfetamiinia.

MOT: Mitä riskejä sä näät omalla kohdalla Silkkitien kaupassa?

Jare: Nään siin taloudellisii riskejä, esimerkiks. Tietyn verran rikosoikeudellisiiki, vaikka yritän ny niitä laillisia aineita mahdollisimman paljon myydä ja semmosii, mitkä kantaa korkeintaan kahden vuoden vankeus… kahden vuoden rangaistuksii, minkä sit helposti saa ehdollisena.

Huumemaailman uudet säännöt ja käytännöt ovat johtaneet myös uudenlaiseen kissa ja hiiri -leikkiin poliisin, terveysviranomaisten ja huumekauppiaiden kesken.
Tässä leikissä on mukana muun muassa Tulli.

HANNU SINKKONEN

• Tullin valvontajohtaja
• noin 20 vuotta rikostorjunnan päällikkötehtävissä
• yli 30 vuotta Tullin palveluksessa

Sinkkonen: No se on määrätynlaista kilpajuoksua tällä hetkellä. Kun Suomessa tai vastaavissa muissa maissa luokitellaan uus huumaava aine huumeaineeksi, niin sen jälkeen se poistuu useasti markkinoilta ja tilalle tulee samankaltainen aine, jossa on pieni muutos siihen alkuperäiseen aineeseen.

MOT: Eli kun tilanne on tämä ja niitä yhdistelmiä on periaatteessa rajattomasti, onko tämä muuntohuumesota hävitty?

Sinkkonen: Totta kai pitää lähteä siitä liikkeelle, että pitää valistaa nuoria henkilöitä, että he ymmärtää nää vaarat mitä muuntohuumeisiin liittyy. Ja toisaalta pitää miettiä lainsäädännön kehittämistä siihen suuntaan, että tulis geneerinen luokittelu. Se tarkoittaa sitä, että kun tavaraa käytetään huumaavaan tarkoitukseen, niin sit siinä vois olla kysymys huumausainerikoksesta.

MOT: Eli aine luokitellaan huumausaineeksi oikeudessa?

Sinkkonen: No näin siinä yleensä tapahtuu niissä maissa, missä tää on käytössä.

Sinkkonen: Nyt on tullut ihan uus sukupolvi myyjiä, jotka toimii netin kautta. Ja hieman erilaisella profiililla kuin aikaisemmin. Ett aikaisemmin oli katu.. katumyyjiä, pihakauppiaita jotka sitten myi perinteisiä huumausaineita. Nyt tää sukupolvi on hieman erilaista.

MOT: Millä tavalla, muuten kuin että heillä on tätä nettiosaamista?

Sinkkonen: No lähinnä siitä ja sanotaanko että sen tyyppiset henkilöt ei olis pystynyt aikaisemmin toimimaan kadulla.

MOT: Eli heillä ei ole tällaista katu-uskottavuutta?

Sinkkonen: Ei välttämättä joo.

MOT: Mistä sä tiedät, onko siellä esimerkiks alaikäsiä käyttäjiä sun asiakaskunnassa?

Jare: No, tietysti se on mahdotonta tarkastaa heidän mitään henkkareita tai tämmösiä. Mutta en lähetä poste renta… restante -osoitteisiin. Vaan et täytyy olla joku asunto. Niin sitä kautta voi olettaa, et on suht kypsä. Ja sit jos keskustelus käy ilmi, et vaikuttaa hirveen niinko nuorelta tai mielenterveysongelmaiselta tai mitä tahansa, niin sitten oon kieltäytyny myymästä.

Sinkkonen: Kyllä semmoisia viitteitä on, että myös alaikäisille myydään ja myös sillä tavalla tiedetään, että kyseessä on alaikäiset henkilöt.

PEKKA HAKKARAINEN

• tutkimusprofessori, THL
• Päihteet ja riippuvuudet –yksikön päällikkö
• huumausainepoliittisen koordinaatiotyöryhmän jäsen

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen ei näe tilannetta toivottomana, vaikkakin markkinoille tulee jatkuvasti uusia psykoaktiivisia kemikaaleja, joiden sisällöstä käyttäjät eivät useinkaan ole tietoisia.

Hakkarainen: Kyllä siitä pitää olla huolissaan. Et se, se sisältää hyvin paljon arvaamattomuutta. Ja eihän tommoisten aineidenkäyttö ylipäätään, niin ei se nyt ole kovin terveellistä eikä terveyttä edistävää.
Se ei oo enää niin kun sellanen pienen vähemmistön, öö, syrjäytyvää leimaa kantava toiminta, vaan siitä on tullu niin kun tietyssä ikäryhmissä, nuorisokulttuurifrakmenteissa, öm, öm, vaikkapa klubilla kävijöiden keskuudessa on tullu aika normaalii, et siellä otetaan sitten tiettyjä aineita ja ei se oo mikään numero.

Hakkarainen: Nythän meillä on paljon positiivista kehitystä siinä, että, et suhtautuminen humalajuomiseen on monessa suhteessa niin kun muuttunu kriittisemmäksi ja erityisesti nuorten keskuudessa. Suhtautuminen tupakointiin on muuttunut aivan radikaalisti. Että tämmöset asennemuutokset on mahdollisia. Ja se on tähän nettimaailmaan ja sen tarjontaan, niin ehkä kuitenkin semmonen kestävin ratkasu, et jos ihmiset ei oo kiinnostuneita niistä, niin ei, ei, ei niitä väkisin suuhun tuoda.

Jare: Tietysti on pitkäaikasii terveyshaittoja pitkässä käytössä. Tai MDPV:llä näitä mielenterveysongelmia, että saattaa psykoosiin altis ihminen sairastuu psykoosiin. Ja sitte saattaa ihminen valvoo monta viikkoo. Että saattaa tehdä asioita, mitä katuu. Joskus muuntobentsot kanssa saattaa viedä muistin, tai sit et ihminen sammuu pitkäks aikaa jonnekin, joka on vaarallista. Ja joskus on nois bentsojen käytös joillakin ihmisillä liittyy pikkasen aggressiivisuutta, estottomuutta ja tämmösiä piirteitä.

Huumeisiin tai huumaaviin lääkkeisiin kuolee Suomessa vuosittain vajaa 200 ihmisiä. Jokaisesta myrkytyskuolemasta pyritään tutkimaan, mihin aineisiin henkilö on menehtynyt. Viimeisimmät julkaistut tilastot ovat vuodelta 2015.

Hakkarainen: Ne aineet, mitkä meidän kuolemantapauksissa näkyy, niin ne on näitä lääkeopioideja, sekä pubrenorfiinia, korvaushoitolääkkeenä käytettyä ainetta, plus sitten amfetamiini ja meta-amfetamiini. Mut nää lääkeopiodit, niiden kehitys näkyy Suomessakin hyvin selvästi. Et meillä on dramadoli, meil on oksikodoni, meil on fentanyyli -kuolemia joka vuosi.

Muuntohuumeita löytyy huumausainemyrkytyksiin kuolleista keskimäärin alle 40 henkilöltä. Ensihoitolääkäri James Boydilla on hyvä käsitys siitä, millä aineilla helsinkiläiset sekoittavat päänsä.

JAMES BOYD

• ensihoitolääkärinä Helsingissä n. 20 vuotta
• teki väitöskirjan yliannostusten hoidosta

Boyd: suuri osa näistä meidän huumeyliannostuksista liittyy tähän lakkaan ja se on mun mielestä ehkä ensimmäisiä muuntohuumeita. Se on ainakin lisännyt näitä yliannostustehtäviä. Ja sitten nää suuri osa näistä muuntohuumeista mitä Suomessa käytetään, amfetamiinin kaltaisia stimulantteja niin ehkä se, että näitä yliannostuksia on ehkä ehkä hieman enemmän kuin aikaisemmin ja voi voi olla sitten että ne on niin kuin rajumpia (että tämmöiset amfetamiinin kaltaisista aineet yliannostuksen ne) voi esiintyä tämmöistä silmitöntä riehumista, elimistön ruuminlämpötila nousee nopeesti hyvin korkeelle ja esimerkiksi kouristelua.

Boyd: suurin osa näistä lakkamyrkytyspotilaista onneks jää henkiin. Ja sitten mikä on toiseksi yleinen on nää opiaattimyrkytykset siinä vähän vaihtelee, sanotaan niin että jos potilaan sydän lyö (lyö) kun me tavoitetaan hänet, niin yleensä myös jää henkiin.

Boyd: Tyyppitarina on, että se on perjantai, lauantai, lauantai, sunnuntai -välinen yö, keskustan alueella, tämmöisessä ravintolassa tai juhlapaikassa, tanssipaikassa, tavallisia ihmisiä jotka on työssäkäyviä, opiskelee.. ja viettää muuten ihan normaalia elämää. Ja toinen ääripää on sitten ehkä myös piikkihuumeiden käyttäjät.

Boyd: Tällä hetkellä mä olen eniten huolissaan muunto-opioideista, jotka saattaa olla hyvinkin vahvoja potentteja ja suurin vaara on niille käyttäjille, että ne ei välttämättä osaa sitä annostella itelleen ja varsinkin kun näitä käytetään sitten sekaisin muiden keskushermoston ja hengityslamaavien aineiden kanssa, se yliannostuksen riski on suuri. Tämmöisiä vakavampia yliannostuksia olisi vuodessa noin 550.

MOT: Miltä tuntuu, kun ihmisiä kuolee huumeisiin?

Jare: Se on ihan mielettömän ikävää, varsinkin, jos se sattuu sillai lähipiiriin. Paras ystävä on kuollu huumeisiin ja löysinki hänet kuolleena. Ja se oli kyl todella rankkaa, että meni tosi pitkään, ihan vuosia ennen kuin ees vähän pääs yli. Ennen kuolemaan hänel oli iso stressi ja semmosta, et hän käytti stimulantteja ja valvo ja semmosta. Sitte aika paljo veti kaikkii eri päihteitä, että opioideja ja bentsoja siinä illalla ja pikkasen alkoholii. Niin tuo sitten niihin menehtyi.
Mutta se on tavallaan yks osasyy, miks tätä hommaa teenkin, että olis helpommin annosteltavat huumeet. En myy ihan vaarallisimmasta päästä olevii, mil on pieni terapeuttinen indeksi, eli siis käyttöannoksen ja tappavan annoksen väli on pieni.
Ja sit on mul myös lisäks niitä haittojen vähennystuotteita, vierottautumiseen käytettäviä aineita. Et jos joku lopettaa käytön, niin siinä sitten pyrin auttamaan.

MOT: Missä sä teet huumekauppaa?

Jare: Mä teen Tor-verkossa. Et käytännössä mä en lainkaan tapaa kasvokkain asiakkaitani tai hyvin harvoin.

Huumekaupan foorumi Suomessakin on ns. Tor-verkko. Se luotiin Yhdysvalloissa alun perin hyviin tarkoituksiin, turvaamaan käyttäjiensä anonyymiteetin, mutta kun verkossa pystyy toimimaan virkavallan ulottumattomissa, ovat myös rikolliset ottaneet sen käyttöönsä.
Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusvirasto NSA:n mukaan TOR-verkko on vaikeimmin valvottava verkko maailmassa.

MOT: Miten huumekauppa Tor-verkossa tapahtuu?

Jare: Sitä on useempii eri tapoja. Et on esimerkiks Sipulikanava, mikä on ihan yleinen foorumi, mis avoimesti myydään huumeita. Sit on minun mielest paljon parempi järjestelmä tää Silkkitie ja marketti, muut marketit. Siel asiakkaat antaa palautetta ja pystyy keskustelee myyjien kanssa huomattavasti paremmin. Et vähän niin ku kaikes muussaki verkkokaupassa, ihan laillisissa verkkokaupoissa. Et jos käy vaik Anttilan sivuilla, niin aika samal lailla se toimii. Et ainoo on just se, et täytyy laittaa vaa bitcoinessa sinne tilille. Ja ne menee sit välitilil, kunnes asiakas on saanu sen tavaransa. Ja sit et ku on tyytyväinen ja kaikin puolin ok, ni vapauttaa ne rahat. Jos ei oo, ni sen pystyy riitauttaa ja ylläpito ratkasee riitautukset.

MOT: Minkälaisia summia sä oot tehny Silkkitien kaupalla?

Jare: Ihan tarkkoja summia en muista, mut että on niitä useita kymmeniä tuhansii niillä laillisilla aineilla tullu tehtyy. Parhaimmillaan ostohinnan ja myyntihinnan ero voi olla kaheksankertanen. Jos tilaa vaikka näitä psykedeelejä, näitä LSD-analogeja, mitkä on laillisia, ni jos tilaa vaik 100 kappaletta niitä ulkomailta, ni ne saa varmaa sillai viis kuus euroo kappale. Sit ku niit myy yksittäin ja pienissä erissä, ni niit voi myydä viiteentoist, jotkut myy niit harvinaisempii jopa kahteenkymmeneenviiteen euroon kappale. Et siin on ihan hyvä marginaali.

MOT: Eli sä meet sinne verkkokauppaan ja sä tilaat sieltä tuotteen. Miten sä saat sen tuotteen?

Jare: No, itse olen postitse, mut jotkut käyttää myös maastokätkötystä ja pakettiautomaatteja ja tämmösiä. Silkkities on semmonen oma viestijärjestelmä, mis pystyy myös PGP-salaamaan ne viestit. Ni sitten kun myyjä on saanu maastotettuu sen tavaran, niin hän ilmottaa sijainnin asiakkaalle ja asiakas käy sitten hakemassa.

MOT: Minkälaisia tuotteita sä oot myyny Silkkitiellä?

Jare: Lähinnä näitä sillä hetkellä laillisia, tutkimuskemikaaleja. Ja jonkin verran on tullu myös näitä laittomia huumeita. Että esimerkiks kokaiinii pieni erä on tullu myytyy. Ja jonkun verran myös lääkeaineita ja semmosia.

Jare: Nyt kun nuo kerrokset erottu ja tuli sitä sakkaa eli pinkki ja sininen kerros ja aiemmatkin testit toimi, niin varmistu, että kokaiinia tämä on.

Tulli on ollut eturintamassa narauttamassa verkon anonyymejä, huumaavien aineiden kauppapaikkoja. Esimerkiksi Silkkitien huumekauppiaita Tulli on paljastanut yli 20 viimeisen kolmen vuoden aikana.
Tulli kykeni viime vuonna paljastamaan Suomen suurimmaksi huumeiden nettikaupaksi mainostetun Douppikaupan tekijät. Douppikaupan perustajan tapausta on käsitelty elokuussa hovioikeudessa Turussa.

JUHA NURMI

• tietoturva-asiantuntija
• kehittänyt Ahmia-hakukoneen TOR-verkkoon
• valmistelee väitöskirjaa TOR-verkon anonyymiteetistä

Juha Nurmi valmistelee tohtorin väitöskirjaa Tampereen teknillisessä yliopistossa TOR-verkon anonyymiteetistä. Hän on luonut TOR-verkkoon hakukoneen ja muun muassa laskenut, että suomalaiset tekivät Silkkitiellä vuonna 2015 huumausainekauppaa noin 2,5 miljoonalla eurolla.

Nurmi: Se verkkohan on kommunikaatiokanava, mut kylhän ne huumeet liikkuu edelleen fyysises maailmassa. Et tässähän kohtaa tulli on hyvin tehokkaasti seurannu kyllä huumelähetyksiä, pidättäny ihmisiä jotka tuo huumausaineita maahan koska se on edelleen fyysisen maailman tapahtumii.

MOT: oletteko onnistuneet murtamaan Tor-verkon kryptauksen?

Sinkkonen: Me ollaan onnistuttu paljastamaan siellä salauksia, ja onnistuttu murtamaan niitä ja ollaan pystytty löytämään niin myyjä- kuin ostajaportaita, myös kaupankäyntikohteita ja erittäin paljon virtuaalivaluuttaa.

MOT: No miten se on onnistunut Suomen tullilta, kun se ei ole muuallakaan päin maailmaa onnistunut?

Sinkkonen: Kansainvälisellä yhteistyöllä ja totta kai me ollaan panostettu siihen osaamiseen mitä siihen liittyy.

Silkkitiellä yhä huumekauppaa käyvien on vaikea uskoa, että Tulli pystyisi seuraamaan, mitä netin salaisimmissa paikoissa tapahtuu.

Sinkkonen: Nää myyjät markkinoi toimintaa, sitä, että se on anonyymiä ja nyt kato kun anonymiteetti on murrettu sekä rahan, ostajan että myyjän puolelta, niin nyt tulee vastareaktio, että eihän sitä ole voitu murtaa, koska muuten menisi kauppapaikka, uskottavuus. Heillä on kato raha kiinni siinä, että he pystyy myymään sitä anonymiteettiä.

MOT: Mutta Silkkitiellähän käydään esimerkiksi huumekauppaa tänäkin päivänä?

Sinkkonen: Kyllä käydään huumekauppaa tänäkin päivänä, me suunnataan sinne myös valvontaa.

Nurmi: Selkeesti voidaan sanoo et jos tullil olis joku yleinen tekninen keino rikkoo TOR-verkon anonymiteetti niin kylhän ne sulkis heti silkkitien huumausainekaupan, ei siit oo epäilystäkään. Koko palvelu menis alas tosi nopeesti.

Sinkkonen: No eihän mikään valvonta sataprosenttista ole. Että tuota kyllähän tuossa moottoritiellä ylinopeuttakin ajetaan vaikka sitä valvotaan

Nurmi: Niinku tossa noin kuukausi sitten maailman suurin huumausainekauppa Alfabay suljettiin. Ja sen sulkeminen perustu pitkälti siihen et sen perustaja ja pääylläpitäjä meni vahingossa kertomaan oikean sähköpostiosoitteensa ja tää johti aika nopeella aikataululla tän henkilön löytämiseen ja pidätykseen.

Nurmi: Eli siis salaus itsessään on yleensä vaikee murtaa koska se on hyvin vahva, matemaattisesti todistettu tapa salakirjottaa viestejä, mut esimerkiks jos käytetään huonoo salasanaa ja esim tulli saa tällasen tietokoneen haltuunsa joka on suojattu salasanalla ja se tieto on salattu siellä, ni tietysti voidaan esim alkaa arvaamaan sitä salasanaa. Ja toinen tietokone voidaan laittaa siihen viereen arvaamaan sitä salasanaa vaikka miljoona kertaa sekunnissa ja jos se salasana on lyhyt niin kyllähän se lopulta murtuu.

MOT: Ja sen jälkeen päästään jäljille mitä sillä tietokoneella on tehty?

Nurmi: Niin silloin nähdään kaikki mitä tietokoneella on tallennettuna Näin on käyny monta kertaa Suomessa, et huumekauppiaat on pitäny vaikka päiväkirjaa siitä ja merkannu talteen ostoksii ja myyntei sinne. Varmasti monen maan tiedustelu tarkkailee semmost tietoo et kuka käyttää TOR-verkkoo. Mut toisaaltahan TOR-verkolla on paljon käyttäjiä, joka hetki yli 2 miljoonaa. Ja tätä sanotaan semmoseks anonyymien joukoks. Ja koska se on iso tällä hetkellä, se ei välttämättä oo sille tiedustelijalle älyttömän hyödyllinen tieto.

Voiko tätä digitalisaation ja loputtomien tutkimuskemikaalien huumevallankumousta kukaan enää lopettaa?

Hakkarainen: Niin, jollain tapaa, vaikee nähdä, et se loppusi, me mennään koko ajan enemmän ja enemmän digimaailmaan ja enemmän ja enemmän tulee semmosta teknologiaa, jota on sitten keskitetysti hankala valvoa ja ihmiset voi rakennella omia systeemejään.

Jare: Monet näistä myyjistä on pääsääntöisesti luotettavia, varsinkin vähän vanhemmat. Joskus myyjät tekevät niitä niin sanottuja loppukusetuksia, jossa laittaa hirveen määrän tuotteita myyntiin, mitä heil ei välttämättä ees oikeesti oo ja ottaa siitä sit rahat, eikä lähetetä mitään. Siinä ei asiakas oikein voi mitään, että on menettänyt rahansa.