Hyppää pääsisältöön

Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

Pääkuva mitä veroilla saa juttuun
Vuonna 2016 Suomessa kerättiin veroja ja ns. pakollisia sosiaaliturvamaksuja yhteensä 95,2 miljardia euroa. Pakollisiin sosiaaliturvamaksuihin kuuluvat mm. palkoista pidätettävät työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Pääkuva mitä veroilla saa juttuun Kuva: Miro Johansson/Yle verot,asiakasmaksut

Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista.

Koulutuksen maksaa yhteiskunta

Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle. Peruskoulun jälkeen ilmaisuus jatkuu, tosin kirjat ja muut oppimateriaalit muuttuvat opiskelijalle maksullisiksi. Samoin koulumatkoja ei makseta.

Yhteiskunnalle kalleimmat opinnot käydään ammattikouluissa, halvimmat lukiossa.

Koulutuksen kustannukset yhteiskunnalle
Tiedot: valtiovarainministeriö 2015 Koulutuksen kustannukset yhteiskunnalle Kuva: Miro Johansson/Yle verot,asiakasmaksut,koulutus

Terveydenhoidossa asiakasmaksut kattavat vain siivun todellisista hinnoista

Kun saat terveyskeskuksen hammaslääkärikäynnista saat reilun kympin laskun ja sairaalan vuodeosastohoidosta viidenkympin laskun per päivä, niin tiedätkö oikeat kustannukset? Molempien hinta on todellisuudessa huomattavasti suurempi.

Yhteiskunnalle näiden hoitojen hinta on yli viisinkertainen: hammaslääkärikäynti maksoi v. 2015 Suomessa keskimäärin 86 euroa/käynti ja vuodeosastohoito 255 euroa/vuorokausi.

Fyysisessä erikoissairaanhoidossa ero asiakkaan hintalapun ja yhteiskunnan hintalapun välillä pomppaa jo yli tuhanteen euroon vuorokaudelta.

Eräiden terveyspalvelujen asiakasmaksut vs. todelliset kustannukset (€)
* Fyysinen (somaattinen) erikoissairaanhoito tarkoittaa muuta kuin psyykkistä erikoissairaanhoitoa. Hammashoidon osalta taulukossa on vain perusmaksu. Päälle tulevat toimenpidemaksut. Tiedot: valtiovarainministeriö 2015 ja Kuntaliitto Eräiden terveyspalvelujen asiakasmaksut vs. todelliset kustannukset (€) Kuva: Miro Johansson/Yle verot,asiakasmaksut

Lue lisää terveydenhuollon asiakasmaksuista

Terveyskeskuksen avohoidon maksut

Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukainen maksu, joka voi olla:

1) enintään 41,70 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu. Jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 20,90 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta. Jos asiakas esimerkiksi vuosimaksun maksettuaan käy kalenterivuoden aikana viisi kertaa terveyskeskuslääkärin vastaanotolla niin hän maksaa reilut 8 euroa käynniltä.

2) enintään 20,90 euron käyntimaksu. Maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana. Tämän vaihtoehdon mukaan asiakas maksaa viidestä terveyskeskuskäynnistä 12,50 euroa/käynti (3x20,90 = 62,70 jaettuna 5:llä = 12,54 euroa).
Kunta/kuntayhtymä voi valita käyttöönsä joko vaihtoehdon 1) tai 2).

Vuodeosastohoito

Vuodeosastohoitoa on kahdenlaista, lyhytaikaista ja pitkäaikaista, joista molemmista asiakasmaksuista säädetään lainsäädännössä. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta (sairaalajaksot) voidaan periä tällä hetkellä enintään 49,50 euron suuruinen hoitopäivämaksu.

Pitkäaikaisen laitoshoidon maksu perustuu asiakkaan omien (tai puolisoiden osalta suurempituloisen jouduttua laitoshoitoon, puolisoiden yhteisten nettotulojen) nettotulojen perusteella tehtyyn pitkäaikaishoitopäätökseen, jossa asiakkaalle itselleen jää käyttöön 15% ja hoitopaikalle 85% nettotuloista.

Hammashoito

Terveyskeskuksessa annetusta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä perusmaksuna enintään 10,30 euroa käynniltä, kun hoidon antaa suuhygienisti. Hammaslääkärin antamasta hoidosta voidaan perusmaksuna periä enintään 13,30 euroa ja erikoishammaslääkärin antamasta hoidosta enintään 19,40 euroa käynniltä. Perusmaksun lisäksi kustannuksia tulee tehdyistä toimenpiteistä, kuten paikkauksesta. Nämä toimenpidemaksut vaihtelevat kunnittain, mutta esimerkiksi Helsingissä puudutus maksaa lisäksi 6,70 euroa, paikkaus 15 - 43,60 euroa, röntgenkuvaus 6,70 -15 euroa ja hampaan poisto 14 - 29,80 euroa.

Fyysinen eli somaattinen erikoissairaanhoito

Somaattisen erikoissairaanhoidon osalta asiakas maksaa julkisella puolella erikoislääkärin poliklinikkakäynnistä 41,70 euroa. Hoidon todelliset kustannukset yhteiskunnalle vaihtelevat sen mukaan, millaisesta toimenpiteestä on kyse. Esimerkiksi luomen poisto on huomattavasti halvempi toimenpide kuin sydämen siirto. Kustannuksiin vaikuttaa myös liittyykö toimenpiteeseen sairaalassaolopäiviä, joista veloitetaan hoitopäivähinta.

Asiakasmaksut ovat poliittisia päätöksiä

Mistä sitten riippuu, kuinka suuren osan asiakas joutuu palveluista maksamaan?

Aivan itsenäisesti kunnat eivät pysty maksuja määräämään, sillä laki määrittelee enimmäismaksut. Kunnat voivat kuitenkin valita, ottavatko ne käyttöön pienemmät maksut tai antavatko palvelun peräti ilmaiseksi. Erot kuntien välillä voivat olla suuria.

Esimerkiksi Helsinki ei peri terveyskeskuskäynnistä maksua lainkaan. Joissakin kunnissa asiakas maksaa joko 41,70 euron vuotuisen terveyskeskusmaksun tai 20,90 euroa enintään kolmelta ensimmäiseltä käynniltä.

Viime kädessä asiakasmaksuista päättää kunnanvaltuusto tai kuntayhtymähallitus.

Tulot vaikuttavat moniin asiakasmaksuihin

Edellä esitetyt terveydenhoidon maksut ovat kaikki samansuuruisia riippumatta siitä, kuka palvelua käyttää. Asiakkaan tulot kuitenkin vaikuttavat monien julkisten palvelujen – kuten päivähoidon – maksuihin.

Päivähoitomaksu on 0 - 290 euroa kuukaudessa (perheen nuorimmalta lapselta). Lopullinen summa riippuu tuloista ja hoidossa olevien lasten määrästä. Perhepäivähoidon maksu määräytyy samoin perustein, esiopetus puolestaan on Suomessa ilmaista.

Päivähoitomaksut vaihtelevat myös kunnittain.

Esimerkiksi Helsingissä pienituloinen yksinhuoltaja ei maksa mitään yhden lapsen päivähoidosta. Yhteiskunta maksaa siis leijonanosan myös päivähoidosta.

Helsingin päivähoitomaksut
Tiedot: Helsingin kaupunki Helsingin päivähoitomaksut Kuva: Miro Johansson/Yle verot,asiakasmaksut,päivähoito

Myös vanhainkotihoidossa maksu perustuu hoidettavan asiakkaan tuloihin. Hoitopaikka saa asiakkaan nettotuloista 85 prosenttia ja asiakkaalle jää omaan käyttöön 15 prosenttia.

Esimerkiksi eläkeläisen keskimääräisillä tuloilla 900 euroa kuukaudessa laitos perii hoitomaksuna 765 euroa ja asiakkaalle jää 135 euroa. Asiakas maksaa siis hoitopäivästä 25,50 euroa.

Vastaavasti suurituloisen eläkeläisen jonka eläke on 3000 euroa kuukaudessa hoitomaksu on 2550 euroa ja eläkeläiselle jää 450 euroa. Tällöin asiakas maksaa hoitopäivästä 85 euroa.

Lue lisää päivä- ja vanhustenhoidon asiakasmaksuista

Lasten päivähoito

Lasten päivähoidon kustannus asiakkaalle vaihtelee 0 - 290 euroa/kk/lapsi eli suurimmillaan 13,5 euroa/hoitopäivä tulojen ja hoidossa olevien lasten mukaan. Toisesta lapsesta veloitetaan 90 % ja perheen muista lapsista 20 % kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Maksut vaihtelevat siis perheen koon ja tulojen sekä hoitoajan mukaan ja pienituloisimmille varhaiskasvatus on maksutonta.

Edellisessä esimerkissä nelihenkinen perhe, jolla on 2 lasta päivähoidossa maksaisi jo 5718 euron bruttokuukausituloilla päivähoidon maksimin 290 euroa. Noin 2394 euron kuukausituloilla päivähoidosta ei perittäisi maksua.

Kaksihenkinen perhe, jolla on yksi lapsi päivähoidossa alkaa maksaa päivähoitomaksua kun bruttotulot ylittävät 2149 euroa kuukaudessa. Päivähoitomaksu olisi tuolloin 27 euroa. 4433 euron bruttokuukausituloilla perittäisiin täysi maksu 290 euroa.

Vanhainkotihoito

Vanhainkotihoitoon soveltuu edellä esitetyt pitkäaikaishoidon maksuperusteet eli asiakasmaksu perustuu asiakkaan omien (tai puolisoiden osalta suurempituloisen jouduttua laitoshoitoon, puolisoiden yhteisten) nettotulojen perusteella tehtyyn pitkäaikaishoitopäätökseen, jossa asiakkaalle itselleen jää käyttöön 15% ja hoitopaikalle 85% nettotuloista.

Kaikkia julkisia palveluja ei kuitenkaan kateta veroilla vaikka ne toki suurimman osan valtion tuloista muodostavatkin. Valtiovarainmisteriön sivuilta löytyy myös erittely mihin kaikkeen valtion rahaa käytetään (kaaviota klikkaamalla pääsee yksityiskohtaisempiin tietoihin).

Mitä verot ovat?

Veroja on kahdenlaisia: välittömiä ja välillisiä veroja. Esimerkiksi tuloverot ovat välittömiä veroja ja kulutusverot, kuten vaikkapa arvonlisävero ja tupakkavero ovat välillisiä veroja. Suomessa verotuksen painopistettä on 1990-luvulta lähtien siirretty tuloverotuksesta kulutuksen verotukseen.

Veroja kerättiin vuonna 2016 noin 95 miljardia euroa. Suomen veroaste oli vuonna 2016 44,1% . Se tarkoittaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Sekä verojen määrä että bruttokansantuote määräävät siis veroasteen.

Kansainvälisesti verrattuna Suomen veroaste on varsin korkea. OECD-maiden vertailussa Suomen veroaste oli neljänneksi korkein. Edellä olivat Tanska, Ranska ja Belgia. Kansainväliset vertailua vaikeuttavat kuitenkin erot sosiaaliturvan ja tuloveron rakenteissa.

EDIT: 13.9: Terveysgrafiikan kuvatekstiin lisätty maininta että hammashodon asiakasmaksu kattaa vain perusmaksun. Lue lisää - osioon on lisätty esimerkkejä hammashoidon perusmaksun lisäksi tulevista toimenpidemaksuista.

  • Näin toimii talous: Mistä raha tulee?

    Raha syntyy velkaa ottamalla.

    Raha syntyy velkaa ottamalla. Kun asiakas nostaa lainaa pankista ja summa siirretään hänen tililleen, rahan määrä on kasvanut. Suurinta osaa siitä ei nimittäin hetki sitten ollut olemassakaan. Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, kirjoitetaan lainasopimus. Sen arvo on lainan summa plus korko, jonka pankki voi laskea omiksi varoikseen.

  • Näin toimii talous: Miten tuotteen tai palvelun hinta määräytyy?

    Markkinataloudessa hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä.

    Markkinataloudessa tuotteen hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella: paljonko tuotetta tai palvelua on tarjolla ja kuinka monet ja kuinka paljon ihmiset sitä haluavat. Jos appelsiineja on tarjolla enemmän kuin niitä ollaan vailla, myyjä laskee appelsiinien hintaa niin paljon, että saa ne kaupaksi.

  • Näin toimii talous: Mitä eroa on erilaisilla lainoilla?

    Lainaa voi maksaa takaisin eri tavoin.

    Jos lainaat rahaa pankista, valitset samalla, miten hoidat se takaisinmaksun: tasalyhennyksinä vai tasaerinä. Lainaaminen on pankille liiketoimintaa. Kun nostat lainaa, maksat takaisin paitsi lainaamasi summan, myös sille kasvaneen koron.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tupo, TES ja työtaistelu - ymmärrätkö työmarkkinoiden sanastoa?

    Työmarkkinatermit pähkinänkuoressa

    Syksy on työmarkkinaneuvottelujen aikaa. Uutiset puhuvat tuposta, keskitetystä ratkaisusta ja yleissitovuudesta. Mutta mitä ihmettä ne tarkoittavat ja miten työmarkkinat toimivat? Tämän paketin luettuasi ymmärrät työmarkkinauutisia entistä paremmin. Palkat neuvotellaan työmarkkinaneuvotteluissa Työmarkkinaneuvotteluja käydään työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen välillä.

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?