Hyppää pääsisältöön

Julkista nöyryytystä, syyllisen jäljittämistä ja lavastamista – tätä oli avioero sata vuotta sitten

Vanha lehtileike avioerokuulutuksesta 1920-luvulta.
Vanha lehtileike avioerokuulutuksesta 1920-luvulta. Avioero,1920-luku,kuulutukset

”Jos ei vaimoni Karoliina Hirvonen saavu luokseni vuoden ja vuorokauden kuluttua, olen hänestä laillisesti erossa”, kirjoitti Haminan Sanomiin J. E. Hirvonen vuonna 1915.

Sitten vain odoteltiin, josko vaimo olisi tullut takaisin. Jos ei tullut, eropaperit sai laittaa vetämään vuoden kuluttua. Vaimo leimattiin ilmiselväksi syylliseksi, sydämettömäksi hylkääjäksi. Mies taas oli kovia kokenut, puhtoinen ja nuhteeton.

Avioeron saaminen oli tahallisestikin hankalaa, onhan avioliitto ikuiseksi tarkoitettu. Jos joku jostain kumman syystä tahtoi purkaa papin aamenen, oli toisessa puoliskossa oltava jotain vikaa. Aviorikos oli tahallisen hylkäämisen rinnalla toinen oiva peruste avioerolle. Avioeroa ei tosin myönnetty, jos molemmat olivat rikokseen syyllistyneet. Pisteiden laskettiin olevan tasan.

Avioeroa oli niin hankala saada, että parit saattoivat jopa lavastaa hylkäämisiään.

Erojen määrä Suomessa ei aikanaan päätä huimannut. Hirvosten tapauksen aikaan myönnettiin eroja vain muutamia satoja vuodessa, vaikka liittoja solmittiin suhteessa väkilukuun enemmän kuin nykyään. Avioeroa oli niin hankala saada, että parit saattoivat jopa lavastaa hylkäämisiään. Edellisenä päivänä noustiin teatraalisesti eroa julistaen Viron laivaan ja seuraavana tultiin hissukseen takaisin.

Lehti-ilmoitukset ja kirkoissa kuuluttamiset olivat olennainen osa avioeroprosessia. Eroa ei esimerkiksi herunut, ellei hakenut tuomioistuimelta lupaa kuuluttaa kadonnutta puolisoa.

Vanha lehtileike avioerokuulutuksesta vuodelta 1920.
Vanha lehtileike avioerokuulutuksesta vuodelta 1920. Avioero,kuulutukset,1920-luku

Lehdissä ilmoiteltiinkin silloin tällöin näistä karanneista miehistä ja vaimoista, joiden oli ilmestyttävä takaisin vuoden ja yhden päivän sisällä. Yksi päivä vuoden päälle tuli siitä, että tuomioistuimen antama kuulutuslupa tuli voimaan vasta myöntämistä seuraavana päivänä.

1900-luvun alkupuoliskolla oli selvää, että lähes 200 vuotta vanhan yleisen lain naimiskaari tai naimakaari vaati kipeästi päivitystä.

Korkeassa oikeudessa puitavien erivapauskäytäntöä käyttävien erojen määrä alkoi nousta, ja eroja myönnettiin ”syystä tai toisesta”. Auvoisat järkiavioliitot olivat muuttuneet myrskyisän rakkauden satamiksi, joissa karille ajautuminen oli paljon todennäköisempää.

Lähteet:

Henriikka Lius: Mikä rikkoi avioliiton? Avioerot viidessä pohjoiskarjalaisessa kunnassa vuosina 1920–1939

Jenni Kangas: Paha puoliso, huono huoltaja - syyllisyys avioerossa ja lapsen huollossa 1900-luvulla

Tilastokeskus: Siviilisäätyjen muutokset

13.9.2017: Otsikkoa muutettu.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Porukalla eroon poikuudesta

    Pornolehtien lukijamatkat suuntautuivat bordelleihin.

    Suomalaiset pornolehdet järjestivät 1980-luvulla lukijamatkoja ulkomaille. Matkoilla peräkammarin pojat vietiin bordelleihin. Seksiturismin varjopuolia ei juuri pohdittu.

  • Paheelliset pikselit

    Internet mullisti myös pornon kuluttamisen ja jakelun

    Purkit olivat nuorten nörttien kohtaamispaikkoja 1980- ja 90 -luvuilla. Eroottisia sisältöjä vaihdettiin toisten kanssa. Internet mullisti myös pornon kuluttamisen ja jakelun.

  • Seksisensuurin lyhyt oppimäärä

    Pornolehtien epäsiveellisyyttä ratkottiin virkamiesvoimin.

    "Sukupuolikuria ja säädyllisyyttä" loukkaavien lehtien, kuvien ja kirjojen julkaiseminen oli Suomessa kielletty 1990-luvun lopulle asti. Painotuotteiden epäsiveellisyyttä arvioi oikeusministeriön alainen Epäsiveellisten julkaisujen valvontalautakunta.

  • Kortonkien gummisetä

    Miten kondomeista tuli Suomessa valtavirtaa.

    Suomen kondomineuvos Leif Grotell on yksi ehkäisyvälinealan konkareista. Hänen aikaansaannoksiaan ovat Suomen tunnetuimmat kondomibrändit Black Jack, Suki-Suki, Kukka ja mehiläinen, Magic ja Nam Nam. Kondomeihin liittyneen häveliäisyyden vuoksi Grotellin oma äiti ei ensimmäiseen 10 vuoteen kehdannut kertoa, mitä tuotteita poika myy työkseen.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.