Hyppää pääsisältöön

Barbet Schroederin dokumentti: Myanmarissa tehdään etnistä puhdistusta Buddhan nimessä

Barbet Schroederin dokumenttielokuva The Venerable W.
Barbet Schroederin dokumenttielokuva The Venerable W. Kuva: Les Films du Losange KulttuuriCocktail,Myanmar/Burma,Rakkautta ja anarkiaa

Myanmarissa on meneillään etninen puhdistus. Sveitsiläisohjaaja Barbet Schroederin dokumenttielokuva The Venerable W. kertoo buddhalaismunkista Ashin Wirathusta, joka on todellinen vihan apostoli ja vaatii rohingya–kansan muslimien hävittämistä Myanmarista. Dokumentti esitetään Rakkautta ja anarkiaa -festivaalilla Helsingissä.

Elokuvajulisteessa oranssiin tunikaan pukeutunut mies istuu lootusasennossa. Taustalla on kaupunki liekeissä. Miehellä on silmät kiinni ja hän näyttää olevan syvässä hengellisessä meditaatiossa. Rauhallisesta olemuksesta huolimatta pinnan alla roihuaa viha.

Julisteen Ashin Wirathu on suosittu buddhalaismunkki Myanmarissa. Hänen toimintansa turmelee jatkuvasti buddhalaisuuden suvaitsevaisuuden viestiä, jonka tärkeimpiä periaatteita ovat hyvyys, anteeksiantaminen ja väkivallattomuus.

Barber Schroederin uusi dokumentti Le Venerable W.
Barber Schroederin uusi dokumentti Le Venerable W. Kuva: Les Films du Losange le venerable w

Heinäkuussa 2013 Wirathu esiintyi Time-lehden kannessa, jonka otsikossa luki "Buddhalaisen terrorin kasvot”. 2000-luvun alkupuolelta lähtien hänen vihamieliset pamfletit vaativat muslimien ja erityisesti rohingya-heimon hävittämistä Myanmarista.

– Hän on petollisin ja pirullisin ihminen, jonka olen koskaan tavannut. Hänen älykkyytensä on vaikuttava, elokuvaohjaaja Barbet Schroeder kertoi viime toukokuussa retrospektiivinsä aikana Pariisissa, Pompidou-keskuksessa.

Sveitsiläisohjaaja tunnustaa lukkarinrakkautensa poliittisesti epäkorrekteihin hahmoihin. Hänen henkilögalleriassaan on ristiriitaisen briljantteja konnia ja kuohuttavia ihmishirviöitä. Schroederin uusin elokuva The Venerable W. on päätös ohjaajan “pahuuden trilogiaan”, joka alkoi dokumentilla Idi Amin Dada (1974).

Idi amin dada-dokumentti
Idi amin dada-dokumentti Kuva: Les Films du Losange Idi Amin,idi amin dada

Trilogian toinen osa, Paholaisen asianajaja (2007), käsittelee ranskalaista asianajajaa Jacques Vergèsiä. Hän edusti muun muassa natsirikollista Klaus Barbieta, terroristi Carlosta ja diktaattori Slobodan Milosevicia.

Schroederin dokumentit saattavat hämmentää katsojia. Ohjaaja antaa teoksissaan aina ääneen ihmishirviölle. Hän ei koskaan arvostele, moiti tai vastusta henkilöhahmojaan. Elokuvissa on riski yksiulotteiselle tulkinnalle.

– Lähestymistapani on saada ihmiset puhumaan luottamuksellisesti ja antaa vähitellen haastateltavan inhon tai totuuden purkautua itsestään, Schroeder kertoi keskustelussa Pompidou-keskuksessa.

Buddhalainen filosofia on aina kiehtonut Schroederia. Hän itse kääntyi buddhalaiseen uskoon vuonna 1961. Muutama vuosi sitten selatessaan buddhalaisuutta käsitteleviä tekstejä hän löysi sattumalta Yalen yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan raportin.

Hälyttävä teksti kuvasi rohingya-heimon vainoa Myanmarissa ja syytti buddhalaismunkkeja ääriliikkeestä. Ohjaaja halusi tietää enemmän aiheesta. Kuinka nämä munkit saattoivat saarnata vihaa Buddhan nimessä?

Pian tämän jälkeen Shroeder lähti Mandalayhin. Kaupungissa asuu 300 000 munkkia, ja Wirathu johtaa luostaria, jossa opiskelee noin 2800 munkkikokelasta. Kuuden kuukauden etsinnän jälkeen dokumentaristi tapasi vihdoin Wirathun ja sai hänet osallistumaan elokuvahankkeeseensa.

– Wirathu halusi tietää mikä oli motiivini tämän elokuvan takana. Vastasin, että Marine Le Pen jakaa monia hänen ideoitaan. Jos Le Penistä tulisi Ranskan presidentti, hän epäilemättä panisi toimeen osan Wirathun ohjelmasta muslimeja vastaan. Munkki oli helpottunut, koska hänellä oli tapana tavata toimittajia, jotka solvasivat häntä, ohjaaja kertoo.

Barbet Schroederin dokumentti
Barbet Schroederin dokumentti Kuva: Les Films du Losange le venerable w

Kun Ashin Wirathu ilmestyy elokuvassa ensimmäistä kertaa, hän puhuu hymyillen rauhallisella ja lempeällä äänellä. Hän vertaa muslimeja Afrikan monnikaloihin. Monnikalat lisääntyvät hyvin nopeasti, syövät toisiaan ja tuhoavat ympäristöä, hän väittää.

Saarnoissaan Wirathu syyttää muslimeja kaikesta pahasta. Hän vertaa heitä eräänlaiseen virukseen, joka uhkaa burmalaista identiteettiä.

– Buddhalaisnaisten on parempi naida vaikka koiria kuin muslimimiehiä, on Wirathun ääriliikkeen Ma Ba Than mantra.

Munkki solvaa muslimeja käyttäen väheksyvää ilmausta "kalar". Tämä sana tulee sanskritista ja se tarkoittaa ”mustaa”.

– Meidän on hävitettävä kalarit, tai he hävittävät meidät burmalaiset, hän saarnaa.

Barbet Schroederin dokumentti
Barbet Schroederin dokumentti Kuva: Les Films du Losange le venerable w

Wirathu toistaa jatkuvasti, että muslimi on raiskaaja, jonka ainoana tarkoituksena on häpäistä burmalaisia ja hävittää heidän rotunsa. Munkki näyttää elokuvaohjaajalle ylpeänä propagandavideota älypuhelimensa näytöltä. Huonolaatuinen video on kuin snuff-elokuvaa. Se näyttää burmalaisen naisen raiskauksen.

Tämä video perustuu tositapahtumiin. Vuonna 2012 kolme miestä raiskasi ja tappoi burmalaisen naisen. Tapaus aiheutti mellakoita, sillä poliisin mukaan miehet olivat muslimeja. Tämän seurauksena satoja muslimeja tapettiin ja heidän kyliään, talojaan ja moskeijoitaan poltettiin maan tasalle. Yli 100 000 ihmistä pakeni maasta ja he asuvat edelleen pakolaisleireissä.

Munkki ei juuri kaihda valehtelua rohingya-heimon kohdalla.

– Historiassa ei ole koskaan ollut rohingya-heimoa. He ovat laittomia maahanmuuttajia, jotka tulivat Bengalista. He ovat keksineet identiteettinsä saadakseen oikeuksia Myanmarin maaperällä. Tiedämme myös, että he polttavat itse talonsa saadakseen kansainvälistä apua, Wirathu kertoo elokuvaohjaajalle.

Barbet Schroederin dokumentti
Barbet Schroederin dokumentti Kuva: Les Films du Losange le venerable w

Munkki lietsoo puheissaan jatkuvasti pelkoa burmalaisen rodun häviämisestä. Radikaaleimmissa saarnoissaan hän vaati muslimien kitkemistä Myanmarista.

– Muslimiuhka on jo hälytystasolla! Jos tämä jatkuu, maassamme on yhä vähemmän buddhalaisia ja entistä enemmän muslimeja! Ja mitä tekee hallitus? Ei mitään! Joten kuunnelkaa minua tarkkaan! Muutaman päivän kuluttua annan teille merkin, olkaa valmiina! Varmistan, että “kalarilla” ei ole mitään syötävää! Varmistan, että heillä ei ole enää asuinpaikkaa, munkki sanoi puheessaan vuonna 2003.

Mellakat muslimeja vastaan puhkesivat pian Wirathun puheen jälkeen hänen kotikaupungissaan Kyauksessa. Sieltä ne levisivät myös muihin Myanmarin kaupunkeihin. Sotilasjuntta määräsi ulkonaliikkumiskiellon, ja Wirathu tuomittiin 25 vuodeksi vankeuteen sekä vihan ja konfliktien lietsomisen takia. Hänet vapautettiin vuonna 2012.

Nykyään Wirathun suosio on vaikuttavaa. Liikkeellä on tätä nykyä 10 miljoona kannattajaa reilun 51 miljoonan kansalaisen Myanmarissa. Mandalayssa munkit levittävät Wirathun videoklippejä ja pamfletteja sosiaalisessa mediassa. Ihmiset polvistuvat munkin edessä. Hänen saarnansa houkuttelevat jättimäisiä väkijoukkoja.

Barbet Schroederin dokumentti paljastaa vihan kauhistuttavat mekanismit. Wirathun menestys perustuu muslimivastaiseen puheeseen ja toimintaa. Pieninkin kipinä buddhalaismunkin vihamielistä saarnaa lietsoo väkivaltaa. Murhat, mellakat ja etniset puhdistukset ovat kiihtyneet Myanmarissa viime vuosina.

Ohjaaja käyttää elokuvassaan paljon arkistomateriaalia. Uhrit kuvasivat usein itse mellakoita älypuhelimillaan. Kuvat ovat erittäin rajuja: talot ovat liekeissä, burmalaiset kivittävät ja lyövät muslimeja rautakepeillä. Mellakoitsijat jatkavat kiihkeästi elottomien ihmisten lyömistä.

Barbet Schroederin dokumentti
Barbet Schroederin dokumentti Kuva: Les Films du Losange le venerable w

Näissä kuvissa myös armeija ja poliisi ovat välillä paikalla. He eivät kuitenkaan koskaan puutu väliin suojelemaan muslimeja. Schroeder muistuttaa myös Nobelin rauhanpalkinnon saajan Aung San Suu Kyin häiritsevästä hiljaisuudesta.

Elokuvassa on huomattavissa myös toinen tärkeä hahmo. Osa kohtauksista on hidastettuja ja taustalla kuuluu pieni hiljainen ääni. Kuiskaukset ovat Buddhan sanoja suvaitsevaisuudesta ja rakkaudesta.

– Tällaista ääriliikettä vastaan tarvitsin normaalin buddhalaisen näkökulman. Tarvitsin buddhalaisuuden ääntä ja lempeyttä. Halusin myös luoda rauhoittavia ja ironisia hetkiä, ohjaaja kertoo.

Pahuuden monimutkaisuus on todellinen pakkomielle Barbet Schroederin työssä. Se on ehtymätön teema sekä hänen dokumenttielokuvissaan että fiktioelokuvissaan. Epätavalliset, kiistanalaiset ja ristiriitaiset ihmiset kiehtovat häntä. Schroeder etsii loputtomasti heidän totuuttaan.

Barbet Schroederin dokumentti
Barbet Schroederin dokumentti Kuva: EPA URS FLUEELER Barbet Schroeder

– Meidän on opittava havaitsemaan, että pahuus piiloutuu valheiden, mutta joskus normaaliuden, hyvän mielialan, lempeyden ja jopa älykkyyden taakse, hän totesi.

Schroederilla oli jännittävä dokumenttielokuvahanke punaisista khmereistä. Hän ei tosin pystynyt tekemään sitä rahoituksen puutteen takia. Hän halusi haastatella Pol Potia ja muita punaisten khmerien johtajia heidän yliopistovuosistaan Pariisissa, kun he vastustivat kolonialismia.

– Se oli elokuva utopian diktatuurista. Punaisten khmerien kohdalla ajattelin, että pahuus voi piiloutua myös kunnianhimoisten aikomusten taakse parempaa maailmaa luodessa, ohjaaja selitti.

maitresse
maitresse Kuva: Les Films du Losange Maîtresse

76-vuotias Barbet Schroeder on paradoksaalinen elokuvaohjaaja. Hän oli 1960-luvulla mukana ranskalaisen elokuvan uudessa aallossa. Hän loi vuonna 1962 Eric Rohmerin kanssa Les Films du Losange -tuotantoyhtiön. Hänen työnsä on kuitenkin kaukana Jean-Luc Godardin, Jacques Rivetten, Claude Chabrolin ja François Truffautin elokuvista.

Barbet Schroederin elokuvat kuvailevat hyvin erilaisia maailmoja. Ne tutkivat niin vaikutusvallan, väkivallan, moraalisuuden kuin poikkeavuudenkin syvyyksiä. Hänen ensimmäinen elokuvansa Lisää! Lisää! (1969) oli sukellus huumeiden maailmaan. Maîtresse (1975) tutki taas alistumista ja sadomasokismia.

Barbet Schroederin dokumentti
Barbet Schroederin dokumentti Kuva: EPA/FRANCK ROBICHON Barbet Schroeder

Barbet Schroeder on arvoitus. Hänen värikäs elokuvatuotantonsa rikkoo rajoja. Jokainen elokuva muuttaa tyyliä, genreä ja maailmaa. Hän on kuvannut elokuvia Espanjassa, Ranskassa, Afrikassa, Kolumbiassa, Japanissa ja erityisesti Yhdysvalloissa.

Hollywoodissa hän teki henkilökohtaisempia projekteja, kuten kirjailija Charles Bukowskista kertovan dokumenttisarjan The Bukowski Tapes (1982-1987) sekä fiktioelokuvan Baarikärpänen (1987). Schroeder ohjasi myös kaupallisia menestyselokuvia ja toimintatrillereitä, kuten Onnen Kulissit (1990), Nuori naimaton nainen (1992) ja Numeromurha (2002). Hän työskenteli myös ohjaajana Mad Men -sarjassa.

Kun kysytään Schroederilta miksi hän tekee elokuvia, hän vastaa:

– Nähdäkseen tarkemmin. Charles Bukowski kerran tokaisi: Saa hitto vieköön olla tyytyväinen, että tällaisia tyyppejä on vielä olemassa!”

EDIT 13.09.2017 klo 22:20 korjattu terminologiaa: kansanmurha muutettu etniseksi puhdistukseksi.

Lue täältä lisää Myanmarin etnisen puhdistuksen tapahtumista ja syistä:

Kommentit