Hyppää pääsisältöön

Matti Yrjänä Joensuun teosten rikoskonstaapeli Harjunpää havainnoi elämää humaanilla tavalla

Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu
Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu Matti Yrjänä Joensuu

Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu tunnetaan erityisesti Harjunpää-sarjastaan. Rikosylikonstaapeli Timo Harjunpää on selvittänyt rikoksia yhdessätoista romaanissa, joista on tehty myös elokuvia, tv-sarjoja ja kuunnelmia.


Rikoskirjailija Matti Yrjänä Joensuun (1948–2011) tyylilaji oli poliisiromaani. Hänen esikoisteoksensa Väkivallan virkamies julkaistiin vuonna 1976. Joensuulle myönnettiin Valtion kirjallisuuspalkinto vuonna 1982, ja hän sai myös kolme Vuoden johtolanka -palkintoa. Lisäksi hän oli kaksi kertaa Finlandia-ehdokkaana. Joensuun teoksia on julkaistu noin 20 kielellä ja hänen romaaneistaan on tehty elokuvia, tv-sarjoja, näytelmiä ja kuunnelmia. Kirjailija itse oli myös poliisi. Hän valmistui poliisiksi vuonna 1973 ja työskenteli Helsingin poliisilaitoksessa eri työtehtävissä. Joensuu jäi eläkkeelle poliisin toimestaan syksyllä 2006.

Timo Harjunpää–empaattinen poliisimies

Joensuun dekkareiden tunnetuin hahmo on rikoskonstaapeli Timo Harjunpää. Nimensä hän sai vuonna 1966 virkatehtävissään kuolleen Reino Harjunpää -nimisen poliisin mukaan. Dekkareiden Harjunpää on empaattinen henkilöhahmo, joka suhtautuu kohtaamiinsa rikoksiin kuin perheeseensäkin inhimillisesti. Humaanin poliisihahmon taustalla ovat kirjailijan omat kokemukset väkivaltarikosten tutkijana. Radiokeskustelussa Joensuu kertoo, että komeiden seinien sisäpuolelta löytyi usein samanlaista tuskaa kuin vähäosaistenkin keskuudesta. Siksikin hänelle on ollut tärkeää ymmärtää rikoksentekijän taustaa. Se ei suinkaan merkinnyt samaa kuin hyväksyminen vaan pikemminkin mekanismin ymmärtämistä. "Näiden rikollisen tekojen takana usein olivat tunne-elämän ongelmat, jotka ovat saattaneet tulla sukupolvien takaa kasautuen juuri tähän yhteen ihmiseen", Joensuu toteaa.

Harjunpää muistuttaa todellista poliisiammattilaista, sillä Joensuu on omien sanojensa mukaan pyrkinyt kuvaamaan poliisin työtä realistisesti - toisinaan jopa liiankin. Hänen mukaansa ihmisillä on usein todellisuudesta poikkeava mielikuva ammatista, kyseenalainen kiitos siitä kuuluu ennen kaikkea kirjoille ja elokuville. Harjunpää tavallaan puhkaisee tämän kuplan. Vaikka Harjunpää kulkee kaidalla polulla, hänellä on samanlaisia tuntemuksia kuin rikollisilla joiden perässä hän on. Harjunpää ja rakkaudennälkä (1993) -romaanissa niin konstaapeli kuin konnakin tuntevat tahoillaan, mitä tarkoittaa rakkaudennälkä.

Joensuun romaanien yhteiskuntakuvasta väitelleen Voitto Ruohosen mielestä Joensuu rikkoi dekkariperinteen kerronnan tuomalla teoksiinsa moniäänisen kerronnan, jossa kaikki osapuolet saavat samanlaisen painoarvon. Radio-ohjelmassa Sadan vuoden kirjat (2017) hän toteaa näiden romaanien teemana on usein yksinäisyys, joka koskettaa niin Harjunpäätä kuin useita eri romaanihenkilöitä.

Ruohonen myös toteaa, että suurin osa Joensuun teoksista on samaa tarinaa. Vain tapahtumat ja henkilöt vaihtuvat Harjunpäätä lukuun ottamatta. Aamun kirja -ohjelmassa (2010) Joensuu myöntää itsekin, että vuosien varrella tietyt asiat eivät teoksissa ole muuttuneet. Näitä ovat rikokset ja niiden elementit, inhimilliset tunteet sekä kärsimykset. Sen sijaan rikoksen tekotavat ja keinot, joilla rikoksia tutkitaan, ovat muuttuneet, kirjailija sanoo. "Uskoisin kuitenkin, että Harjunpää on pysynyt kutakuinkin ennallaan", hän toteaa.

Rikoskirjallisuus pyrkiikin pukemaan sanoiksi vaiettua todellisuutta yhteiskunnasta.― Kari Mäkinen

Kymmenen kirjaa rikoksesta -sarjassa käsiteltiin Joensuun teosta Harjunpää ja rakkaudennälkä (1996). Sekä juontaja Timo Harakka että vieraat Anna Kortelainen ja arkkipiispa Kari Mäkinen pitivät romaania yhtenä lajityyppinsä klassikkona, jota on mahdotonta ohittaa puhuttaessa rikoskirjallisuudesta. Keskustelijat nostivat esiin dekkareiden kaavamaisuuden, joka heidän mielestään on turvallinen tapa kohdata kuolema - joskin fiktiivisen henkilön kuolema.

"Syyllisyys ja armo ovat myös dekkareiden perusaineistoa", totesi Kari Mäkinen ja jatkoi, että "niille ei kauheasti ole sanoja tässä kulttuurissa." Mäkinen näki myös Harjunpään rakkauden kokemuksen pohjautuvan johonkin uskonnolliseen elementtiin, joka teoksessa on toisaalta piilotettu toisaalta näkyvissä.


Harjunpää ja rakkaudennälkä -romaani on keskustelijoiden mielestä kenties inhimillisin ja lämpöisin Joensuun romaaneista, jossa rikoksentekijä "Tipi" ja rikoskonstaapeli Harjunpää ovat tavallaan rinnakkaishahmot. Miehet kulkevat samojen teemojen kanssa elämässään. "Joensuu kuvaa yhteiskunnallisia ongelmia, joita poliisi näkee työssään mutta joita ei julkisessa keskustelussa haluta nähdä", Mäkinen lisäsi. Hänen mukaansa dekkarit pyrkivätkin pukemaan sanoiksi vaiettua todellisuutta yhteiskunnasta.

Harjunpää ja Pahan pappi tuo poliisin uudelle vuosituhannelle

Joensuun 2000-luvun ensimmäinen Harjunpää-romaani oli Pahan pappi (2003). Nimihenkilö on eräänlainen myyttinen olento, joka asustaa niin Kyöpelivuorella kuin kaupungin maanalaisissa onkaloissa. Hän tarvitsee uhreja, joita hän uhraa jumalalleen maammolle. Olli Saarela ohjasi vuonna 2010 romaanin pohjalta elokuvan, jossa niin mielenmaisema kuin empaattinen poliisimies Harjunpääkin poikkeavat romaanista. Kalle Kinnunen kirjoitti Suomen Kuvalehdessä, että "pohdiskelevasta poliisista tuli valkokankaalla sihisevä kovanaama." Rikoskonstaapeli Harjunpäätä elokuvassa näytellyt Peter Franzén totesi haastatteluissa elokuvan tuoneen poliisin uudelle vuosituhannelle.

Lähteet: Suomen Kuvalehti 8.12. 2011, 20.10. 2010; Ruohonen Voitto, Paha meidän kanssamme: Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvasta. Väitöskirja, Otava 2005; Nordman Risto & Nykänen Harri: Huumekyttä, Juva WSOY 1991

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.