Hyppää pääsisältöön

Matti Yrjänä Joensuun teosten rikoskonstaapeli Harjunpää havainnoi elämää humaanilla tavalla

Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu
Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu Matti Yrjänä Joensuu

Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu tunnetaan erityisesti Harjunpää-sarjastaan. Rikosylikonstaapeli Timo Harjunpää on selvittänyt rikoksia yhdessätoista romaanissa, joista on tehty myös elokuvia, tv-sarjoja ja kuunnelmia.


Rikoskirjailija Matti Yrjänä Joensuun (1948–2011) tyylilaji oli poliisiromaani. Hänen esikoisteoksensa Väkivallan virkamies julkaistiin vuonna 1976. Joensuulle myönnettiin Valtion kirjallisuuspalkinto vuonna 1982, ja hän sai myös kolme Vuoden johtolanka -palkintoa. Lisäksi hän oli kaksi kertaa Finlandia-ehdokkaana. Joensuun teoksia on julkaistu noin 20 kielellä ja hänen romaaneistaan on tehty elokuvia, tv-sarjoja, näytelmiä ja kuunnelmia. Kirjailija itse oli myös poliisi. Hän valmistui poliisiksi vuonna 1973 ja työskenteli Helsingin poliisilaitoksessa eri työtehtävissä. Joensuu jäi eläkkeelle poliisin toimestaan syksyllä 2006.

Timo Harjunpää–empaattinen poliisimies

Joensuun dekkareiden tunnetuin hahmo on rikoskonstaapeli Timo Harjunpää. Nimensä hän sai vuonna 1966 virkatehtävissään kuolleen Reino Harjunpää -nimisen poliisin mukaan. Dekkareiden Harjunpää on empaattinen henkilöhahmo, joka suhtautuu kohtaamiinsa rikoksiin kuin perheeseensäkin inhimillisesti. Humaanin poliisihahmon taustalla ovat kirjailijan omat kokemukset väkivaltarikosten tutkijana. Radiokeskustelussa Joensuu kertoo, että komeiden seinien sisäpuolelta löytyi usein samanlaista tuskaa kuin vähäosaistenkin keskuudesta. Siksikin hänelle on ollut tärkeää ymmärtää rikoksentekijän taustaa. Se ei suinkaan merkinnyt samaa kuin hyväksyminen vaan pikemminkin mekanismin ymmärtämistä. "Näiden rikollisen tekojen takana usein olivat tunne-elämän ongelmat, jotka ovat saattaneet tulla sukupolvien takaa kasautuen juuri tähän yhteen ihmiseen", Joensuu toteaa.

Harjunpää muistuttaa todellista poliisiammattilaista, sillä Joensuu on omien sanojensa mukaan pyrkinyt kuvaamaan poliisin työtä realistisesti - toisinaan jopa liiankin. Hänen mukaansa ihmisillä on usein todellisuudesta poikkeava mielikuva ammatista, kyseenalainen kiitos siitä kuuluu ennen kaikkea kirjoille ja elokuville. Harjunpää tavallaan puhkaisee tämän kuplan. Vaikka Harjunpää kulkee kaidalla polulla, hänellä on samanlaisia tuntemuksia kuin rikollisilla joiden perässä hän on. Harjunpää ja rakkaudennälkä (1993) -romaanissa niin konstaapeli kuin konnakin tuntevat tahoillaan, mitä tarkoittaa rakkaudennälkä.

Joensuun romaanien yhteiskuntakuvasta väitelleen Voitto Ruohosen mielestä Joensuu rikkoi dekkariperinteen kerronnan tuomalla teoksiinsa moniäänisen kerronnan, jossa kaikki osapuolet saavat samanlaisen painoarvon. Radio-ohjelmassa Sadan vuoden kirjat (2017) hän toteaa näiden romaanien teemana on usein yksinäisyys, joka koskettaa niin Harjunpäätä kuin useita eri romaanihenkilöitä.

Ruohonen myös toteaa, että suurin osa Joensuun teoksista on samaa tarinaa. Vain tapahtumat ja henkilöt vaihtuvat Harjunpäätä lukuun ottamatta. Aamun kirja -ohjelmassa (2010) Joensuu myöntää itsekin, että vuosien varrella tietyt asiat eivät teoksissa ole muuttuneet. Näitä ovat rikokset ja niiden elementit, inhimilliset tunteet sekä kärsimykset. Sen sijaan rikoksen tekotavat ja keinot, joilla rikoksia tutkitaan, ovat muuttuneet, kirjailija sanoo. "Uskoisin kuitenkin, että Harjunpää on pysynyt kutakuinkin ennallaan", hän toteaa.

Rikoskirjallisuus pyrkiikin pukemaan sanoiksi vaiettua todellisuutta yhteiskunnasta.― Kari Mäkinen

Kymmenen kirjaa rikoksesta -sarjassa käsiteltiin Joensuun teosta Harjunpää ja rakkaudennälkä (1996). Sekä juontaja Timo Harakka että vieraat Anna Kortelainen ja arkkipiispa Kari Mäkinen pitivät romaania yhtenä lajityyppinsä klassikkona, jota on mahdotonta ohittaa puhuttaessa rikoskirjallisuudesta. Keskustelijat nostivat esiin dekkareiden kaavamaisuuden, joka heidän mielestään on turvallinen tapa kohdata kuolema - joskin fiktiivisen henkilön kuolema.

"Syyllisyys ja armo ovat myös dekkareiden perusaineistoa", totesi Kari Mäkinen ja jatkoi, että "niille ei kauheasti ole sanoja tässä kulttuurissa." Mäkinen näki myös Harjunpään rakkauden kokemuksen pohjautuvan johonkin uskonnolliseen elementtiin, joka teoksessa on toisaalta piilotettu toisaalta näkyvissä.


Harjunpää ja rakkaudennälkä -romaani on keskustelijoiden mielestä kenties inhimillisin ja lämpöisin Joensuun romaaneista, jossa rikoksentekijä "Tipi" ja rikoskonstaapeli Harjunpää ovat tavallaan rinnakkaishahmot. Miehet kulkevat samojen teemojen kanssa elämässään. "Joensuu kuvaa yhteiskunnallisia ongelmia, joita poliisi näkee työssään mutta joita ei julkisessa keskustelussa haluta nähdä", Mäkinen lisäsi. Hänen mukaansa dekkarit pyrkivätkin pukemaan sanoiksi vaiettua todellisuutta yhteiskunnasta.

Harjunpää ja Pahan pappi tuo poliisin uudelle vuosituhannelle

Joensuun 2000-luvun ensimmäinen Harjunpää-romaani oli Pahan pappi (2003). Nimihenkilö on eräänlainen myyttinen olento, joka asustaa niin Kyöpelivuorella kuin kaupungin maanalaisissa onkaloissa. Hän tarvitsee uhreja, joita hän uhraa jumalalleen maammolle. Olli Saarela ohjasi vuonna 2010 romaanin pohjalta elokuvan, jossa niin mielenmaisema kuin empaattinen poliisimies Harjunpääkin poikkeavat romaanista. Kalle Kinnunen kirjoitti Suomen Kuvalehdessä, että "pohdiskelevasta poliisista tuli valkokankaalla sihisevä kovanaama." Rikoskonstaapeli Harjunpäätä elokuvassa näytellyt Peter Franzén totesi haastatteluissa elokuvan tuoneen poliisin uudelle vuosituhannelle.

Lähteet: Suomen Kuvalehti 8.12. 2011, 20.10. 2010; Ruohonen Voitto, Paha meidän kanssamme: Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvasta. Väitöskirja, Otava 2005; Nordman Risto & Nykänen Harri: Huumekyttä, Juva WSOY 1991

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.