Hyppää pääsisältöön

Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia

Jarmo Mäkinen
Jarmo Mäkinen Rikostarinoita Suomesta

Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista.

Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja. Areenassa sarjasta on toistaiseksi katsottavissa yhteensä kymmenen jaksoa.

Näin syntyi Rikostarinoita Suomesta -sarja

Rikostarinoita Suomesta -sarjan idea syntyi Productum Oyn: tuottajan Markku Kaireksen mukaan oikeuslääketieteellisen laitoksen työstä kertovan ohjelman jälkeen. Pohjantähden alla -sarjaan kuuluva Elämää kuoleman talossa -jakso poiki poliisin taholta ehdotuksen, josko Kaires olisi kiinnostunut tekemään televisiosarjan rikostutkijoista ja tosielämän rikoksista. Ensin olisi kuitenkin luotava konsepti, sen jälkeen hankittava yhteistyötahoja ja ennen kaikkea löydettävä ne rikokset, joista sarjaa voisi ryhtyä tekemään.

Tuottaja Markku Kaires
Markku Kaires Tuottaja Markku Kaires Kuva: Sirpa Jegorow 2017,Markku Kaires
Rikos kiehtoo aina, ennen kaikkea henkirikokset.― Markku Kaires

Rikossarjan konsepti oli lopultakin yksinkertaisuudessaan vakuuttava: asiapitoinen sarja, jossa aiheisiin tutustutaan vain rikostutkijoiden kautta. Tämä oli merkittävä tekijä, miksi rikostutkijat lähtivät sarjan tekemiseen mukaan, Kaires totesi. Sarjassa vain yksi tutkija esiintyy tunnistamattomana johtuen hänen senhetkisestä työtehtävästään, jota ei haluttu vaarantaa. Sarjaa hiottiin tarkkaan tuotantoyhtiössä. Esimerkiksi juontajaksi haluttiin näyttelijä, joka "oli ollut konnanrooleissa mutta nyt olisi hyvisten puolella." Tähän rooliin saatiin näyttelijä Jarmo Mäkinen, joka myös juonsi rikossarjasta tehdyn eräänlaisen spin-off-jatkosarjan Rikostarinoita historiasta.

Jos rikostutkijat saatiin mukaan helposti, eivät rikoksista tuomitutkaan suurta haloota sarjasta nostaneet. "Jokunen palaute ennakkoon tuli, että mistäs tässä oikein on kyse. Kehotin katsomaan ensin ja ottamaan sen jälkeen yhteyttä, jos on tarve", Markku Kaires kertoo. Sarjan rikostapauksissa tekijöiden kuten myös uhrien nimet on muutettu eikä todistajia ole haastateltu. Kaireksen mukaan ohjelman tyyli oli suurin syy siihen, miksi yleisö otti sarjan omakseen.

Sarja on myös kunnianosoitus suomalaisille rikostutkijoille.― Markku Kaires

Sarjassa esitetyt rikokset pohjautuvat teossarjaan Poliisi kertoo (myös Pohjolan poliisi kertoo), josta Kaires sai vinkin toimittaja–dekkarikirjailija Harri Nykäseltä. Hänen mukaansa teossarjassa on kuvattu tutkijoiden näkökulmasta monella tapaa merkityksellisiä rikostapauksia. Yhteistä niille oli kuitenkin vain se, että ne olivat tosia.

Juuri tuo poikkeuksellisuus ja yllätyksellisyys olivat avainsanoja. Rikokset saattoivat sinänsä olla arkipäiväisiä kuten varkauksia tai vakuutuspetoksia, mutta jokin niissä oli poikkeuksellista. Toisaalta jotkut rikokset jätettiin suosiolla pois. Erityisesti tapaukset, joissa uhri tai tekijä oli alaikäinen. Joukossa on myös poikkeuksia.

Kaires sanoi haastattelussa, että sarja oli myös kunnianosoitus suomalaisille rikostutkijoille. Heidän ammattitaitonsa ja uutteruutensa ovat huippuluokkaa. "Rikostilastoja katsomalla huomaa, ettei ole montaa henkirikosta, jota ei olisi onnistuttu ratkaisemaan", Kaires muistutti.

Rikokset eivät ratkea ainoastaan laboratorioissa tai tietokoneella, rikostutkija jalkautuu kirjaimellisesti maastoon ja etsii johtolankoja tai kolkuttelee ovia kysellen ihmisiltä tutkittavaan rikokseen liittyviä havaintoja. Usein sinnikkyys palkitaan ja lähes mahdottomalta vaikuttava vakavakin rikos saadaan selvitettyä.

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa