Hyppää pääsisältöön

Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia

Jarmo Mäkinen
Jarmo Mäkinen Rikostarinoita Suomesta

Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista.

Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja. Areenassa sarjasta on toistaiseksi katsottavissa yhteensä kymmenen jaksoa.

Näin syntyi Rikostarinoita Suomesta -sarja

Rikostarinoita Suomesta -sarjan idea syntyi Productum Oyn: tuottajan Markku Kaireksen mukaan oikeuslääketieteellisen laitoksen työstä kertovan ohjelman jälkeen. Pohjantähden alla -sarjaan kuuluva Elämää kuoleman talossa -jakso poiki poliisin taholta ehdotuksen, josko Kaires olisi kiinnostunut tekemään televisiosarjan rikostutkijoista ja tosielämän rikoksista. Ensin olisi kuitenkin luotava konsepti, sen jälkeen hankittava yhteistyötahoja ja ennen kaikkea löydettävä ne rikokset, joista sarjaa voisi ryhtyä tekemään.

Tuottaja Markku Kaires
Markku Kaires Tuottaja Markku Kaires Kuva: Sirpa Jegorow 2017,Markku Kaires
Rikos kiehtoo aina, ennen kaikkea henkirikokset.― Markku Kaires

Rikossarjan konsepti oli lopultakin yksinkertaisuudessaan vakuuttava: asiapitoinen sarja, jossa aiheisiin tutustutaan vain rikostutkijoiden kautta. Tämä oli merkittävä tekijä, miksi rikostutkijat lähtivät sarjan tekemiseen mukaan, Kaires totesi. Sarjassa vain yksi tutkija esiintyy tunnistamattomana johtuen hänen senhetkisestä työtehtävästään, jota ei haluttu vaarantaa. Sarjaa hiottiin tarkkaan tuotantoyhtiössä. Esimerkiksi juontajaksi haluttiin näyttelijä, joka "oli ollut konnanrooleissa mutta nyt olisi hyvisten puolella." Tähän rooliin saatiin näyttelijä Jarmo Mäkinen, joka myös juonsi rikossarjasta tehdyn eräänlaisen spin-off-jatkosarjan Rikostarinoita historiasta.

Jos rikostutkijat saatiin mukaan helposti, eivät rikoksista tuomitutkaan suurta haloota sarjasta nostaneet. "Jokunen palaute ennakkoon tuli, että mistäs tässä oikein on kyse. Kehotin katsomaan ensin ja ottamaan sen jälkeen yhteyttä, jos on tarve", Markku Kaires kertoo. Sarjan rikostapauksissa tekijöiden kuten myös uhrien nimet on muutettu eikä todistajia ole haastateltu. Kaireksen mukaan ohjelman tyyli oli suurin syy siihen, miksi yleisö otti sarjan omakseen.

Sarja on myös kunnianosoitus suomalaisille rikostutkijoille.― Markku Kaires

Sarjassa esitetyt rikokset pohjautuvat teossarjaan Poliisi kertoo (myös Pohjolan poliisi kertoo), josta Kaires sai vinkin toimittaja–dekkarikirjailija Harri Nykäseltä. Hänen mukaansa teossarjassa on kuvattu tutkijoiden näkökulmasta monella tapaa merkityksellisiä rikostapauksia. Yhteistä niille oli kuitenkin vain se, että ne olivat tosia.

Juuri tuo poikkeuksellisuus ja yllätyksellisyys olivat avainsanoja. Rikokset saattoivat sinänsä olla arkipäiväisiä kuten varkauksia tai vakuutuspetoksia, mutta jokin niissä oli poikkeuksellista. Toisaalta jotkut rikokset jätettiin suosiolla pois. Erityisesti tapaukset, joissa uhri tai tekijä oli alaikäinen. Joukossa on myös poikkeuksia.

Kaires sanoi haastattelussa, että sarja oli myös kunnianosoitus suomalaisille rikostutkijoille. Heidän ammattitaitonsa ja uutteruutensa ovat huippuluokkaa. "Rikostilastoja katsomalla huomaa, ettei ole montaa henkirikosta, jota ei olisi onnistuttu ratkaisemaan", Kaires muistutti.

Rikokset eivät ratkea ainoastaan laboratorioissa tai tietokoneella, rikostutkija jalkautuu kirjaimellisesti maastoon ja etsii johtolankoja tai kolkuttelee ovia kysellen ihmisiltä tutkittavaan rikokseen liittyviä havaintoja. Usein sinnikkyys palkitaan ja lähes mahdottomalta vaikuttava vakavakin rikos saadaan selvitettyä.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.