Hyppää pääsisältöön

Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia

Jarmo Mäkinen
Jarmo Mäkinen Rikostarinoita Suomesta

Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista.

Tähän artikkeliin on koottu muutamia yli 40-osaisen sarjan jaksoja. Areenassa sarjasta on toistaiseksi katsottavissa yhteensä 38 jaksoa.

Näin syntyi Rikostarinoita Suomesta -sarja

Rikostarinoita Suomesta -sarjan idea syntyi Productum Oyn: tuottajan Markku Kaireksen mukaan oikeuslääketieteellisen laitoksen työstä kertovan ohjelman jälkeen. Pohjantähden alla -sarjaan kuuluva Elämää kuoleman talossa -jakso poiki poliisin taholta ehdotuksen, josko Kaires olisi kiinnostunut tekemään televisiosarjan rikostutkijoista ja tosielämän rikoksista. Ensin olisi kuitenkin luotava konsepti, sen jälkeen hankittava yhteistyötahoja ja ennen kaikkea löydettävä ne rikokset, joista sarjaa voisi ryhtyä tekemään.

Tuottaja Markku Kaires
Markku Kaires Tuottaja Markku Kaires Kuva: Sirpa Jegorow 2017,Markku Kaires
Rikos kiehtoo aina, ennen kaikkea henkirikokset.― Markku Kaires

Rikossarjan konsepti oli lopultakin yksinkertaisuudessaan vakuuttava: asiapitoinen sarja, jossa aiheisiin tutustutaan vain rikostutkijoiden kautta. Tämä oli merkittävä tekijä, miksi rikostutkijat lähtivät sarjan tekemiseen mukaan, Kaires totesi. Sarjassa vain yksi tutkija esiintyy tunnistamattomana johtuen hänen senhetkisestä työtehtävästään, jota ei haluttu vaarantaa. Sarjaa hiottiin tarkkaan tuotantoyhtiössä. Esimerkiksi juontajaksi haluttiin näyttelijä, joka "oli ollut konnanrooleissa mutta nyt olisi hyvisten puolella." Tähän rooliin saatiin näyttelijä Jarmo Mäkinen, joka myös juonsi rikossarjasta tehdyn eräänlaisen spin-off-jatkosarjan Rikostarinoita historiasta.

Jos rikostutkijat saatiin mukaan helposti, eivät rikoksista tuomitutkaan suurta haloota sarjasta nostaneet. "Jokunen palaute ennakkoon tuli, että mistäs tässä oikein on kyse. Kehotin katsomaan ensin ja ottamaan sen jälkeen yhteyttä, jos on tarve", Markku Kaires kertoo. Sarjan rikostapauksissa tekijöiden kuten myös uhrien nimet on muutettu eikä todistajia ole haastateltu. Kaireksen mukaan ohjelman tyyli oli suurin syy siihen, miksi yleisö otti sarjan omakseen.

Sarja on myös kunnianosoitus suomalaisille rikostutkijoille.― Markku Kaires

Sarjassa esitetyt rikokset pohjautuvat teossarjaan Poliisi kertoo (myös Pohjolan poliisi kertoo), josta Kaires sai vinkin toimittaja–dekkarikirjailija Harri Nykäseltä. Hänen mukaansa teossarjassa on kuvattu tutkijoiden näkökulmasta monella tapaa merkityksellisiä rikostapauksia. Yhteistä niille oli kuitenkin vain se, että ne olivat tosia.

Juuri tuo poikkeuksellisuus ja yllätyksellisyys olivat avainsanoja. Rikokset saattoivat sinänsä olla arkipäiväisiä kuten varkauksia tai vakuutuspetoksia, mutta jokin niissä oli poikkeuksellista. Toisaalta jotkut rikokset jätettiin suosiolla pois. Erityisesti tapaukset, joissa uhri tai tekijä oli alaikäinen. Joukossa on myös poikkeuksia.

Kaires sanoi haastattelussa, että sarja oli myös kunnianosoitus suomalaisille rikostutkijoille. Heidän ammattitaitonsa ja uutteruutensa ovat huippuluokkaa. "Rikostilastoja katsomalla huomaa, ettei ole montaa henkirikosta, jota ei olisi onnistuttu ratkaisemaan", Kaires muistutti.

Rikokset eivät ratkea ainoastaan laboratorioissa tai tietokoneella, rikostutkija jalkautuu kirjaimellisesti maastoon ja etsii johtolankoja tai kolkuttelee ovia kysellen ihmisiltä tutkittavaan rikokseen liittyviä havaintoja. Usein sinnikkyys palkitaan ja lähes mahdottomalta vaikuttava vakavakin rikos saadaan selvitettyä.

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto