Hyppää pääsisältöön

"Halasin lastani lujaa vielä viimeisen kerran ja hoin äidin pieni poika"

Oli torstai 13. maaliskuuta 2014. Tiina saattoi kolme poikaansa, 10-vuotiaan Villen ja 7-vuotiaat kaksoset Aatun ja Peetun, linja-autoon matkalle Kokkolaan. Edessä oli poikien isä-viikonloppu. Siitä viikonlopusta alkoi Tiinan painajainen.

Tiina halasi erikseen kaikki kolme poikaa. Pojat olivat jännittyneitä, sillä linja-automatka isälle ilman aikuisia oli kaksosten ensimmäinen.

Seuraavana päivänä Tiina ajatteli tehdä pitkän työpäivän, kun ei lasten takia ollut kiirettä kotiin. Iltapäivällä neljältä soi puhelin. Poikien isä soittaa.

- Hän kertoo, että lapset ovat jääneet auton alle. Aatu ja Peetu on viety sairaalaan ja Peetun sydän on pysähtynyt, Tiina muistelee vedet silmissä.

Isoveli Ville oli yrittänyt auttaa pikkuveljiään onnettomuuspaikalla.

- Ville oli ensiksi laittanut Aatulle silmälasit päähän ja oli sitten mennyt Peetun luo. Hän oli säikähtänyt, kun Peetu oli kouristellut ja oksentanut. Mutta hän oli yrittänyt auttaa Peetuakin, Tiina kertoo.

Siitä alkoi äidin painajainen, jollaiseen hän ei ollut ikinä kuvitellut joutuvansa.

En missään vaiheessa ajatellut, että minulle voisi käydä näin. Että meidän perheelle voi käydä näin!

Tiinan sisko Jaana on kulkenut pitkän suruajan siskonsa rinnalla. Nyt hän toivoo, että saisi sisarensa elämään pienen valonpilkahduksen. Millaisen tunnemyrskyn aiheuttaakaan perheen yllättänyt, Peetun lempiartisti, Robin? Tuhkimotarinoiden stylisti Outi Broux lähtee etsimään Tiinan kanssa sisäistä ja ulkoista tasapainoa. Ohjaus Mape Morottaja.

Tuhkimotarinoita-sarja

Tuhkimotarinoiden Nanna istuu sairaalan käytävällä
Tuhkimotarinoiden Nanna istuu sairaalan käytävällä Kuva: Yle/ Mape Morottaja Tuhkimotarinoita

Tuhkimotarinoita-sarjassa kriisin kohdanneet kertovat rohkeasti elämänsä kipeimmästä hetkestä. Miten selviytyä lapsen kuolemasta, julmasta vanhemmasta, veljen itsemurhasta, häpeästä, musertavasta surusta? Kriisin aiheuttaman sisäisen muutoksen jälkeen he haluavat nyt löytää myös oman ulkoisen vahvuutensa ja saada lisää itsevarmuutta. Stylisti Outi Broux matkaa eri puolille Suomea kuulemaan näiden rohkeiden ihmisten tarinoita. Hän auttaa jokaisessa jaksossa yhtä kerrallaan löytämään oman ulkoisen ja sisäisen tasapainonsa. Sarjan on ohjannut Mape Morottaja.


Millaisia tunteita tai ajatuksia tarinat herättävät sinussa? Kommentoi, tykkää ja jaa kokemuksesi Tuhkimotarinoita-sarjan Facebook-sivulla.


  • "Mun piti vaan hyväksyä se, että mulla ei ole äitiä"

    Kukaan ei tiennyt, minne Tiinan äiti lähti.

    Äidittömyys jättää jäljen, joka ei lähde koskaan pois. Terapiassa Tiina oivalsi viimein, että vaikka hän kuinka toivoo, hän ei tule koskaan saamaan kaipaamaansa äitiä. Hänen oli päästettävä irti menneisyydestä ja alettava rakentaa omaa elämäänsä. Nykyään Tiina ei ole äitiinsä missään yhteydessä.

  • Yksinhuoltajaäiti joutui jääkiekon kalleuden vuoksi velkakierteeseen, mutta nyt veljekset loistavat - Joonas jopa MM-joukkueessa

    Rahat ei riitä, velat painaa ja elämänilo katoaa.

    "Minulla oli neljä työtä ja velkaakin 10 000 euroa. Joskus ei ollut ruokaakaan kaapissa, mutta kaikista tärkeintä minulle oli, että pojat saavat jatkaa jääkiekkoa! Joku voi sanoa, että oliko pakko tai että turhaa valittamista, mutta halusin, että heillä säilyy edes yksi asia elämässä avioeromme jälkeen. Pojat menettivät eron myötä kodin, kaverit, kielen ja jopa kotimaansa. Minulle oli tärkeää, että he saivat jatkaa jotain, mikä oli heille rakasta", Minna kertoo.