Hyppää pääsisältöön

Ranskan-kierros nostaa kuoropojille jo liikaa kierroksia

Koska Seattlen sinfoniaorkesteri on ollut levyttäjänä koko historiansa ajan ahmatti, se on loogisena tulemana saapunut myös Ranskan viime vuosisadan musiikin tontille. Vauhtia tälle antaa myös se, että seitsemättä kauttaan taiteellisena johtajana aloittava Ludovic Morlot on ranskalainen. Orkesteri perusti vuonna 2014 oman levymerkin, minkä jälkeen ensin oli kolminkertaisesti Henri Dutilleux’n vuoro, ja nyt seattlelaiset sukeltavat Olivier Messiaenin vahvasti uskonnolliseen väriloistoon.

Seattlen sinfoniaorkesteri / Messiaen
Seattlen sinfoniaorkesteri / Messiaen Ludovic Morlot,Ludovic Morlot

Jos jotakin tällaiselta koloristis-modernilta vokaalimusiikilta toivoo, se on luonteeltaan elastinen suoriutuminen. Levy tarjoaa tässä suhteessa kaksi puolta: ensin selkeän onnistumisen orkesterilaulusarjassa Poèmes pour Mi sekä juuri ja juuri selviytymisen Messiaenin veikeässä vuoristoradassa nimeltä Trois petites liturgies de la présence divine.

Kanadalainen sopraano Jane Archibald kulkee laadullisella vakaudella ne kohdat jotka ovat Messiaenia tyypillisimmillään: melismoidut eli tavu per sävel -ajatuksesta pois irrottautuvat herkuttelut. Tämä musiikki on puettu kauttaaltaan jonkinlaiseen vaaran tuntuun, ja laulajalta vaaditaan tässä juuri ihanteellista säästeliäisyyttä siinä miten uhkaavansävyiset paukut ladataan.

Poèmes pour Mi kertoo Messiaenin kiintymyksestä hänen vaimoonsa Claire Delbosiin. Kuten säveltäjän uskovaisen henkilöhistorian pohjalta voi olettaa, avioliitto on tarkastelun kohteena nimenomaan monipuolinen kristillinen instituutio.

Vaikka tämä kahteen kirjaan jakautuva laulusarja on idultaan aivan täyttä Duparcin, Chaussonin ja kumppaneiden Ranska-perinnettä, kuitenkin Trois petites liturgies on levyllä jopa helpommin sulateltavaa Messiaenia. Kesti jonkin aikaa tottua poikakuoroon esittämässä tätä yksiääniselle naiskuorolle sekä muulle eriskummalliselle kokoonpanolle merkattua näennäisliturgista kokonaisuutta. Jumalanpalveluskäytöllä kun ei ole tämän Jumalan ylistyksen kanssa mitään tekemistä.

Joitakin heikkoja hetkiä on päässyt mukaan Northwest-poikakuoron suoritukseen. Heidän laulamisessaan häiritsee “kireä kireys”: tämä kuoro ei nimittäin mestaroi musiikillisilta jännitteiltään ratkaisevia kohtia varmaotteisesti. Pidän ihanteena jonkinlaista tarpeeksi raakana tarjoiltua mystisyyttä. Näillä kvaliteetailla suoraan päin näköä iskevää klangia kannattaakin hakea teoksen harvalukuisista vanhoista levytyksistä. Ensimmäisellä niistä soittaa pianistina tietenkin Messiaenin järjestyksessään toinen vaimo Yvonne Loriod sekä ondes Martenot -sähkösoittimen taitaja ja säveltäjän käly Jeanne Loriod. On merkillepantavaa, että ujeltavan ondes Martenot’n melko ohuessa soitto-ohjelmistossa nimi Messiaen tarkoittaa siis muutakin kuin kuuluisaa Turangalîla-sinfoniaa.

Olivier Messiaen: Poèmes pour Mi; Trois petites liturgies de la présence divine. - Jane Archibald, sopraano, ja Seattlen SO/Ludovic Morlot. (Seattle Symphony Media, SSM1016)

Kuuntele Uudet levyt 15.9.2017, toimittajana Tatu Tamminen.