Hyppää pääsisältöön

Uusi hoitomuoto voi mullistaa leukemian hoidon – kantasolusiirtoihin enemmän mahdollisuuksia

Laboratoriohoitajan käsi CliniMACS-laitteella.
Laboratoriohoitajan käsi CliniMACS-laitteella. Kuva: Yle, Tero Kyllönen Akuutti (ohjelma),CliniMACS Prodigy -laite

Uusi lupaava haploidenttinen kantasolusiirtohoito mahdollistaa lähisukulaisen kantasolusiirteen käytön esimerkiksi leukemiapotilaalle, vaikka siirteen yhteensopivuus olisikin potilaan kanssa vain puolet toivotusta täydellisesti sopivasta siirteestä. Perinteisillä kantasolusiirtomenetelmillä tämä ei ole ollut mahdollista vaikeiden hylkimisreaktioiden vuoksi.

Kantasolusiirrossa on elintärkeää löytää potilaalle sopiva luovuttaja. Perinteisesti parhaana luovuttajana on pidetty siirrossa tarvittavien HLA-geenilokusten suhteen identtistä sisarusta, mutta vain noin 30 prosentilla siirtoa tarvitsevista potilaista on tällainen sisarus. Toiseksi paras vaihtoehto luovuttajaksi on viiden HLA-lokuksen (10/10-HLA-sopivuus) rekisteriluovuttaja.

Kantasolusiirtoa käytetään aggressiivisen ja pahanlaatuisen veritaudin, kuten leukemian hoidossa. Kantasolusiirron tarvitsee vuosittain 160 potilasta. Heistä jopa viidesosalle ei löydy erinomaista rekisteriluovuttajaa.

– Tähän tarpeeseen uusi alkuvaiheen kehityksessä oleva haploidenttinen kantasolusiirto juuri vastaa. Mikäli erinomaisesti sopivaa siirrettä ei potilaalle löydy, voidaan potilaalle nyt siirtää lähisukulaisen haploidenttisiä kantasoluja, vaikka ne olisivat vain puoleksi sopivat HLA-geenilokusten suhteen. Perinteisellä kantasolusiirtomenetelmällä tämä ei ole ollut mahdollista, Veripalvelun ylilääkäri Matti Korhonen korostaa.

– Koska molemmat vanhemmat ja yleensä myös sisarukset ovat tällöin sopivia luovuttajiksi, luovuttaja löytyy miltei kaikissa tapauksissa nopeasti, mikäli erinomaisesti yhteensopivaa luovuttajaa ei kantasolurekisteristä löydy, Korhonen lisää.

Haploidenttinen kantasolusiirto – kaksi eri teknologiaa

Suomessa potilaille on jo kokeiltu haploidenttistä kantasolusiirtoa. Käytössä on kaksi eri teknologiaa, joilla haploidenttinen siirre voidaan potilaalle antaa. Toista menetelmistä käytetään lapsille, toista aikuisille.

Haploidenttisen kantasolusiirron on saanut Suomessa kaksi lasta. Hoidot on voitu aloittaa keväällä 2017. Lapsille käytettävässä hoitomuodossa lähiomaisen siirteestä poistetaan haitalliset solut ennen siirtoa CliniMACS-teknologialla.

Laboratoriohoitajien kädet CliniMACS Prodigy -koneeen nappuloilla.
Laboratoriohoitajien kädet CliniMACS Prodigy -koneeen nappuloilla. Kuva: Yle, Tero Kyllönen Akuutti,veripalvelu

– Me haluamme poistaa siirteestä niin sanotut pahissolut, jotka aiheuttavat komplikaation, kun potilaalle nyt annetaan puoliksi sopivaa siirrettä. Onneksi tiedämme nykyään, mitkä solut näitä komplikaatioita aiheuttavat ja tiedämme, mitkä solut siirteestä pitää poistaa. Kantasolusiirrekäsittelyyn tarkoitetulla laitteella, magneettihelmiteknologialla ja vasta-aineilla se voidaan tehdä, kertoo Veripalvelun solutuotantokeskuksen osastonjohtaja Johanna Nystedt.

Ennen hoidon antamista siirre puhdistetaan potilaalle haitallisista soluista CliniMACS-laitteella. Laite sisältää yhden ison magneetin ja kantasolusiirre käsitellään magneettisillä helmillä, joiden pintaan on liitetty vasta-ainetta.

– Huonot solut jäävät vuorokauden kestävässä prosessissa magneettiteknologian ansiosta laitteeseen ja sen jälkeen meillä on toisessa pussissa hyvät ja tärkeät solut sisältävä puhdas siirre, Nystedt lisää.

– Tätä kyseistä teknologiaa käytetään lapsille. Sitä voitaisiin toki käyttää aikuisillekin, mutta hoidossa tarvittavat reagenssit ovat kalliita ja aikuisille niitä tarvittaisiin useampi annos. Muutamien aikuispotilaiden sarjoja tällä teknologialla on maailmalla julkaistu, mutta pääosin sillä hoidetaan vain lapsia, Veripalvelun ylilääkäri Matti Korhonen kertoo.

Yksi siirrekäsittely maksaa noin 30 000 euroa. Euroopassa samalla tekniikalla on tehty jo satoja siirtoja kantasolusiirtokeskuksissa hyvin tuloksin. Kokeneimmissa keskuksissa siirtojen tulokset lähentyvät jo rekisteriluovuttajilla tehtyjen siirtojen vastaavia.

Aikuisille solusalpaajahoitoja

Aikuisille parin vuoden ajan tehdyissä haploidenttisissä kantasolusiirroissa suositaan teknisesti helpompaa ja edullisempaa keinoa, jossa haitalliset solut poistetaan tarkkaan ajoitetuilla syklofosfamidiannoksilla vasta siirron jälkeen.

– Tällaisissa tapauksissa haitalliset hylkimistä aiheuttavat solut ovat ehtineet aktivoitua potilaan elimistössä ja ovat alkaneet lisääntyä voimakkaasti. Sillä hetkellä näitä lisääntyviä haitallisia soluja isketään isolla solusalpaaja-annoksella, jotta ne kuolevat, Korhonen sanoo.

Aikuisilla käytettyä haploidenttistä hoitoa on annettu Suomessa parin vuoden aikana noin parillekymmenelle aikuispotilaalle hyvin tuloksin. Hoitomuodon riskinä on pitkäaikaiset hylkimisreaktiot. Lapsilla kroonista hyljintää pyritään välttämään, joten kyseistä teknologiaa ei lapsilla juurikaan käytetä. Siksi keväällä aloitettujen lapsille suunnatun haploidenttisten kantasolusiirtojen aloittaminen täydentää merkittävällä tavalla kantasolujen siirtotoimintaa Suomessa.

Kaksi laboratoriohoitajaa käyttävät CliniMACS-konetta.
Kaksi laboratoriohoitajaa käyttävät CliniMACS-konetta. Kuva: Yle, Tero Kyllönen Akuutti,leukemia

Haploidenttinen kantasolusiirto muuttaa hoitokäytäntöjä

Haploidenttinen kantasolusiirto on edelleen Suomessa toissijainen hoitomuoto, mutta hoitokäytäntöjä se silti jo muuttaa.

– Aiemmin potilaille on tehty hoitoja huonosti sopivilla eli mismatch-siirteillä, ellei erinomaisesti sopivaa siirrettä ole kantasolurekisteristä löytynyt. Esimerkiksi 9/10-sopivalla rekisteristä löytyneellä siirteellä tehdyn hoidon tulokset ovat huonompia kuin tällä lähisukulaisten haploidenttisten kantasolujen siirrolla, joissa yhteensopivuus on alun perin vain 5/10, Matti Korhonen selittää.

– Jos yksikin kymmenestä kudostyypistä on epäsopiva, se vaikuttaa potilaan ennusteeseen. Nyt nämä tällaiset hoidot ovat korvautumassa haploidenttisillä siirroilla, Korhonen lisää.
Perinteisillä hoitomenetelmillä kantasolua ei voida siirtää luovuttajalta, joka on vain puoliksi sopiva potilaan kanssa erittäin vaikeiden hylkimisreaktioiden takia. Nyt ne ovat mahdollisia uuden teknologian myötä.

– Ensisijainen hoitovaihtoehto on kuitenkin täydellinen match ja hyvin sopivia luovuttajia edelleen tarvitaan. Haploidenttisen kantasolusiirron mahdollisuus annetaan potilaalle siinä vaiheessa, kun sopivaa luovuttajaa ei rekisteristä löydy.

– Meillä on nyt uusi vaihtoehto vaikeassa tilanteessa oleville potilaille. Tämä hoitomuoto tuo toivoa sellaiselle potilaalle, jolle ei kertakaikkiaan löydy sopivaa luovuttajaa, Veripalvelun ylilääkäri Matti Korhonen vielä lisää.

Asiantuntijat:
Matti Korhonen, ylilääkäri, SPR Veripalvelu
Johanna Nystedt, osastonjohtaja, solutuotantokeskus, SPR Veripalvelu

Lähde: Duodecim