Hyppää pääsisältöön

Kaupunkien ja rakentajien piilodiilit: käsikirjoitus

Kaupunkien ja rakentajien piilodiilit:
Lue tästä ohjelman käsikirjoitus.

SRV:n Kansi ja Areena -hankkeen mainosvideo: "Rautatie on yhdistänyt Tampereen muuhun Suomeen jo 40 vuoden ajan.
Nyt rautatieasema on kokemassa täydellisen muodonmuutoksen."

Tampereelle rakennetaan nyt korkeaa ja komeaa yhdessä yritysten kanssa.

Anna- Kaisa Ikonen (Kok) pormestari 2012-6/2017: "Tavallaan tässä tulee niinkun win-win-tilanne siitä, että kaupunki kasvaa hyvin voimakkaasti. Tämä on ehkä semmosta tulevaisuuden kaupunkikehittämistä.
On tunnistettava ihmisten tarpeita ja otettava myöskin heidän ideoitaan, ja yritysten ideoita."

Kaarina Kivimäki, arkkitehti SAFA, ent. Tampereen johtava erikoissuunnittelija:
"Minusta näyttää, että Tampereen kaupungilla on kysymys oikeen voimakkaasta rakenteellisesta korruptiosta."

Otsikko: Kaupunkien ja rakentajien piilodiilit

Kaupunkien rakentamista ideoidaan yhä enemmän yhdessä rakennusliikkeiden ja esimerkiksi urheiluseurojen kanssa.

Tampereen entiset kaavoittajat arvostelevat nyt voimakkaasti kokoomuslaisen Anna-Kaisa Ikosen pormestarikauden kaupunkisuunnittelua, jonka sujuvuuden takasivat sopivat virkamiehet, hyvä veli –verkostot ja vikkelästi roolista toiseen siirtyvät päättäjät.

Kaarina Kivimäki: "Rakennusliikkeillä on aivan liian suuri vaikutusvalta siihen, mitä rakennetaan ja minne rakennetaan."

Tiina Leppänen, arkkitehti SAFA, ent. Tampereen projektiarkkitehti: "Se on nyt yleistynyt tällainen diilaaminen ja konsulttien käyttö, ja nimenomaan täydennysrakentamisen nimissä näitä tehdään."

Kaarina Kivimäki: "Siis sehän aika ikävästi sanottu, mutta ensinnäkin tämmöset merkittävät virat täytetään sisäisinä siirtoina, niitä ei panna julkisesti hakuun. Ja kun valitaan sopivia, eikä päteviä, niin silloin saadaan henkilöt, jotka ylhäältä päin ohjattuna tekevät sitä, mitä tilataan."

Eeva Lahdensuo: "Tämä on semmonen puu joka jää siinä kaavassa, mutta lähes 300 puuta häviäis tästä."

MOT: "Miten korkeata rakennuskantaa tähän suunnitellaan?"
Eeva Lahdensuo: "Muistaakseni 8-9 kerroksista."


Eeva Lahdensuo asuu Eteläpuiston lähellä.

Kun Tampere julkisti arkkitehtikilpailun voittajakuvat, jossa korkeat kerrostalot peittivät koko puiston rantaan asti hän alkoi tutkia, miten näin mittava hanke olisi ylipäätään mahdollinen rakentaa puistoon.
Tiina Leppänen ja Kaarina Kivimäki ovat molemmat työskennelleet arkkitehteina Tampereen kaupungin kaavoituksessa.

Kivimäki jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten.

Kaarina Kivimäki: "Maankäytön suunnittelussa olin kaupungilla ja tein asemakaavaa, yleiskaavaa, ja hyvin pitkään vedin selvitys- ja arviointiryhmää, jossa tehtiin kaavoja varten taustaselvityksiä. Olen myöskin tehnyt tämän Eteläpuiston asemakaavan ja Pyynikin yleiskaavan yhteydessä oli tämä Eteläpuisto mukana, että kyllä nämä tuttuja seutuja on näin kaavoittajalle."

Kivimäki oli vielä kaupungilla töissä kun alueen puistomerkintöjä alettiin purkaa.

Kaarina Kivimäki: "No se tapahtui erittäin lyhyessä ajassa. Ehkä sanotaan, että ensimmäisen kerran kirjallisia merkintöjä on vuonna 2011, kun tehtiin EHYT-selvitys (TOIM. HUOM: kaupunkinrakenteen eheyttämiselvitys), jossa todettiin Eteläpuistosta, että tässä on maankäytön muutospaineita. Huolimatta siitä, et meillä oli kuusi kokenutta asiantuntijaa, jotka sanoivat, että tämä paikka on puisto, ei mikään muutosalue, sillä ei ollut mitään merkitystä. Se vaan muutettiin puheenjohtajan sihteerin toimesta ja meidän suureksi yllätyksekseni se ilmesty tähän maankäytön muutosalueeksi."

Kaavoituksella luodaan ihmisille hyvää elinympäristöä. Sillä myös synnytetään suuria voittoja sille joka saa rakennusoikeuden. Siksi kaavoitusta säädellään tiukasti kolmella tasolla.

Ylin on maakuntakaava, jota kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava tarkentaa, lopuksi tulee tarkin eli asemakaava.

grafiikka:
Maankäyttö- ja rakennuslaki
Maakuntakaava – yleiskaava - asemakaava

Eteläpuisto muutettiin kaikilla kolmella kaavatasolla puistosta mahdolliseksi rakennusmaaksi muutamassa vuodessa.

Kaarina Kivimäki: "Siis se on niin äärimmäisen poikkeavaa, et minä en ole ikinä kuullut semmosesta. Minusta se oli mykistyttävää, että tässä on pantu semmonen vauhti päälle, että näin yhdellä pormestarikaudella yritetään muuttaa näitä kaavoja."

Eeva Lahdensuo alkoi selvittää, miten Tampere ylsi tällaiseen suoritukseen.

Eeva Lahdensuo: "Tässä on siis ihan näitä samoja henkilöitä on jotka tässä ovat taustalla olleet, jotka on tätä asiaa olleet ajamassa."

Eteläpuiston kaavamuutoksista kahdella alimmalla kaavatasolla vastasi viran puolesta viime kauden apulaispormestari, demarien Pekka Salmi. Hän johti myös maakuntavaltuustoa, jonka hyväksyntä puistomerkinnän purkamiselle myös ylimmällä kaavatasolla oli välttämätön.

MOT: "Voiko sitä selitystä sujuvuuteen hakea tällaisesta?"
Pekka Salmi (SDP) Tampereen apulaispormestari 2013-6/2017i: "Se on kyllä ihan höpöhöpöpuheita, että kyllä niin kuin maakuntakaava on todella raskas prosessi ja sitä on monta vuotta tehty, oikeastaan koko valtuustokausi tehtiin maakuntakaavaa. Minun esimerkiksi oma kontribuutio maakuntakaavaan on ollut hyvin vähäinen. Mä kuulun ohjausryhmään, mutta pystyn osallistumaan varmaan kolmeen tapaamiseen, et siinä on kaikki. "

Kivimäki kertoo myös, miten Tampereella mm Eteläpuiston puistomerkinnän purkamiseen osallistunut virkamies sujuvasti siirtyi Pirkanmaan liiton maakuntakaavoitusjohtajaksi.

valokuvassa Pirkanmaan liiton maakuntakaaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen- Pöntys
Maakuntakaavoitusjohtaja on sittemmin aktiivisesti puolustanut Eteläpuiston rakennushankkeita, vaikka valtion ympäristöviranomainen eli ELY-keskus pitää niitä lain vastaisena.

Pekka Salmi: "Tämä on ihan tämmöistä tarkoituksenhakuista omien perusteluiden tukemista tällaiset väitteet."
MOT: "Oliko se aikaisemmissa kaavoissa puisto?"
Pekka Salmi: "Mä en muista. Varmasti oli, koska, koska tota noin yleiskaavahan tehtiin, vanha yleiskaava, joka vahvistui -98, niin oli hyvin tämmöinen niin kuin yksityiskohtainen."

Tällä hetkellä Eteläpuiston kaavoitus on vaikeuksissa. Hallinto-oikeuden mukaan Tampereen hyväksymä yleiskaava ei Eteläpuistossa toteuta riittävästi maankäyttö- ja rakennuslakia.

Tampereen Tammelan jalkapallokentän hankekehittäminen tekee näkyväksi tavan jolla rakennusliikkeet nykyään pääsevät rakentamaan kannattavinta tuotettaan, asuntoja kasvavien kaupunkien keskustoihin.

Vanhan nurmikentän tilalle on tulossa lämmitetty tekonurmi, mutta myös hotelli, kauppoja ja asuntoja kentän laidalle nouseviin torneihin.

Puhelimessa Janne Salonen, hankekehityspäällikkö, Lemminkäinen Talo: "Tämä on erittäin mieluisaa kerrottavaa, Lemminkäinen ja itse allekirjoittanut teki ehdotuksen siitä että Tammelaa pitäisi kehittää niin että siellä se jalkapallotoiminta edelleen säilyisi ja se tukee sitä Tammelan täydennysrakentamista. Rakennusyhtiön ideasta tämä lähti liikkeelle. Kaupunki näki tämän niin hyväksi ideaksi, että sitä lähettiin viemään eteenpäin. Tampereella on erityisen vahvaa tämä hankekehitys mitä itse teen."

MOT: "Nouseeko se ton tornin korkeudelle vai jääkö alemmas?"
Tiina Leppänen: "Tässä tornia vasten, niin näitten kahden tornin väliin taitaa nousta parisen kerrosta ja vastapuolelle kanssa kulmiin vähän matalammat."

Tiina Leppänen asuu yhdessä torneista.

Hän toimi pitkään Tampereen kaupungin projektiarkkitehtina.

Kun Tammelan stadion-hanke vuonna 2012-13 lähti virallisesti liikkeelle hän oli vielä kaupungin nimeämän Tammelan seurantaryhmän asiantuntija.

Tiina Leppänen, arkkitehti SAFA, ent. Tampereen projektiarkitehti: "Asukkailta ei kysytty mitään ja mikä pahinta oli että…kyllä mä voin sanoa, että mä menetin sen hankkeen sen takia, siis tän aika hienon hankkeen, kun ilmaisin, että tää ei oo hyvä juttu."

Leppänen irtisanottiin tänä kesänä. Irtisanomiseen johtanut kiista oli pitkä ja vaiheikas, ja myös oikeusjuttu on harkinnassa.

Leppänen on kuitenkin jo vuosia ajanut kaupungin täydennysrakentamista. Hänen esityksensä eivät kuitenkaan edenneet.

Sen sijaan kaupunki on vetänyt Anna-Kaisa Ikosen pormestarikaudella läpi rakennusliikkeiden ajamia isoja yhteishankkeita.

Tammelan stadionin Ikonen otti pormestariohjelmaansa vuonna 2013.

MOT: "Miten se päätyi sinun pormestariohjelmaan?"
Anna-Kaisa Ikonen (kok) Tampereen pormestari 2013-6/2017: "Siitä en ihan niitä aikaisimpia vaiheita edes tunne. Että se on oikeastaan ideana noussut esiin jo ennen omaa pormestarikauttani. Että, että siin on… Siin on tehty jonkinlaista… Meidän pormestariohjelmaan se nousi oikeastaan tällasena ajatuksena, että jalkapallo-olosuhteita tuossa Tammelan stadionilla tulis kehittää. Ja löydettiin yhteinen tahtotila siitä, että, että täytyy viedä niitä olosuhteita eteenpäin."

Tosiasiassa rakennusliike Lemminkäinen oli viritellyt taustalla rakentamista kaupungin maille jo vuosia ennen Ikosen pormestariohjelmaa.

Ensivaiheessa avainroolissa oli jalkapalloseura Tampere United eli TamU. Seuran hallinnossa vaikutti tuolloinen kaupungin kaavoitusjohtaja Jyrki Laiho. Laiho kertoo puhelimessa, että seurassa oli visio stadionin korjaamisesta jo ennen kuin Lemminkäinen ryhtyi ajamaan ideaa.

Puhelimessa Jyrki Laiho:" Meillä oli suunnitelmia Tammelan stadionin kehittämiseksi, joita seura esitti kaupungille, mutta siinä ei ollut mitään kerrostaloja."

Lemminkäiseltä kerrotaan, että asuintornit olivat mukana sen suunnitelmissa heti alusta.

Janne Salonen, Lemminkäinen, hankehityspäällikkö: "En muistan että heillä olis ollut mitään toista visiota, kyllä se Laiho ihan ensin meidän kanssa keskusteli."

Entinen kaavoitusjohtaja ja jalkapalloseura TamUn hallituksen jäsen Jyrki Laiho muistaa, että keskusteluja käytiin jo vuonna 2009 – 2010.

Jyrki Laiho: "Se tuli ensimmäisenä Salosen Janne tuli tuomaan idean, niin todettiin, että minä jäävään saman tien itseni. En koskaan ottanut millään tavalla osaa siihen hankkeeseen enkä siihen liittyvään päätöksentekoon."

Janne Salonen, hankehityspäällikkö, Lemminkäinen Talo: "Hän sano että jättäytyy sivuraiteelle, koska on kiusallisesti vähän kahdella hatulla, että se ei niin vahvasti ottanu kantaa siihen, mutta käytiin kuitenkin muutamia keskusteluja hänen kanssaan."

Idea esiteltiin Laihon kollegalle, Tampereen tuolloiselle kiinteistöjohtajalle Mikko Nurmiselle hyvin pian tämän jälkeen. Se tapahtui kolmisen vuotta ennen kuin Lemminkäisen idea stadionista ja asunnoista kaupungin maille ylsi pormestariohjelmaan.

MOT: "Ensimmäisenä oltiin yhteydessä Jyrki Laihoon joka oli siinä vaiheessa kaavotusjohtaja ja sit myös Tampere Unitedin hallinnossa niin onks tämmönen kaksoisrooli tyypillinen?"
Mikko Nurminen, Tampereen kiinteistöjohtaja 2016 asti, Tampereen kaupunkiympäristöjohtaja: " Ei… siis nyt tietenkin tää hanke ja sopimukset on tehty 2013 et mä en osaa tohon mitään kantaa siis että se on niinkun… tietyllä tavalla hanke on käynnistynyt 2013, silloin on tehty sopimukset."

Nurminen siis sanoo, että pormestariohjelmaan eteni vuonna 2013 eri suunnitelma, kuin se, jonka Lemminkäinen oli kolmisen vuotta aiemmin esitellyt.

On totta, että Lemminkäisen hanketta hidasti se, että ensimmäinen yhteistyökumppani, jalkapalloseura Tampere United meni välissä konkurssiin ja myöhemmin sen yli johto joutui tuomiolle rahanpesusta.
Lemminkäisen hankepäällikön kuvaus ei silti tue käsitystä että pormestariohelmaan olisi päätynyt eri suunnitelma.

Janne Salonen, hankehityspäällikkö, Lemminkäinen Talo: "Hyvin nopeasti, tai saman tien jatkettiin Ilveksen kanssa. Että kyllä tässä koko ajan oltu Palloliiton ja paikallisten seurojen kanssa oltu yhteistyössä."

Mikko Nurminen: "Monennäkösiä ideoita heitellään täs kaupungissa jotka ei lähe toteutuun, nyt se tuli jalostuneena 2013 jonka jälkeen näillä meidän pelisäännöillä läpinäkyvästi asiaa on on viety eteenpäin."

Nykylaki lähtee periaatteesta, että maankäytöstä päätettäessä asukkaat on otettava mukaan. Juuri tämä läpinäkyvyys ei toteudu kun suunnitelmia hiotaan epävirallisesti piilossa.
Sekä Eteläpuistossa että Tammelassa annettiin ensin arkkitehtikilpailuiden tehtävänannoksi mahduttaa alueelle korkeita rakennuksia, ja kysyttiin asukkaiden mielipidettä vasta sen jälkeen.

Anna-Kaisa Ikonen (kok) Tampereen pormestari 2013-6/2017: "Kyllä niissä pitää pyrkiä läpinäkyvyyteen, myöskin. Minusta tämän päivän avoin hallinto on sitä, että meidän on haettava niitä tapoja, joilla, joilla saadaan se osallisuus toteutettua. Että kyllä näissä hankkeissa silti maankäyttö- ja rakennuslakia on noudatettu ja haettu sitä."

Eeva Lahdensuo: "Tehdään päätökset ensin, ja sen jälkeen kysellään asukkailta ja kaupunkilaisilta, kuntalaisilta, ni se on aivan pelkkää silmänlumetta, ja niin tässä Tampereellakin on tapahtunut. Siis lain kirjainta on noudatettu mutta ei lain henkeä."

Tiina Leppänen, arkkitehti SAFA, ent. Tampereen projektiarkitehti: "Olis hyvä jos nämä hankeet lähtis samaan aikaan kaikille, ettei tuu tämmöstä osaoptimointia. Kyllähän tässä näki selvästi, että ensin oli käsitelty nää jalkapalloseurat ja niiltä haettu tää hyväksyntä, ja sitten tuotiin suunnitelma, jota itse asiassa ei koskaan näytetty julkisuudessa, mutta sen pohjalta tehtiin tai järjestettiin arkkitehtuurikilpailu kaupungin ja Lemminkäisen kanssa, ja sen jälkeen aloitettiin vasta tää osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa sitten asukkaat sai tästä tietää ensimmäisen kerran. Se ei oo ihan oikea menettelytapa kyllä."

Rakennusliikkeiden hankekehittäjät ovat olleet ahkerina, sillä keskusta-asuntoja, työpaikkoja ja urheilustadioneita tai areenoita yhdistäviä hankkeita sikiää nyt ympäri Suomea.

Helsingin kiinteistövirastossakin pyöritellään samoja kysymyksiä kuin Tampereella, kertoo tonttipäällikkö Sami Haapanen.

Sami Haapanen, tonttipäällikkö, Helsinki: "No kyllä meillä vähän saman tyyppinen tyyppinen hanke on vireillä Garden Helsinki -hanke tonne Olympiastadionin Nordenskiöldinkadun lähettyville."
MOT: "Miten te suhtaudutte niihin niihin vaatimuksiin tai pyyntöihin siitä, ett kuinka paljon asuinkerrosneliöitä tämmöseen saadaan?"
Sami Haapanen: "Kyllä meillä lähtökohta on, että jos hanke on on yrityshanke tai urheilupoliittinen hanke tai elinkeinopoliittinen hanke niin kyllä sen vahva pääpaino sillon pitää olla siinä eikä esimerkiks asuntorakentamisessa. Eli eli suhtaudutaan jossain määrin kriittisesti siihen."

Rautatien päälle rakennettavasta Kansi ja Areenasta tulee Tammelaa selvästi massiivisempi.

Myös tämä 500 miljoonan euron hanke sai alkunsa urheilun, eli jääkiekkoliiton, seurojen, kaupungin ja rakentajan yhteisistä intresseistä.

Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola nostettiin jopa mukaan Tampereen Areena-valmisteluun ja kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston puheenjohtajaksi vaikka mies ei edes ollut edes vaaleissa ehdolla.

MOT: "Näinkö nää diilit syntyy, että rakennusliike lähestyy näitä urheiluseuroja ja sit niitä lähdetään ajamaan kaupungin suuntaan, ja siellä osin on samoja ihmisiä?"
Anna-Kaisa Ikonen: "Niin. No, tavallaan mä ajattelen, että niinku yleisellä tasolla sehän on hirvittävän hyvä asia, jos eri toimijat löytää, löytää toisensa….Mutta kyllä me katsotaan hyvin tarkkaan myöskin se, että, että jokainen ihmisen kohdalla on kyllä katottu tämmönen jääviyskysymys, jos sitä haet takaa, että sellasta ei syntyis. Niin kyllä juristien kanssa on katsottu, että ihmiset eivät toimi vääränlaisissa yhtälöissä."

Tampereella kaupungin ja SRV:n yhteishankkeesta tuli lopulta hyvin kokoomusvetoinen.

Diilin mahdollisti se, että kokoomuslainen liikenneministeri Sanni Grahn-Laasonen ohitti ministeriönsä normivalmistelun, ja sai hallituksen lupaamaan liki 20 miljoonaa euroa valtion liikuntapaikkatukea Areenalle.

Sekä Suomen hallitukselle ja Tampereen valtuustolle Kansi ja Areenaa myytiin toimistotilojen mukaan tuomilla tuhansilla uusilla työpaikoilla.

Silti, kun valtuusto oli sinetöinyt sopimuksen, kaupunki jo suostui SRVn toiveeseen ja muutti työpaikkatiloja asunnoiksi.

MOT: "Aika pian poikkeusmenettelyllä päätettiin lisätä asuntorakentamista. Niin minkä takia rakennusliike aina haluaa jumpata niitä siihen suuntaan, että saadaan enemmän niitä asunnonrakennusneliöitä?"
Anna-Kaisa Ikonen: "No, täähän on hyvin haastavaan kohteeseen tehtävää rakentamista, ja olennaista on, että siitä saadaan semmonen konsepti, joka palvelee kaupungin kehittymistä ja toisaalta myöskin tekee semmosen kannattavan rakentamisen. Ei kukaan halua tappiollista rakentamista tuohon kohtaan."

Tapaan arkkitehti ja tutkija Aija Staffansin Aalto yliopiston hiljattain kunnostetussa Dipoli-rakennuksessa Espoon Otaniemessä.

Kuntien käytännöt maanluovutuksessa ovat kirjavia, mutta maankäyttö- ja rakennuslain perusajatus on että kunta kaavoittaa ja jakaa maata avoimesti ja läpinäkyvästi.

Aija Staffans, vanhempi tutkija, Aalto-yliopisto: "Ehkä tää vois ideaali ja ja perinteinen on nimenomaan se, että kunta on aktiivinen maanomistaja ja kaavottaa omille maillensa ja sen jälkeen sitte kaavan seurauksena saadaan valmiita tontteja ja niistä tonteista sitten eri menettelyillä niitä tontteja luovutetaan niille, jotka toteuttaa sitä kaavan mukaista suunnitelmaa, että tämä on niinkuin --- perusajatus kaupunkisuunnittelusta. "

Helsingin tonttipäällikkö vahvistaa perusidean valmiiden tonttien luovutuksessa.

Sami Haapanen: "Vahva pääsääntö on se, että lähdetään julkisen haun kautta tai kilpailun kautta liikenteeseen."

Tampereella sekä Tammelan stadionin että Kansi ja Areenan alkuperäinen diili lähti liikkeelle täysin päinvastaisesta suunnasta.

Maan omistivat valtio ja kaupunki. Tampere kuitenkin lupasi yhteistyökumppaneille rakennusoikeutta julkiselle maalle ilman julkista hakua tai kilpailutusta.

Myöhemmin Tampere kirjasi vielä maapoliittisen ohjelmaansa periaatteen, että hyvästä hankehitysideasta voi saada palkinnoksi rakennusoikeutta kaupungin maalle ilman kilpailua tai avointa hakua.

Tiina Leppänen, arkkitehti SAFA, ent. Tampereen projektiarkkitehti: "Se joka esittää sen hyvän idean pääsee siihen diiliin kiinni, siitähän tässä on kysymys. Eli kyllähän näitä paikkoja löytyy, näitä täydennysrakentamispaikkoja, joilla voidaan kustantaa näitä julkisia, niin kuin jalkapallostadioneita tai taidemuseo tai muuta. Mutta tässä on nimenomaan se, että ne tapahtuu samalla hetkellä ikään kuin saman idean kautta, jolloin päästään siitä kilpailutuksesta osittain ainakin eroon. Mä en oo ihan varma ketä kiinnostaa tän kentän rakentaminen ja siitä vastaaminen vaan erityisesti ne asunnot. Ne ei jää käteen. Se on se, keskustamaisen rakennusoikeuden hinta on niin suuri, että se on tuottavaa."

Tampereen malli, joka siis lupaa kehitysideasta palkinnoksi rakennusoikeutta ilman avointa hakua- saatetaan seuraavaksi virallistaa myös uuden kokoomuslaisen pormestari Jan Vapaavuoren johtamassa pääkaupungissa.

Sami Haapanen, tonttipäällikkö, Helsinki: "No myös Helsingissä on on on tällasia hankekehitys- tai kehittymisvarauksia tehty ihan ihan viime aikoinakin, mutta varsinainen linjaus se on näistä asioista on tarkotus tehdä nyt syksyllä valmisteluun tulevan maapoliittisen ohjelman yhteydessä."

Kansi ja Areena lähti liikkeelle samalla periaatteella. Kaupunki oli ensin sitoutunut NCC:n kehittämään halli-ideaan, jonka vastalahjana olisi ollut rakennusoikeutta.

NCC ei lopulta kuitenkaan saanut miljoonien halli-investoinnille rahoitusta.

Tässä vaiheessa kaupunki ei halunnut enää perua hanketta vaan sille lähdettiin pakkoraossa etsimään uutta rakennusyhtiötä kumppaniksi.

Valtuustokauden puolivälissä koko hanke lopulta kilpailutettiin Lemminkäisen ja SRVn välillä.

Pekka Salmi kertoo nyt, että kilpailussa todellisia vaihtoehtoja ei ollut kuin yksi.

Pekka Salmi (SDP) apulaispormestari 2013-6/2017: "Onneksi tässä oli kuitenkin sitten, Lemminkäinen oli mukana tässä kilpailutuksessa. Se oli vähän niin kuin kirittäjänä, mutta Lemminkäisen tarjoushan oli hyvin huono. Käytännössä, jos SRV:n kanssa ei oltais päästy neuvottelutulokseen tässä, niin hanke ei olisi edennyt, koska Lemminkäinen ei ollut todellisuudessa vaihtoehto."

Diiliin kuului lisäksi se, että osa ehdoista, joilla SRV suostui lähtemään Tampereen kumppaniksi salattiin kaupunkilaisilta vielä poliittista päätöstä tehtäessä.

Anna-Kaisa Ikonen (kok) Tampereen pormestari 2013-6/2017: "Kannen ja Areenan osalta, niin kaupunki on vieny sitä niin avoimesti eteenpäin kun on ollu vaan liikesalaisuuksien puitteissa mahdollista."


Tampereen uusien valtuutettujen suljetussa strategiaseminaarissa visoitaan esittelee rakennusliike YIT, joka on yhdistymässä Lemminkäisen kanssa.

Tamperelaisvaltuutettuja on hiljattain kuohuttanut tuore esimerkki kaupungin piilidiileistä.

Atanas Aleksovski on Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsen ja sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Hän on myös kaupungin hallitseman vanhusten asuntoja rakentavan Kotilinnasäätiön palkattu toiminnanjohtaja.

grafiikka:
14.11 Kotilinnasäätiö ja kaupunki allekirjoittavat Muotialantien tontin vuokrasopimuksen
15.11. Kotilinnasäätiön ja rakennusyhtiön esisopimus tontin vuokraoikeuden kaupasta hintaa 1,15 M€
Viime syksynä yleishyödyllinen säätiö solmi kaupungin kanssa tontin vuokrasopimuksen,

ja myi sen saman tien eteenpäin rakennusyhtiölle yli miljoonan euron kauppahinnalla.

Myynti synnytti julkisen kohun Tampereella, sillä sopimus kielsi tontin gryndaamisen edelleen.


Tonttidiilin takaa löytyy yllättäen Tammelan pallokentältä tuttu mies, entinen kaupungin kaavoitusjohtaja, joka on siirtynyt rakennusliikkeiden konsultiksi.

Jyrki Laiho, konsultti, ent. Tampereen kaavoitusjohtaja: "Mä oon tehnyt konsulttityötä Lehto Groupille pääasiassa pääkaupunkiseudulla maankäytön kehityshankkeissa. Tässä Tampereen tapauksessa, niin lähinnä, miten mä nyt sanoisin, mä avasin ovia ja olin muutamassa tapaamisessa mukana, mutta en nyt mitenkään merkittävästi."

MOT:n tietojen mukaan säätiö vuokrasi tontin kaupungilta vaikka oli jo sopinut diilistä gryndata se edelleen rakennusyhtiölle.

Aleksovski ei suostu kameran eteen, mutta kiistää sopimisen puhelimessa jyrkästi.

Atanas Aleksovski: "Se ei pidä paikkaansa, että me olemme etukäteen ensin sovittu ja sitten me ollaan haettu se tontti. Se ei kyllä pidä paikaansa."
MOT: "Vaan te ootte neuvotellu siitä, tiedustellu tämmösestä mahdollisuudesta?"
Atanas Aleksovski:" Ei, ei, ei, ei, ei, en ole, en ole, ei, ei ole tästä asiassa neuvoteltu, ne on Pappilan tontin rakentamisesta….tontista 21 Pappila, joka, joka ei oo vielä meillä se tontti, se vasta nyt jaettiin."

Patentti- ja rekisterihallitus selvittää nyt onko vapaarahoitteisen tontin gryndaaminen kaupungin vanhustentalosäätiön sääntöjen mukaista.


PRH:lle toimitetut asiakirjat paljastavat, että Aleksovski ei puhu puhelimessa totta kun väittää, että diili rakennusyhtiön kanssa syntyi vasta kun säätiö oli jo saanut tontin ja huomannut, että se ei sovellu sen tarpeisiin.

Rakennusyhtiö nimittäin valtuutti jo lokakuussa edustajansa solmimaan esisopimuksen tontin vuokraoikeuden ostosta.

Vasta sen jälkeen kaupunginhallitus hyväksyi tontin vuokraamisen Kotilinnasäätiölle.

grafiikka:
2.10. rakennusyhtiö valtuuttaa solmimaan esisopimuksen tontin vuokraoikeuden ostosta.
24.10 KH hyväksyy tontin vuokraamisen Kotilinnasäätiölle
4.11 Kaupunki ja Kotilinnasäätiö allekirjoittavat Muotialantien tontin vuokrasopimuksen
15.11. Kotilinnasäätiön ja rakennusyhtiön esisopimus tontin vuokraoikeuden kaupasta hintaa 1,15 M€

Atanas Aleksovski, SDP: "Mitä sä haet?"
MOT: "Mä haen…"
Atanas Aleksovski: "En ole mitään sopinut, mitään ole sopinut, että minkälaisen sopimuksia, olemme keskusteleet, kun totesin, kaikkien muidenkin kanssa muista asioista. Eikä mun tartte nyt avata sulle mistään asiasta, me olemme keskustelleet."

Tampereen päättäjien on ollut vaikea ymmärtää,. miksi tontin siirto on ongelma, kun kaupungin oma säätiö on kuitenkin tehnyt tontin myynnillä hyvän tilin.

Tässä tapauksessa diili kuitenkin tehtiin jopa piilossa omilta asiasta vastaavilta virkamiehiltä.

Pekka Salmi SDP: "kaupunginhallitus totesi, että, aika monissa puheenvuoroissa, että puolin ja toisin vähän niin kuin tota, ei oo ihan toimittu sillain niin kuin oppikirjan mukaisesti."
MOT: "Oppikirjan mukaan, niin miksei sitä sitten voinut kilpailuttaa?"
Pekka Salmi: "Niin, se on hyvä kysymys. En osaa siihen vastata."

Maan laajuinen trendi on se, että samalla kun jo rakennettua kaupunkia täydennysrakennetaan, yleistyvät Tampereen kaltaiset diilit.

Aija Staffans, vanhempi tutkija, Aalto-yliopisto: "Sain juuri tuoreita lukuja siitä että on 10 vuoden seuranta siitä että minkälaista tää detaljikaavotus suurissa kaupungeissa ja kasvualueilla Suomessa on ja käytännössä on niin että puolet meidän asemakaavoista tällä hetkellä on yksityisen alotteesta tehtäviä kaavoja.

Se että rakennusliike on mukana suunnittelemassa kaupunkeja on järkevää. Ongelma siitä tulee, jos diilit hierotaan samanmielisten verkostoissa liki valmiiksi jo paljon ennen kun asukkaat pääsevät mukaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaan läpinäkyvään prosessiin.

Kaarina Kivimäki, arkkitehti SAFA, ent. Tampereen johtava erikoissuunnittelija: "Nythän ollaan uudistamassa maankäyttö- ja rakennuslakia, se ei tuottanut sitä avoimuutta, mitä sille toivottiin, että sillä saataisiin. Minusta se on ihan kuntalaisten ja päättäjien kulttuurimuutos pitäis tapahtua ja päättäjien pitäisi tietää, mistä he ovat päättämässä ja sillon se edellyttää sitä, että annetaan faktat ja kaunistelemattomat tiedot, edut ja haitat jostakin projektista. Rakennusliikkeillä on aivan liian suuri vaikutusvalta siihen, mitä rakennetaan ja minne rakennetaan."

Eteläpuisto-taistelun ensimmäisen erän voittivat puiston puolustajat, mutta Tampere jatkaa seuraavaan oikeusasteeseen.

Muokattu 25-26.9. Siistitty artikkelin ulkoasua ja korjattu haastattelujen litterointeja helpommin luettavaksi.