Hyppää pääsisältöön

Kiusaamistakin pahempaa oli syrjintä

Voisiko kukaan koskaan kiinnostua 113-senttisestä naisesta? Näin epäröi perheestä ja miehestä haaveillut Linda. Myös kiusaaminen jätti jäljet.

- Ajoittain törmään edelleen siihen, että ihmiset kutsuvat kääpiöksi. Se loukkaa, kertoo 113-senttinen Linda.

Loukkauksia Linda on saanut kuulla jo lapsuudessaan. Eikä hän välttynyt koulukiusaamiseltakaan. Kokonsa vuoksi hän oli helppo kohde.

- Kiusaamistakin pahempaa oli kuitenkin tunne, etteivät luokan tytöt hyväksyneet joukkoon, vaan jättivät ulkopuolelle. Oli rankkaa, kun itse ei omaa erilaisuuttaan hyväksynyt ja kaveritkin antoivat ymmärtää, etten kuulu porukkaan.

Murrosiässä Lindalla oli ihastuksia, mutta hän oli tosi arka, eikä oikein uskaltanut lähestyä poikia, vaikka haaveilikin jo tuolloin, että hänellä olisi joskus mies ja perhe.

- En saanut koskaan vastakaikua ihastuksiltani. Silloin tuli sellainen olo, että mahdanko koskaan löytää ketään.

Aluksi Linda ei halunnut nähdä muita lyhytkasvuisia, sillä hän koki olevansa aivan tavallinen ihminen. Kun hän vihdoin 14-vuotiaana hyväksyi erilaisuutensa, hänen silmänsä avautuivat aivan uudella tavalla. Ehkä haave perheestä voisi sittenkin toteutua.


Lyhytkasvuisten tapaamisessa huomasin, että monella oli kumppani ja perhettä. Silloin heräsi ajatus, että voisiko joku oikeasti kiinnostua minustakin. Tosin sekin oli käynyt mielessä, että voi olla, että elelen loppuelämäni yksin.
― Linda

Mutta elämä on täynnä yllätyksiä, joihin Linda ei osannut varautua. Nyt hän elää ruuhkaista elämää ja kaipaa välillä rauhaa ja omaa aikaa. Lindan sisko Laura ja Tuhkimotarinoiden stylisti Outi Broux haluavat toteuttaa Lindan haaveen. Yllätyksen suunnitteluun otetaan mukaan myös Laura Malmivaara. Ohjaus Mape Morottaja.

Tuhkimotarinoita-sarja

Tuhkimotarinoiden Nanna istuu sairaalan käytävällä
Tuhkimotarinoiden Nanna istuu sairaalan käytävällä Kuva: Yle/ Mape Morottaja Tuhkimotarinoita

Tuhkimotarinoita-sarjassa kriisin kohdanneet kertovat rohkeasti elämänsä kipeimmästä hetkestä. Miten selviytyä lapsen kuolemasta, julmasta vanhemmasta, veljen itsemurhasta, häpeästä, musertavasta surusta? Kriisin aiheuttaman sisäisen muutoksen jälkeen he haluavat nyt löytää myös oman ulkoisen vahvuutensa ja saada lisää itsevarmuutta. Stylisti Outi Broux matkaa eri puolille Suomea kuulemaan näiden rohkeiden ihmisten tarinoita. Hän auttaa jokaisessa jaksossa yhtä kerrallaan löytämään oman ulkoisen ja sisäisen tasapainonsa. Sarjan on ohjannut Mape Morottaja.

  • "Mun piti vaan hyväksyä se, että mulla ei ole äitiä"

    Kukaan ei tiennyt, minne Tiinan äiti lähti.

    Äidittömyys jättää jäljen, joka ei lähde koskaan pois. Terapiassa Tiina oivalsi viimein, että vaikka hän kuinka toivoo, hän ei tule koskaan saamaan kaipaamaansa äitiä. Hänen oli päästettävä irti menneisyydestä ja alettava rakentaa omaa elämäänsä. Nykyään Tiina ei ole äitiinsä missään yhteydessä.

  • Yksinhuoltajaäiti joutui jääkiekon kalleuden vuoksi velkakierteeseen, mutta nyt veljekset loistavat - Joonas jopa MM-joukkueessa

    Rahat ei riitä, velat painaa ja elämänilo katoaa.

    "Minulla oli neljä työtä ja velkaakin 10 000 euroa. Joskus ei ollut ruokaakaan kaapissa, mutta kaikista tärkeintä minulle oli, että pojat saavat jatkaa jääkiekkoa! Joku voi sanoa, että oliko pakko tai että turhaa valittamista, mutta halusin, että heillä säilyy edes yksi asia elämässä avioeromme jälkeen. Pojat menettivät eron myötä kodin, kaverit, kielen ja jopa kotimaansa. Minulle oli tärkeää, että he saivat jatkaa jotain, mikä oli heille rakasta", Minna kertoo.