Hyppää pääsisältöön

Piikkikammo varjosti Sannan raskautta: "Selvisin hormonipistoksista tukihenkilön avulla"

Injektioneulan päästä tippuu nestitippa
Injektioneulan päästä tippuu nestitippa Kuva: Partha S Sahana Akuutti (ohjelma),Injektio,rokotus

Sannan elämää on lapsuudesta asti haitannut järjellä selittämätön ilmiö – piikkikammo. Raskaaksi tuleminen oli Sannalle yhtä piinaa. Joka kymmenes suomalainen kärsii jostakin pelosta niin, että se haittaa elämää tai toimintakykyä. Voiko fobiasta koskaan päästä lopullisesti eroon? Lue myös altistushoidon pienet askeleet.

Piikkikammossa on kyse määräkohteisesta pelosta eli fobiasta. Fobioille on tyypillistä, että ihminen itse ymmärtää pelkonsa aiheettomaksi, mutta ei siitä huolimatta kykene hallitsemaan sitä.

Useimmat pelkäävät piikistä johtuvaa kipua, mutta toisia hirvittää ihoon tehtävä reikä tai pelkkä vastaanottohuoneen haju.

Sanna voi pahoin jo pelkästään puhuessaan piikityksestä ja nähdessään verta, Sanna pyörtyy.

– Hormonihoidoissa minua hoidettiin klinikalla tukihenkilön avustuksella. En pysty missään tilanteessa pistämään itseäni.

Neula-ahdistusta helpottaa osaava laboratoriohoitaja

Vastaanotolla pelkopotilaisiin tottunut hoitaja tietää miten toimia. Toisille riittää, että tilanne hoidetaan nopeasti ja huomaamattomasti, toiset taas haluavat tarkan selvityksen hoitotoimenpiteistä. Monia helpottaa tieto, että verikoe tai rokotus voidaan tehdä myös makuuasennossa. Tärkeintä on, että hoitaja on etukäteen tietoinen potilaan piikkikammosta.

Näin kertoo myös Sanna.

– Minua helpottaa osaava ammattilainen ja oman huomion keskittäminen muualle. Tilanne vaihtelee – välillä on maattava, kun pistetään, koska heikottaa ja pyörryttää. Yleensä pyydän pistäjää kertomaan, koska aloittaa, jotta voin keskittyä katsomaan muualle.

Lähikuva verikokeen ottamisesta.
Lähikuva verikokeen ottamisesta. Kuva: Mira Pelo Akuutti (ohjelma),fobia

Ilman hoitoa pelot voivat olla elinikäisiä

Lähes puolet ihmisistä on kärsinyt jostain pelosta elämänsä aikana. Joka kymmenes aikuinen kärsii jostakin pelosta niin, että se haittaa elämää tai toimintakykyä.

Suurella osalla voimakkaista peloista kärsivillä pelot ovat etenkin ilman hoitoa vuosikautisia tai jopa elinikäisiä. Monet kärsivät useammasta erillisestä pelosta, ja vähemmistöllä on vain yksi määräkohteinen pelko, selvittää psykiatrian erikoislääkäri Matti O. Huttunen artikkelissaan fobioista ja niiden hoidosta.

Sannan piikkikammo alkoi kouluikäisenä.

– Koulun rokotuspäivänä olin täysin paniikissa. Pakoilin ja jäin pois koulusta, kun tiesin, että edessä oli meno terveydenhoitajalle.

Traumaattiset kokemukset ja turvattomuus lisäävät erilaisten pelkojen kehittymistä. Lapsuuden aikana ilmenneet pelot ovat usein pysyviä, jos ne eivät ole aikuisikään tullessa hävinneet, Huttunen jatkaa.

Altistushoidossa edetään pienin askelin

Fobioita voidaan hoitaa psykoterapialla ja itsehoidolla, johon sisältyy pelon kohteelle altistamista. Altistushoidossa fobiasta kärsivä opettelee sietämään pelon kohdetta pienin askelin, tukihenkilön ja ammattilaisten avulla.

Veren näkemistä tai lääkeruiskun pistoksia pelkäävä voi edetä mielikuvien ja erilaisten harjoitusten avulla lievää pelkoa herättävästä tilanteesta voimakasta pelkoa synnyttävään tilanteeseen.

Huttusen mukaan tärkeintä on opetella ensin rentoutumaan. Sen jälkeen harjoitellaan pelon kohtaamista sekä mielikuvissa että harjoituksin.

Piikkikammoiselle Sannalle nämä ohjeet toimisivat vain osittain.

– Pelkotilassa harvoin auttaa rationaalinen tieto ja esimerkiksi pistämisen katsominen toiselle ei helpota minua. Neula tulee sisälle minuun ja se hirvittää. Pelon tiedostaminen auttaa, en edes yritä esittää rohkeaa.

Lähipiirin ihmisten tulisi ymmärtää tilanteisiin liittyvä paniikinomainen pelko. Painostaminen ja pelkojen mitätöinti pahentaa niiden hallinnan oppimista, Huttunen toteaa artikkelissaan.

Jos pelko tuntuu tietyssä tilanteessa ylivoimaiselta, palataan edelliseen vaiheeseen keräämään voimia, Huttunen ohjeistaa. Jos erilaiset itsehoitokeinot eivät tuota toivottua tulosta, on lähiviikkojen tai -kuukausien aikana viisasta kääntyä psykiatrin tai psykologin puoleen.

Rentoudu ja muista hengittää

Laboratoriossa pelkopotilaan pitäisi ennen kaikkea yrittää rentoutua ja muistaa hengittää. Pahinta on, jos piikkikammon takia jättää sairauden hoitamisen tai vastaanotolle menemisen. Tämä voi olla jopa hengenvaarallista.

Sanna ei enää häpeä pelkoaan ja se auttaa.

– En enää piilottele pelkoani. Piikittäminen on jotain ihan hirveää enkä edes yritä esittää rohkeaa. Se on mahdollistanut minulle pistämistilanteet, jotka jatkuvat nyt, kun veriarvoni heilahtelevat rajusti.

Määräkohteinen pelko eli fobia

  • Huomattavaa ja itsepintaista pelkoa, joka on kohteeseen tai tilanteeseen nähden liiallista tai epärealistista.
  • Kohdistuu tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen, esimerkiksi veren näkemiseen, pistoksiin tai tiettyihin tilanteisiin, kuten hammaslääkärillä käyntiin.
  • Altistuminen pelkoa herättävälle kohteelle aiheuttaa lähes aina välittömän ahdistusreaktion, joka voi olla luonteeltaan myös paniikkikohtaus.
  • Pelkojen luonteesta riippuen tuloksena on usein pelkoa aiheuttavien kohteiden tai tilanteiden välttely ja jokapäiväisen elämän kaventuminen.
  • (Duodecim)

Altistushoidon askeleet

Lähikuva injektioneulasta.
Lähikuva injektioneulasta. Kuva: Mira Pelo Akuutti (ohjelma),fobia
  1. Katsele elokuvaa, jossa lääkäri antaa henkilölle injektion.
  2. Katso, kun ystävää rokotetaan.
  3. Kuvittele mielessäsi tai harjoittele lääkärille soittamista ja sairaalaan matkustamista yhdessä ystävän kanssa tai yksin.
  4. Kuvittele injektion antamista.
  5. Vieraile yhdessä ystävän kanssa tai yksin sairaalan poliklinikalla.
  6. Katsele lääkärin huoneesta tulevia potilaita tai ruiskeita valmistelevia tai antavia hoitajia.
  7. Katsele yhdessä ystävän kanssa tai yksin injektion antamista toiselle henkilölle tai verinäytteen ottamista toiselta ihmiseltä.
  8. Pyydä lääkäriä tai hoitajaa antamaan lihaksen sisäinen injektio takamuksiin ystävän ollessa läsnä tai yksin
  9. Pyydä lääkäriä tai hoitajaa antamaan flunssarokote käsivarteen.
  10. Pyydä lääkäriä ottamaan verinäyte käsivarren laskimosta.
  11. (psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen)

LÄHDE:
Matti O. Huttunen: Määräkohtainen pelko (fobia)

LUE LISÄÄ:
Suomen Mielenterveysseura ry
HUS / Mielenterveystalo
Duodecim

KUUNTELE:

Akuutti – tutkittua tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Rohkeita ihmisiä ja inhimillisiä tarinoita. Liity joukkoomme Facebookissa!