Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Syötävä kaupunki pääkuva

Kaupunkiluonnon rikkaus yllätti palkitun luontodokumentaristin

Ketunpoikanen katsoo suoraan kameraan. Jaloissaan poikasella on kuollut kani.
Kettu löytää kaupungeissa helposti ruokaa. Tälle repopojalle kettuemo on tuonut citykanin. Ketunpoikanen katsoo suoraan kameraan. Jaloissaan poikasella on kuollut kani. Kuva: DocArt, Petteri Saario kaupunkiluonto,kettu,petteri saario

Mitä meille tulee mieleen sanasta luonto?

Metsä. Järvenranta. Saaristo. Lappi kuruineen, keroineen ja kairoineen. Jollekulle ehkä suo ja sääsketkin. Monelle luonnosta tulevat mieleen myös kesämökin marjametsät tai lapsuuden suvet maalla.

Luonto on mielissämme useimmiten muualla. Ainakaan se ei ole kaupungeissa.

- Kaupungeissa on luontoa. Ja niin kummalta kun se saattaa kuulostaa, kaupunkiluonto on usein rikkaampaa kuin luonto kaupunkien ulkopuolella, luontodokumentaristi Petteri Saario kumoaa ennakkoluulot.

Petteri Saario tietää, mistä puhuu. Hän on kolmen vuoden ajan kuvannut suomalaisissa kaupungeissa uusinta kaupunkiluonnosta kertovaa Asvalttiviidakot-dokumenttisarjaansa, joka alkaa TV1:ssä lokakuun 3. päivä.

Kaupunkiluonto yllätti

Aiemmin joista, järvistä, saaristoista ja erämaista televisiosarjat tehnyt dokumentaristi ei ollut alun perin järin innoissaan kuvausurakasta kaupungeissa.
- Mitä kiinnostavaa niissä muka olisi, melun ja betonin keskellä? Saario mietti.

Kaupunkiluonto pääsi kuitenkin yllättämään rikkaudellaan ja kuvausten edetessä ennakkoluulot sulivat.

- On ollut hämmästyttävää ja myös hämmentävää huomata, että arvokkaimmat metsämme sijaitsevat nimenomaan kaupungeissa, jos suojelualueet jätetään pois laskuista, Petteri Saario toteaa.

Sarjaa on kuvattu kymmenessä suomalaisessa kaupungissa: Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Porvoossa, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Asvalttiviidakot on osa Suomen itsenäisyyden virallista juhlavuoden ohjelmaa.

Lähikuva sinisorsanaaraasta ruohikolla. Sorsan nokka on auki.
Kaupungit ovat lintujen valtakuntaa. Lähikuva sinisorsanaaraasta ruohikolla. Sorsan nokka on auki. Kuva: DocArt, Petteri Saario Petteri Saario,sinisorsa,kaupunkiluonto

Luovuus kukkii urbaaneilla ryytimailla

Asvalttiviidakot-sarja tarkastelee kaupunkiluontoa kuudesta eri näkökulmasta.

Yle Luonnon Syötävä kaupunki -sivusto otti kuluneella kasvukaudella varaslähdön Asvalttiviidakot-sarjan avaavan Syötävän hyvä kaupunki -dokumentin teemoihin. Kasvukauden aikana sivustolla on kurkistettu urbaaneille kasvimaille ja sivustolle on Instagramin kautta kertynyt kukkeita kaupunkiviljelykuvia.

2000-luvun kyläyhteisöt syntyvät asvaltin ja betonin keskelle, innokkaiden ja ennakkoluulottomien kolmekymppisten kyläpäälliköiden johdolla.― Petteri Saario

Ruuan kasvattaminen kaupungissa kysyy luovuutta ja viljelmiä nousee kaupungeissa yllättäviin paikkoihin. Luovuuden lisäksi kaupunkiviljelmillä kukoistaa yhteisöllisyys.

- Yhteisöviljelmillä opetellaan uudelleen tekemään asioita porukalla. 2000-luvun kyläyhteisöt syntyvät näin asvaltin ja betonin keskelle, innokkaiden ja ennakkoluulottomien kolmekymppisten kyläpäälliköiden johdolla, Saario huomaa.

Tässä tapaa tosi paljon erilaisia ihmisiä, joita ei muuten koskaan välttämättä tapaisi. Yhteinen nimittäjä on palstaviljely, eikä se esimerkiksi, että on saman ikäinen.― Rakel Liekki

Syötävässä puistossa Helsingin Mustikkamaalla talkoolaiset jakavat sadon, Tampereen Pispalan viljelypalstat ja viljelijöiden Kurpitsatalo keräävät erilaiset ihmiset viljelemään yhdessä. Myös televisiosta tuttu juontaja ja intohimoinen kaupunkiviljelijä Rakel Liekki tietää, että palstaviljely on hauskempaa yhdessä.

- Tässä tapaa tosi paljon erilaisia ihmisiä, joita ei muuten koskaan välttämättä tapaisi. Yhteinen nimittäjä on palstaviljely, eikä se esimerkiksi, että on saman ikäinen, Rakel Liekki toteaa.

Syötävän hyvä kaupunki on myös paljon muuta kuin kaupunkiviljelyä. Hyönteiskokki Topi Kairenius houkuttelee maistamaan Oopperatalon pihalla kasvatettuja kuhnurintoukkia ja Sami Tallberg löytää herkulliset villiyrttisalaattiainekset kaupunkimetsästä.

Kaupunki on ruoka-aitta myös monelle eläimelle. Kettu pyytää poikasilleen citykanin, lokkien lounasruokalana toimii kaatopaikka. Valkoposkihanhet laiduntavat kaupunkien puistoissa.

Mies on kyykyssä kasvimaalla. Miehellä on kädessään kulho, jossa on salaattia.
Dokumentaristi Petteri Saario tutustuu Syötävän hyvä kaupunki -dokumentissa ruuan kasvatukseen kaupungeissa. Mies on kyykyssä kasvimaalla. Miehellä on kädessään kulho, jossa on salaattia. Kuva: DocArt, Petteri Saario Petteri Saario,kaupunkiluonto,kaupunkiviljely,kasvimaat,asvalttiviidakot

Kaupungit ovat lintujen valtakuntaa

Kaupungissa suhisee -dokumentti sukeltaa hämmästyttävän rikkaaseen kaupunkiluontoon. Alati muutoksen kourissa oleva kaupunkiluonto on sopeutuvaista ja kekseliäät ja neuvokkaat eläimet osaavat hyödyntää ihmistä ja ihmisen luomuksia. Linnut ovat kaupunkien kruunaamattomia valtiaita, mutta myös rusakot, lepakot, ketut taimenet ja rupikonnat viihtyvät kaupungeissa.

Oravanpoikanen on ihmisen käsissä. Kädet ojentavat oravan toisen ihmisen käsiin.
Kaupunki on vaarallinen paikka eläimille. Tämä orvoksi jäänyt oravanpoikanen on päässyt hyvään hoitoon. Oravanpoikanen on ihmisen käsissä. Kädet ojentavat oravan toisen ihmisen käsiin. Kuva: DocArt, Petteri Saario Petteri Saario,kaupunkiluonto,orava (laji),asvalttiviidakot

Luontoa ei voi leikkiä loppuun -dokumentissa selviää, että leikki-ikäisen lapsen kunto kehittyy luonnossa leikkiessä paremmin kuin missään ohjatussa liikuntaharrastuksessa.

Kehitys on menossa kuitenkin toiseen suuntaan: Nykylapset viettävät ulkona vähemmän aikaa kuin koskaan aikaisemmin ja lapset kulkevat harrastuksiin ja kouluihin yhä useammin vanhempiensa auton kyydissä. Myös aikuisten ulkona luonnonympäristössä viettämä aika on lyhyessä ajassa romahtanut. Olemme miltei koko ajan sisällä, keinotekoisessa kesäsäässä ja keinovalaistuksessa.

Metsäpäiväkodissa vieraillessa ei voi kuin ihmetellä, mikseivät kaikki päiväkodit ole tällaisia.― Petteri Saario

On kaupunkien päättäjistä kiinni, löytävätkö kaupunkilaiset luonnon läheltään. Lahden kaupunki kerää lasten mielipiteitä kaavoituksen suunnitteluun, Hämeenlinnassa panostetaan metsäeskaritoimintaan.

- Metsäpäiväkodissa vieraillessa ei voi kuin ihmetellä, mikseivät kaikki päiväkodit ole tällaisia. Täällä tuntuu käsin kosketeltava tekemisen meininki ja löytämisen riemu. Lukemista, laskemista ja muita tärkeitä taitoja opitaan omatoimisen touhuamisen ohessa, Petteri Saario ihastelee.

valkoposkihanhiperhe kävelee hiekkatietä, perässä samaa tietä pitkin tulee päiväkotiryhmä.
Pilteistä pidetään huolta. valkoposkihanhiperhe kävelee hiekkatietä, perässä samaa tietä pitkin tulee päiväkotiryhmä. Kuva: DocArt, Petteri Saario Petteri Saario,kaupunkiluonto,Harakka,valkoposkihanhi,asvalttiviidakot

Villejä viherkeitaita ja rauhallisuuden tyyssijoja

Hallitusti hoitamaton -dokumentissa Petteri Saario etsii kaupungeista puunattujen puistojen sijaan villejä viherkeitaita. Helsingin Pitäjänmäellä Pentti Alangon puutarha on kuin suoraan satukirjasta, Vallilasta löytyy asvaltin ja betonin keskeltä kukkea korttelipiha ja Vuosaaressa kivutaan ehkä Suomen kummallisimman luontokohteen huipulle.

Luonnonystävä on tällaisessa pöheikössä erityisen mielissään.― Petteri Saario

Kaupunkiniityt kukoistavat yllättävissä paikoissa ja vehreys kipuaa kaupungeissa myös yläilmoihin katoille. Hämeenlinnan Varikonniemellä ohjaaja vaeltaa luonnon valtaansa ottamalla vanhalla höyrysahalla.

- Luonnonystävä on tällaisessa pöheikössä erityisen mielissään. Vanhan höyrysahan ympäristössä näkee kouriintuntuvasti sen, miten luonto aina lopulta ottaa omansa, olkoon kyse ihmisestä tai ihmisen rakennelmasta, Petteri Saario pohtii.

Tuonenlehto, elämänkehto -dokumentti paljastaa, että hautausmaat ovat todellisia kaupunkien viherkeitaita niin luonnolle kuin ihmisellekin. Hautausmaat ovat niitä harvoja betonierämaiden viheralueita, joita ei tohdita nakertaa rakennusten, teiden ja parkkipaikkojen tieltä.

Mies ravistaa riippumattoa rehevässä puutarhassa, jossa on paljon kukkia. Riippumatosta lentää omenankukan terälehtiä ilmaan.
Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan emeritus-ylipuutarhurin ja maamme tunnetuimman puutarhakirjailijan Pentti Alangon piha tulvii kukkaloistoa. Mies ravistaa riippumattoa rehevässä puutarhassa, jossa on paljon kukkia. Riippumatosta lentää omenankukan terälehtiä ilmaan. Kuva: DocArt, Petteri Saario Petteri Saario,puutarhat,puutarhanhoito,Pentti Alanko,asvalttiviidakot

Kiihtyvällä kaupungistumisella kohtalokkaita seurauksia

Luonto parantaa -jaksossa luonto hellii niin mieltä kuin ruumista. Dokumentissa pulahdetaan hyiseen avantoon ja luonnon avulla toipuneet kaupunkilaiset kertovat tarinansa.

Kaupunkilaisten olisi syytä säilyttää kosketus luontoon, muutoin yhä kiihtyvällä kaupungistumisella on kohtalokkaita seurauksia terveydellemme. Jos emme ole lähikontaktissa luontoon, vastustuskykymme kehittyminen jää puolitiehen. Seurauksena on monien vakavien sairauksien, kuten allergioiden, astman ja diabeteksen yleistyminen.

Luonto. Kerrassaan ihmelääke.― Petteri Saario

- Se mitä me syömme, mitä me juomme, mitä me kosketamme ja mitä me hengitämme, se on tässä urbaanissa ympäristössä mikrobiologisesti rajusti köyhtynyt. Me juomme tapettua vettä, me syömme tapettua ruokaa, me hengitämme urbaania tapettua ilmaa ja me kosketamme tapettua asvalttia ja betonia. Pääkaupunkiseudulla kymmenellä prosentilla väestöstä on lääkärin tekemä astmadiagnoosi. Onhan se nyt tolkuton prosentti, allergiatutkija Tari Haahtela lataa.

Uusi tutkimustieto osoittaa kiistatta, että lähiluonto on kaupunkilaisten terveydelle, hyvinvoinnille ja viihtymiselle paljon tärkeämpää kuin olemme aiemmin ymmärtäneet. Kuta useampi meistä asuu kaupungissa, sitä oleellisempaa on lähellä sijaitsevien luontokohteiden säilyminen.

- Säästynyt luonto kun tuo niitä kovasti kaivattuja säästöjä vähentyneinä terveydenhuollon kustannuksina. Ja mikä parasta, viihdymme työelämässä paremmin ja pidempään, kunhan pääsemme riittävän usein luonnon helmaan. Luonto. Kerrassaan ihmelääke, Petteri Saario summaa.

Ihmisiä kalastamassa rannalla. Maassa on hento lumipeite, vesi on sulaa. Taustalla on taloja.
Helsingin Vanhankaupunginlahti on luontohelmi, josta kaupunkilaiset saavat virkistystä. Ihmisiä kalastamassa rannalla. Maassa on hento lumipeite, vesi on sulaa. Taustalla on taloja. Kuva: DocArt, Petteri Saario Petteri Saario,virkistyskalastus,Vanhankaupunginlahti,asvalttiviidakot

Asvalttiviidakot-sarja TV1:ssä 3.10.2017 klo 20 alkaen:

Osa 1: Syötävän hyvä kaupunki ti 3.10.2017 klo 20
Osa 2: Kaupungissa suhisee ti 10.10.2017 klo 20
Osa 3: Luontoa ei voi leikkiä loppuun ti 17.10.2017 klo 20
Osa 4: Hallitusti hoitamaton ti 24.10.2017 klo 20
Osa 5: Tuonenlehto elämänkehto ti 31.10.2017 klo 20
Osa 6: Luonto parantaa ti 7.11.2017 klo 20

Uusinnat maanantaisin klo 12.05. Kaikki jaksot julkaistaan Yle Areenassa 3.10. ja ne ovat katsottavissa kuuden vuoden ajan.

Artikkelissa ohjelman uusinta-aika muutettu 9.10.2017 klo 12.54.

  • Finnmark - rautujärvien luvattu paikka

    Finnmarkin vedet houkuttelevat suomalaisiakin kalastajia.

    Finnmark on Norjan pohjoisin lääni. Sen puhdas luonto ja kirkkaat vedet houkuttelevat suomalaisiakin kalastajia nauttimaan omasta rauhasta. On kuitenkin asioita, joita ulkomaalaisen retkeilijän tulee ottaa huomioon Finnmarkin apajille suunnatessa.

  • Sieni ja sammal hippasilla

    Keijunkehäsammal on harvinainen muodostelma Suomessa.

    Radio Suomen Luontoillassa kuultiin mielenkiintoinen kysymys sammaleen oudoista noidankehäkuvioista. Miniufoja kynsisammalkankaalla vai mistä on oikein kyse? Kuvat lähetti Matti Janhunen Jokioisista.

Luonto

  • Tervan tiellä kalassa

    Kuhmon vesistöiltä löytyy paikka jokaiselle kalastajalle.

    Tervansoutajien mukaan nimetty Tervareitti on historiallinen kulkuväylä Oulujoen latvavesistöissä. Kuhmon koskilla kiemurtelevan reitin varrelle jää monipuolisia patikointipaikkoja, mutta myös erinomaisia kala-apajia.

  • Sieni ja sammal hippasilla

    Keijunkehäsammal on harvinainen muodostelma Suomessa.

    Radio Suomen Luontoillassa kuultiin mielenkiintoinen kysymys sammaleen oudoista noidankehäkuvioista. Miniufoja kynsisammalkankaalla vai mistä on oikein kyse? Kuvat lähetti Matti Janhunen Jokioisista.

  • Avara luonto syksyllä 2017

    Avara luonto syksyllä 2017

    Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2017. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille extreme-lajeissa

    Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja euforisia hetkiä.

    Uudessa sarjassa Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille jokamiehen extreme-lajeissa. Ensimmäiset, syksyllä 2017 suoritettavat lajit ovat 150 kilometrin merimelonta ja 130 kilometrin polkujuoksu. Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja – toivottavasti – itsensä ylittämisen euforisia hetkiä.

  • Cityluonto: Kesäyö Korkeasaaressa

    Korkeasaari ei hiljene öisin.

    Sulkemisajan jälkeen Korkeasaareen laskeutuu raukea mekkala, kun eläimet innostuvat huutelemaan viereisiin aitauksiin. Pääsin heinäkuisena kesäyönä mukaan iltakierrokselle.

  • Cityluonto: Stadin rakkaimmat puut

    Helsinkiläiset rakastavat puita ja erityisesti puuvanhuksia.

    Helsinkiläiset rakastavat vanhoja puita. Niitä hoidetaan ja suojellaan vaikka ne sattuisivat kasvamaan ajokaistalla. Arboristin eli puunhoitajan tehtävänä on pitää puuvanhukset ja vetreät taimet hyvässä kunnossa. Merikadun ja Ehrensvärdinkadun kulmassa eteläisessä Helsingissä on lippusiimalla rajattu alue.

  • Cityluonto: Ovela kuin citykettu

    Kaupunkilaisketut asuvat jopa keskellä kaupunkia

    Joko bongasit cityketun? Repolaisen voi nähdä kesällä hämärän tullen jopa keskellä kaupunkia. Pesäkolonsa se pyrkii piilottamaan uteliailta, mutta joskus haju kavaltaa asuinpaikan. Helsingin Olympiastadionin kupeessa on vielä hiljaista kesäaamuna kello kuusi. Liikkeellä on harvakseltaan työmatkakävelijöitä ja pyöräilijöitä.

  • Cityluonto: Roskalintuja – onko niitä?

    Ovatko lokit, varikset ja pulut roskalintuja?

    Lokit, varikset ja pulut eivät ole suosituimpia kaupunkilintuja. Roskalinnuiksi haukuttua kolmikkoa yhdistää se, että ne viihtyvät ihmisen läheisyydessä. Ihmisten mielestä ne penkovat roskiksia, likaavat ympäristöä ulosteillaan ja meluavatkin vielä.

  • Cityluonto: Linnanmäen vesitornin villi metsä

    Linnanmäen vesitornissa kasvaa tiheä metsä.

    Tiesitkö, että Linnanmäen huvipuistossa on metsä, jossa kasvaa muun muassa mansikkaa? Pyöreä punatiilinen vesitorni on yksi Linnanmäen maamerkeistä. Sen huipulla on tiheä metsikkö, jossa linnut pesivät mielellään. Vesitornin vihreä katto hämäsi sota-aikana myös vihollista.

  • Cityluonto: Kaupunkilaisrotta viihtyy viemärissä

    Kaupunkilaisrotalle maistuu viemäreihin heitetty ruoka.

    Kaupunkilaisrotta on selviytyjä. Ravinnon perässä se on valmis kaivamaan, kiipeilemään ja uimaan. Puistojen lisäksi rotilla on maanalainen elämänsä vanhoissa viemäristöissä. Niinpä putkiasentaja voi toisinaan joutua nenäkkäin uteliaan rotan kanssa. Pääkaupunkiseudun rottakanta on suuri. Arviot rottien lukumäärästä vaihtelevat, mutta sadoissa tuhansissa liikutaan.

  • Cityluonto: Kakkaavat valkoposkihanhet

    Valkoposkihanhet ulostavat Helsingin puistot ja rannat.

    Valkoposkihanhi, tuo uljas arktisten alueiden lintu, ulostaa joka toinen minuutti. Lintuparvet käyskentelevät suurilla nurmialueilla ja jättävät ruohikkoon terveisensä. Miten hanhet saataisiin pysymään poissa ihmisten suosimilta virkistysalueilta? Aurinkoisella säällä Helsingin Arabianranta vilisee väkeä.

  • Cityluonto: Pieni ja pelottava punkki

    Punkki eli puutiainen on pieni ja pelottava eläin.

    Puutiainen eli punkki on monen mielestä Suomen pelottavin eläin. Suomessa elää 1 500 punkkilajia, joista kuitenkin vain pieni osa on kiinnostunut ihmisestä. Tutkijat kartoittavat parhaillaan, voiko punkkien esiintymistä ennustaa vuoden tai sääennusteiden mukaan. Vielä joku aika sitten lapsia peloteltiin, että rantalepikossa väijyy punkkeja.

  • Cityluonto: Petikaverina lutikka

    Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen.

    Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen. Lutikkalöydöt ovat lisääntyneet pääkaupunkiseudulla. Ihmisen verta ravinnokseen käyttävä tuholainen viihtyy erityisesti sängyssä, johon se jättää pieniä pilkkumaisia ulostejälkiä.

  • Cityluonto: Pistikö salakavala viemärihyttynen?

    Luonto tulee joskus liian lähelle kuten viemärihyttyset.

    Luonto tulee joskus liian lähelle eikä hyttysiltä välty pääkaupungin keskustassakaan. Salakavala viemärihyttynen on sitäpaitsi äänetön ja hyvä piiloutumaan.

  • Cityluonto: Kaupunkilainen, varo säätä!

    Kaupungeissa on varauduttava äkillisiin sääilmiöihin.

    Olitko paikalla, kun tulva peitti Kauppatorin? Muistatko ennätysison ketjukolarin Lahdentien lumimyräkässä? Näitkö uutiskuvat tuulen kaatamasta lentokoneesta Malmilla? Pääkaupungin on osattava varautua monenlaisiin äkillisiin sääilmiöihin.

  • Peltsin Lapissa etsitään aitoa lappilaista elämänmenoa

    Peltsin Lapin molemmat tuotantokaudet.

    Peltsin Lappi -ohjelmassa matkustetaan Lappiin ja selvitetään, mikä vie sinne aina uudestaan ja uudestaan. Lappilaisuuden ydintä etsiessä ohjelmassa tutustaan muun muassa kullankaivamiseen, kalastukseen sekä paikallisiin erikoisuuksiin ja tavalliseen elämään. Lämminhenkistä ja rauhallista ohjelmaa kuljettaa eteenpäin leppoisalla tyylillään Lapin ystävä ja eräjorma Mikko "Peltsi" Peltola. Ohjelman ensimmäinen tuotantokausi esitettiin Yle TV2-kanavalla syksyllä 2012. Toinen tuotantokausi koettiin ruuduilta vuotta myöhemmin.

  • Peltsin Lappi: TOP 3 maisemat

    Lapin maisemat ovat toinen toistaan hienompia

    Upeita maisemia voi ihailla muun muassa Pyhä-Nattasella, Pallasjärvellä ja Pitsusjärvellä.

  • Kuka pöntössäsi pesi?

    Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

    Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  • Tunnista lintu - opas aloittelijoille

    Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

    Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.

  • Miksi tarvitaan Miljoona linnunpönttöä?

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja syntyi pesäkolopulasta.

    Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.

  • Tässäkö Suomen paras susiäänite?

    Luontomiehet tallensivat susilauman ulvonnan hyvin läheltä.

    Onni potkaisi Juha Laaksosta ja Riku Lumiaroa eräänä syyskuisena iltayönä Kuhmossa. Luontomiehet olivat äänistyspuuhissa, kun susilauma alkoi yhtäkkiä ulvoa aivan lähietäisyydellä. He saivat äänitettyä ulvonnan.