Hyppää pääsisältöön

Lihavuustutkija Hannele Harjunen: lihavuuskeskustelu terveydenhuollossa tökkää kun painoon suhtaudutaan moraaliasiana

Kuvassa tutkija Hannele Harjunen. Terveydenhuoltomysteeri
Kuvassa tutkija Hannele Harjunen. Terveydenhuoltomysteeri Kuva: Mira Pelo terveydenhuoltomysteeri

Hannele Harjunen on tutkinut lihavien kokemuksia kohta pari vuosikymmentä. Tänä aikana hän on lukenut tuhansien naisten ja miesten kertomuksia syrjinnästä, ulossulkemisesta, kiusaamisesta tai muusta huonosta kohtelusta. "Lihavuuden stigma on voimakas - eikä ammattilainenkaan ole immuuni kulttuurisille asenteille", kirjoittaa tutkija Hannele Harjunen. Lue Harjusen kolumni.

"Lukemistani tuhansista kertomuksista käy hyvin ilmi, miten voimakas lihavuuden stigma eli negatiivinen leima on. Valitettavasti tämän on havaittu pätevän myös terveydenhuollon alan toimijoihin, jopa niihin jotka työkseen hoitavat lihavia ihmisiä. Kukaan ei ole suojassa kulttuurisilta ja yhteiskunnallisilta asenteilta lihavuutta kohtaan.

Huono kohtelu tietysti itsessään kertoo juuri lihavuuden stigmasta ja lihavuuden monitahoisen luonteen ymmärtämättömyydestä. Usein haluun saada potilas laihtumaan sisältyy myös moraalinen närkästys. Lihavuudesta puhutaan kyllä sairautena, mutta samaan aikaan lihavia ihmisiä moralisoidaan.

Paino-ongelmaa pidetään yksilön ongelmana. Lihavia ja heidän oletettuja huonoja elämäntapojaan arvioidaan ja heidän ajatellaan itse aiheuttaneen muut ongelmansa, kuten syrjinnän, omalla lihavuudellaan. Toisin sanoen: lihavat ihmiset tulevat kohdelluksi stigmatisoidun ryhmän jäseninä, jotka tulevat syyllistetyksi myös itseensä kohdistuvista ennakkoluuloista ja huonosta kohtelusta. Sellaiset lihavuuteen merkittävästi vaikuttavat tekijät kuten taloudellinen tilanne, käytettävissä oleva aika ja jaksaminen ruuan valmistamiseen tai kuntoiluun sen sijaan sivuutetaan.

On selvää, että lääketieteellinen käsitys lihavuudesta hoidettavana sairautena ei aina kohtaa lihavan ihmisen monitahoisen kokemusmaailman kanssa. Painoon, lihavuuteen ja lihavana elämiseen on latautunut niin paljon sosiaalisia paineita, odotuksia ja tunteita, että painosta puhuminen vain mittaustuloksena tai hoidettavana tilana on väistämättä yksinkertaistavaa ja usein myös vahingoittavaa.

Juuri terveydenhuollon henkilökunnan tietysti soisi olevan erityisen tietoisia paitsi lihavuuden stigmasta ja sen vaikutuksista lihavien ihmisten elämään, mutta myös heidän omaan ajatteluunsa ja käytökseensä lihavia ihmisiä kohdatessaan. Tämän tietoisuuden tulisi ohjata heidän työskentelyään lihavien ihmisten kansa. Lihavuutta ei voi käsitellä tai hoitaa irrallaan ihmisestä ja ympäröivästä yhteiskunnasta.

Kun lihava ihminen jatkuvasti törmää arjessaan erilaiseen painoon ja kokoon liittyvään tölvintään, painostukseen ja syrjintään, sanoissaan varomaton tai laihduttamista ratkaisuna ongelmaan kuin ongelmaan ehdottava lääkäri näyttäytyy helposti osana tätä jatkumoa.

Kyse ei ole siitä, etteikö lääkäri saisi tehdä työtään ja kysyä painon merkityksestä potilaan elämässä. Lääkäri on juuri se henkilö jonka kanssa pitäisi voida puhua painosta, mutta niin kauan kuin moni terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluva lähestyy (tietoisesti tai tiedostamattaan) lihavuutta moraalikysymyksenä, henkilökohtaisena ja itse aiheutettuna ongelmana, luonnevikana, ja oletettuna merkkinä huonoista elämäntapavalinnoista, lihavuudesta keskustelu tulee olemaan räjähdysherkkä alue.

Tämä ei varmasti vaikuta myönteisesti lihavuuden hoitopyrkimyksiin. Ennen kaikkea olisi tärkeä muistaa, että yksilön terveys ja etenkään terveydenhoito ei ole moraalikysymys eikä terveydenhuollon asiantuntija ole moraalinvartija.“

Hannele Harjunen on Jyväskylän yliopiston lehtori sekä tutkija, jonka tutkimusintressit ovat erilaisissa vartalonormeissa, niiden synnyssä ja ylläpidossa.

Mikä #terveydenhuoltomysteeri?

Monilla ylipainoisilla on kielteisiä kokemuksia terveydenhuollosta, koska he kokevat…

  • että tulevat nähdyiksi vain kokonsa kautta
  • että saavat riittämätöntä apua painonhallintaan
  • että useimpien heidän vaivojensa syyksi oletetaan ylipaino
  • että saavat huonompaa kohtelua kuin muut

Tämä aiheuttaa lisää syyllisyyden ja huonommuuden tunteita, mikä saattaa johtaa jopa lääkärikäyntien välttelyyn, jolloin sairaudet jäävät hoitamatta.

Samanaikaisesti terveydenhuoltohenkilökunnan täytyy puuttua ylipainoon, koska se tutkitusti linkittyy moniin sairauksiin. Heidän hyvä tarkoituksensa on auttaa asiakasta tervehtymään.

On mysteeri, miksi terveydenhuollon ja asiakkaan näkökulmat eivät kohtaa. Miten tilannetta voisi parantaa?

Vaakakapina haastaa kaikki tahot yhdessä ratkaisemaan #terveydenhuoltomysteeriä.

Lopeta laihdutus, aloita elämä! Liity Vaakakapinaan Facebookissa.

Uusimmat sisällöt - Vaakakapina