Hyppää pääsisältöön

Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

Kuvituskuva kuunnelmaan Sumulaakson sankarit
Kuvituskuva kuunnelmaan Sumulaakson sankarit Kuva: Yle Outsider,Outsider,Sumulaakson sankarit

Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

Käsikirjoitus Prinssi Lipponen ja Kenraali Korkki eli Sumulaakson seikkailijat, Kalle-Kustaa Korkin uusia seikkailuja on päivätty syksylle 1950. Eero Leväluoma ohjasi kuunnelman Sumulaakson sankarit -nimisenä vuonna 1967, alkuperäisen Outsiderin Aarne Haapakosken jo kuoltua. Haapakoski menehtyi lomamatkalla Espanjassa useita vuosia aiemmin ja Öljyä ja aivopesua (1961) jäi hänen viimeiseksi työkseen. Outsiderina jatkoi haamukirjoittajaksi kouliintunut Seppo Tuisku, joka julkaisi nimimerkillä vuoteen 1965 asti.

Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja lähetettiin tavallisesti päivittäin viiden minuutin ohjelmapaikalla, puoliltapäivin ennen Turun Tuomiokirkon kellon lyöntiä. Eräs kuunnelman fani kertookin ajoittaneensa lounastuntinsa siten, että pääsi kuuntelemaan päivän lähetyksen. Sumulaakson sankarit -sarja on lisäksi esitetty kesällä 1967 keskiviikkoiltaisin pidempinä koosteina, jotka julkaistaan nyt Areenassa. Vain osa viisi Suuria afäärejä koostuu erillisistä päivittäisjaksoista, jotka torvisoittokunnan fanfaari erottaa toisistaan. Nykypäivän kuuntelijakin pääsee kokemaan, kuinka lyhyissä näytöksissä jännityskertomus eteni puoli vuosisataa sitten.

Minä poloinen jäin yksin napajäätikölle leopardien ja krokotiilien revittäväksi!― Pekka Lipponen

Sumulaakson sankareiden pääosia näyttelevät Kauko Helovirta (Kalle-Kustaa Korkki), Oke Tuuri (Pekka Lipponen) ja Elsa Turakainen (Sumulaakson kuningatar). Kaikkiaan näyttelijäkaarti koostuu yli kolmestakymmenestä aikansa tunnetusta radionäyttelijästä. Öljy-yhtiön hommiin napaseudulle lähetetty kaksikko ei törmääkään öljylähteisiin, vaan sakean sumun kätkemään valtakuntaan, jota lämmittävät termiset lähteet. Alku ei suju seikkailijoillamme aivan ruusuisesti, mutta savolainen lupsakkuus avaa nopeasti ovet kuningattaren kamareihin. Mainittakoon, että tältä seikkailulta on peräisin Pekka Lipposen prinssieversti-titteli.

Näyttelijät Oke Tuuri, Kauko Helovirta ja Elsa Turakainen kuunnelmastudiossa v. 1967.
Näyttelijät Oke Tuuri, Kauko Helovirta ja Elsa Turakainen roolihahmoissa radion studiossa vuonna 1967. Näyttelijät Oke Tuuri, Kauko Helovirta ja Elsa Turakainen kuunnelmastudiossa v. 1967. Kuva: Yle Kauko Helovirta,Elsa Turakainen,Oke Tuuri


Kuuntele kaikki jaksot tästä

Kauko Helovirran ääni on tullut kuunnelmien ystäville tutuksi myös Knalli ja sateenvarjon Hamilton-Jonesina, Elmon pääselostaja Immona, Noita Nokinenässä useissa rooleissa (mm. Karvanyrkki-Kallu ja Edward von Boxis) ja Hirtettyjen kettujen metsän majuri Sulo Remeksenä. Elsa Turakainen on esiintynyt mm. Suomisen perheen äitinä ja toisena Noita Nokinenän noitasiskoksista, Hanna Harvahampaana. Oke Tuurin lukuisista kuunnelmarooleista mainittakoon hänen esiintymisensä Seitsemän veljeksen Timona ja Kankkulan kaivo -sarjan Tippavaaran vanhana isäntänä.

Muita Outsiderin kirjoittamia, radioarkiston holveissa kokonaisina säilyneitä Korkki-Lippos-seikkailuja ovat Pekan perillinen (1959) ja Calamarian kuningas (1960) sekä jo arkistosta julkaistu kahdeksanosainen sarja Öljyä ja aivopesua (1961). Lähes kokonaisena on säilynyt myös Eero Leväluoman ohjaama Rauniokaupungin vanki (1966). Loputkin Korkin ja Lipposen seikkailut julkaistaan Areenaan loppuvuoden aikana.

Sumulaakson sankarit -kuunnelman rooleissa näyttelevät:

Kalle-Kustaa Korkki - Kauko Helovirta, Pekka Lipponen - Oke Tuuri, Kuningatar - Elsa Turakainen, De Castello - Heikki Savolainen, Vartiopäällikkö - Severi Seppänen, Senor - Waldemar Pitkänen, Palatsipalvelija - Lauri Kuosmanen, Kamariherra - Esko Mannermaa, Eversti de Moro - Kaarlo Halttunen, Las Perdas - Sakari Halonen, Bardua - Pentti Irjala, Kuningattaren palvelija, hovineiti Hilda - Pia Hattara, Alitallimestari - Aarre Karén, Vartiosotilas - Waldemar Pitkänen, Lähetti - Severi Seppänen, Majuri Tuomas - Arto Tuominen, Kapteeni - Esa Saario, Adjutantti - Pertti Weckström, Hedvig - Heidi Krohn, Hovineiti - Anja Haadenmaa.
Rooleissa myös: Nils Brandt, Stig Fransman, Kosti Klemelä, Keijo Komppa, Kaarina Konttori, Artturi Laakso, Matti Nurminen, Taneli Rinne, Paavo Rusko, Aimo Tepponen.

Lisää ohjelmasta

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.