Hyppää pääsisältöön

Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

Kuvituskuva kuunnelmaan Sumulaakson sankarit
Kuvituskuva kuunnelmaan Sumulaakson sankarit Kuva: Yle Outsider,Outsider,Sumulaakson sankarit

Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

Käsikirjoitus Prinssi Lipponen ja Kenraali Korkki eli Sumulaakson seikkailijat, Kalle-Kustaa Korkin uusia seikkailuja on päivätty syksylle 1950. Eero Leväluoma ohjasi kuunnelman Sumulaakson sankarit -nimisenä vuonna 1967, alkuperäisen Outsiderin Aarne Haapakosken jo kuoltua. Haapakoski menehtyi lomamatkalla Espanjassa useita vuosia aiemmin ja Öljyä ja aivopesua (1961) jäi hänen viimeiseksi työkseen. Outsiderina jatkoi haamukirjoittajaksi kouliintunut Seppo Tuisku, joka julkaisi nimimerkillä vuoteen 1965 asti.

Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja lähetettiin tavallisesti päivittäin viiden minuutin ohjelmapaikalla, puoliltapäivin ennen Turun Tuomiokirkon kellon lyöntiä. Eräs kuunnelman fani kertookin ajoittaneensa lounastuntinsa siten, että pääsi kuuntelemaan päivän lähetyksen. Sumulaakson sankarit -sarja on lisäksi esitetty kesällä 1967 keskiviikkoiltaisin pidempinä koosteina, jotka julkaistaan nyt Areenassa. Vain osa viisi Suuria afäärejä koostuu erillisistä päivittäisjaksoista, jotka torvisoittokunnan fanfaari erottaa toisistaan. Nykypäivän kuuntelijakin pääsee kokemaan, kuinka lyhyissä näytöksissä jännityskertomus eteni puoli vuosisataa sitten.

Minä poloinen jäin yksin napajäätikölle leopardien ja krokotiilien revittäväksi!― Pekka Lipponen

Sumulaakson sankareiden pääosia näyttelevät Kauko Helovirta (Kalle-Kustaa Korkki), Oke Tuuri (Pekka Lipponen) ja Elsa Turakainen (Sumulaakson kuningatar). Kaikkiaan näyttelijäkaarti koostuu yli kolmestakymmenestä aikansa tunnetusta radionäyttelijästä. Öljy-yhtiön hommiin napaseudulle lähetetty kaksikko ei törmääkään öljylähteisiin, vaan sakean sumun kätkemään valtakuntaan, jota lämmittävät termiset lähteet. Alku ei suju seikkailijoillamme aivan ruusuisesti, mutta savolainen lupsakkuus avaa nopeasti ovet kuningattaren kamareihin. Mainittakoon, että tältä seikkailulta on peräisin Pekka Lipposen prinssieversti-titteli.

Näyttelijät Oke Tuuri, Kauko Helovirta ja Elsa Turakainen kuunnelmastudiossa v. 1967.
Näyttelijät Oke Tuuri, Kauko Helovirta ja Elsa Turakainen roolihahmoissa radion studiossa vuonna 1967. Näyttelijät Oke Tuuri, Kauko Helovirta ja Elsa Turakainen kuunnelmastudiossa v. 1967. Kuva: Yle Kauko Helovirta,Elsa Turakainen,Oke Tuuri

Kuuntele kaikki jaksot tästä

Kauko Helovirran ääni on tullut kuunnelmien ystäville tutuksi myös Knalli ja sateenvarjon Hamilton-Jonesina, Elmon pääselostaja Immona, Noita Nokinenässä useissa rooleissa (mm. Karvanyrkki-Kallu ja Edward von Boxis) ja Hirtettyjen kettujen metsän majuri Sulo Remeksenä. Elsa Turakainen on esiintynyt mm. Suomisen perheen äitinä ja toisena Noita Nokinenän noitasiskoksista, Hanna Harvahampaana. Oke Tuurin lukuisista kuunnelmarooleista mainittakoon hänen esiintymisensä Seitsemän veljeksen Timona ja Kankkulan kaivo -sarjan Tippavaaran vanhana isäntänä.

Muita Outsiderin kirjoittamia, radioarkiston holveissa kokonaisina säilyneitä Korkki-Lippos-seikkailuja ovat Pekan perillinen (1959), Calamarian kuningas (1960) sekä Öljyä ja aivopesua (1961). Lähes kokonaisena on säilynyt myös Eero Leväluoman ohjaama Rauniokaupungin vanki (1966) ja Kuolleessa kaupungissa kummittelee (1971).

Sumulaakson sankarit -kuunnelman näyttelijät

Kalle-Kustaa Korkki - Kauko Helovirta,
Pekka Lipponen - Oke Tuuri,
Kuningatar - Elsa Turakainen,
De Castello - Heikki Savolainen,
Vartiopäällikkö - Severi Seppänen,
Senor - Waldemar Pitkänen,
Palatsipalvelija - Lauri Kuosmanen,
Kamariherra - Esko Mannermaa,
Eversti de Moro - Kaarlo Halttunen,
Las Perdas - Sakari Halonen,
Bardua - Pentti Irjala,
Kuningattaren palvelija, hovineiti Hilda - Pia Hattara,
Alitallimestari - Aarre Karén,
Vartiosotilas - Waldemar Pitkänen,
Lähetti - Severi Seppänen,
Majuri Tuomas - Arto Tuominen,
Kapteeni - Esa Saario,
Adjutantti - Pertti Weckström,
Hedvig - Heidi Krohn,
Hovineiti - Anja Haadenmaa.
Rooleissa myös: Nils Brandt, Stig Fransman, Kosti Klemelä, Keijo Komppa, Kaarina Konttori, Artturi Laakso, Matti Nurminen, Taneli Rinne, Paavo Rusko, Aimo Tepponen.

Lue lisää:

Näyttelijä Oke Tuuri, taustalla meksikolainen maisema.

Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?


Lue lisää:

Kuvassa Oke Tuuri eli Pekka Lipponen

Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.

Kommentit
  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.

  • Osaako videonoutaja laulaa? Kuuntele Ransun ja Inga Sulinin harvinainen duetto

    Ransu Karvakuono ja Inga Sulin: Play a Simple Melody

    Kun Ylen TV2:n väki kokoontui 1990 juhlistamaan kanavan 25-vuotista taivalta, kuultiin tavanomaisten viihdenumeroiden ohella harvinainen duetto. Lastenohjelmien keulakuva Ransu Karvakuono yhdisti voimansa laulaja Inga Sulinin kanssa ja parivaljakko tulkitsi klassikkokappaleen Play a Simple Melody.

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa.