Hyppää pääsisältöön

Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

Kuvituskuva kuunnelmaan Sumulaakson sankarit
Kuvituskuva kuunnelmaan Sumulaakson sankarit Kuva: Yle Outsider,Outsider,kuunnelmat,Sumulaakson sankarit

Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

Käsikirjoitus Prinssi Lipponen ja Kenraali Korkki eli Sumulaakson seikkailijat, Kalle-Kustaa Korkin uusia seikkailuja on päivätty syksylle 1950. Eero Leväluoma ohjasi kuunnelman Sumulaakson sankarit -nimisenä vuonna 1967, alkuperäisen Outsiderin Aarne Haapakosken jo kuoltua. Haapakoski menehtyi lomamatkalla Espanjassa useita vuosia aiemmin ja Öljyä ja aivopesua (1961) jäi hänen viimeiseksi työkseen. Outsiderina jatkoi haamukirjoittajaksi kouliintunut Seppo Tuisku, joka julkaisi nimimerkillä vuoteen 1965 asti.

Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja lähetettiin tavallisesti päivittäin viiden minuutin ohjelmapaikalla, puoliltapäivin ennen Turun Tuomiokirkon kellon lyöntiä. Eräs kuunnelman fani kertookin ajoittaneensa lounastuntinsa siten, että pääsi kuuntelemaan päivän lähetyksen. Sumulaakson sankarit -sarja on lisäksi esitetty kesällä 1967 keskiviikkoiltaisin pidempinä koosteina, jotka julkaistaan nyt Areenassa. Vain osa viisi Suuria afäärejä koostuu erillisistä päivittäisjaksoista, jotka torvisoittokunnan fanfaari erottaa toisistaan. Nykypäivän kuuntelijakin pääsee kokemaan, kuinka lyhyissä näytöksissä jännityskertomus eteni puoli vuosisataa sitten.

Minä poloinen jäin yksin napajäätikölle leopardien ja krokotiilien revittäväksi!― Pekka Lipponen

Sumulaakson sankareiden pääosia näyttelevät Kauko Helovirta (Kalle-Kustaa Korkki), Oke Tuuri (Pekka Lipponen) ja Elsa Turakainen (Sumulaakson kuningatar). Kaikkiaan näyttelijäkaarti koostuu yli kolmestakymmenestä aikansa tunnetusta radionäyttelijästä. Öljy-yhtiön hommiin napaseudulle lähetetty kaksikko ei törmääkään öljylähteisiin, vaan sakean sumun kätkemään valtakuntaan, jota lämmittävät termiset lähteet. Alku ei suju seikkailijoillamme aivan ruusuisesti, mutta savolainen lupsakkuus avaa nopeasti ovet kuningattaren kamareihin. Mainittakoon, että tältä seikkailulta on peräisin Pekka Lipposen prinssieversti-titteli.

Näyttelijät Oke Tuuri, Kauko Helovirta ja Elsa Turakainen kuunnelmastudiossa v. 1967.
Näyttelijät Oke Tuuri, Kauko Helovirta ja Elsa Turakainen roolihahmoissa radion studiossa vuonna 1967. Näyttelijät Oke Tuuri, Kauko Helovirta ja Elsa Turakainen kuunnelmastudiossa v. 1967. Kuva: Yle Kauko Helovirta,Elsa Turakainen,Oke Tuuri

Kuuntele kaikki jaksot tästä

Kauko Helovirran ääni on tullut kuunnelmien ystäville tutuksi myös Knalli ja sateenvarjon Hamilton-Jonesina, Elmon pääselostaja Immona, Noita Nokinenässä useissa rooleissa (mm. Karvanyrkki-Kallu ja Edward von Boxis) ja Hirtettyjen kettujen metsän majuri Sulo Remeksenä. Elsa Turakainen on esiintynyt mm. Suomisen perheen äitinä ja toisena Noita Nokinenän noitasiskoksista, Hanna Harvahampaana. Oke Tuurin lukuisista kuunnelmarooleista mainittakoon hänen esiintymisensä Seitsemän veljeksen Timona ja Kankkulan kaivo -sarjan Tippavaaran vanhana isäntänä.

Muita Outsiderin kirjoittamia, radioarkiston holveissa kokonaisina säilyneitä Korkki-Lippos-seikkailuja ovat Pekan perillinen (1959), Calamarian kuningas (1960) sekä Öljyä ja aivopesua (1961). Lähes kokonaisena on säilynyt myös Eero Leväluoman ohjaama Rauniokaupungin vanki (1966) ja Kuolleessa kaupungissa kummittelee (1971).

Sumulaakson sankarit -kuunnelman näyttelijät

Kalle-Kustaa Korkki - Kauko Helovirta,
Pekka Lipponen - Oke Tuuri,
Kuningatar - Elsa Turakainen,
De Castello - Heikki Savolainen,
Vartiopäällikkö - Severi Seppänen,
Senor - Waldemar Pitkänen,
Palatsipalvelija - Lauri Kuosmanen,
Kamariherra - Esko Mannermaa,
Eversti de Moro - Kaarlo Halttunen,
Las Perdas - Sakari Halonen,
Bardua - Pentti Irjala,
Kuningattaren palvelija, hovineiti Hilda - Pia Hattara,
Alitallimestari - Aarre Karén,
Vartiosotilas - Waldemar Pitkänen,
Lähetti - Severi Seppänen,
Majuri Tuomas - Arto Tuominen,
Kapteeni - Esa Saario,
Adjutantti - Pertti Weckström,
Hedvig - Heidi Krohn,
Hovineiti - Anja Haadenmaa.
Rooleissa myös: Nils Brandt, Stig Fransman, Kosti Klemelä, Keijo Komppa, Kaarina Konttori, Artturi Laakso, Matti Nurminen, Taneli Rinne, Paavo Rusko, Aimo Tepponen.

Lue lisää:

Näyttelijä Oke Tuuri, taustalla meksikolainen maisema.

Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?


Lue lisää:

Kuvassa Oke Tuuri eli Pekka Lipponen

Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.

Kommentit
  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

  • Kun armeijassa oltiin vielä harmaissa

    Dokumentti varusmieskoulutuksesta vuodelta 1974.

    Kuinka suomalainen varusmiespalvelus on muuttunut vuosien varrella? Pienen käsityksen siitä saa Olavi Puusaaren suunnittelemasta ja ohjaamasta dokumentista Ei kenenkään maalla.

  • "Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta

    Dokumentti kahden toimeliaan vammaisen avioliitosta 1999.

    Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.

  • Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon

    1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä

    Ikimetsä on vuonna 1980 valmistunut poeettinen kertomus suomalaisesta metsästä, eläimistä ja kasveista, jotka elävät uhattuina yhä pienenevissä erämaasaarekkeissa.

  • 12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa

    Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään.

    Toimittaja Kalle Ranta-aho haastattelee vuonna 1969 kesälomaansa viettävää Arto Melleriä puhelimen välityksellä. Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään, kirjoitusharrastuksestaan ja sivuaa suhtautumistaan koulunkäyntiin. Haastattelun ja kuunnelman lisäksi kuullaan poikien ja tyttöjen käymä jälkikeskustelu, joka lähetettiin radiossa Seidan ensiesityksen jälkeen.