Hyppää pääsisältöön

Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina

Kuvituskuva kuunnelmaan Sumulaakson sankarit
Kuvituskuva kuunnelmaan Sumulaakson sankarit Kuva: Yle Outsider,Outsider,Sumulaakson sankarit

Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.

Käsikirjoitus Prinssi Lipponen ja Kenraali Korkki eli Sumulaakson seikkailijat, Kalle-Kustaa Korkin uusia seikkailuja on päivätty syksylle 1950. Eero Leväluoma ohjasi kuunnelman Sumulaakson sankarit -nimisenä vuonna 1967, alkuperäisen Outsiderin Aarne Haapakosken jo kuoltua. Haapakoski menehtyi lomamatkalla Espanjassa useita vuosia aiemmin ja Öljyä ja aivopesua (1961) jäi hänen viimeiseksi työkseen. Outsiderina jatkoi haamukirjoittajaksi kouliintunut Seppo Tuisku, joka julkaisi nimimerkillä vuoteen 1965 asti.

Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja lähetettiin tavallisesti päivittäin viiden minuutin ohjelmapaikalla, puoliltapäivin ennen Turun Tuomiokirkon kellon lyöntiä. Eräs kuunnelman fani kertookin ajoittaneensa lounastuntinsa siten, että pääsi kuuntelemaan päivän lähetyksen. Sumulaakson sankarit -sarja on lisäksi esitetty kesällä 1967 keskiviikkoiltaisin pidempinä koosteina, jotka julkaistaan nyt Areenassa. Vain osa viisi Suuria afäärejä koostuu erillisistä päivittäisjaksoista, jotka torvisoittokunnan fanfaari erottaa toisistaan. Nykypäivän kuuntelijakin pääsee kokemaan, kuinka lyhyissä näytöksissä jännityskertomus eteni puoli vuosisataa sitten.

Minä poloinen jäin yksin napajäätikölle leopardien ja krokotiilien revittäväksi!― Pekka Lipponen

Sumulaakson sankareiden pääosia näyttelevät Kauko Helovirta (Kalle-Kustaa Korkki), Oke Tuuri (Pekka Lipponen) ja Elsa Turakainen (Sumulaakson kuningatar). Kaikkiaan näyttelijäkaarti koostuu yli kolmestakymmenestä aikansa tunnetusta radionäyttelijästä. Öljy-yhtiön hommiin napaseudulle lähetetty kaksikko ei törmääkään öljylähteisiin, vaan sakean sumun kätkemään valtakuntaan, jota lämmittävät termiset lähteet. Alku ei suju seikkailijoillamme aivan ruusuisesti, mutta savolainen lupsakkuus avaa nopeasti ovet kuningattaren kamareihin. Mainittakoon, että tältä seikkailulta on peräisin Pekka Lipposen prinssieversti-titteli.

Näyttelijät Oke Tuuri, Kauko Helovirta ja Elsa Turakainen kuunnelmastudiossa v. 1967.
Näyttelijät Oke Tuuri, Kauko Helovirta ja Elsa Turakainen roolihahmoissa radion studiossa vuonna 1967. Näyttelijät Oke Tuuri, Kauko Helovirta ja Elsa Turakainen kuunnelmastudiossa v. 1967. Kuva: Yle Kauko Helovirta,Elsa Turakainen,Oke Tuuri

Kuuntele kaikki jaksot tästä

Kauko Helovirran ääni on tullut kuunnelmien ystäville tutuksi myös Knalli ja sateenvarjon Hamilton-Jonesina, Elmon pääselostaja Immona, Noita Nokinenässä useissa rooleissa (mm. Karvanyrkki-Kallu ja Edward von Boxis) ja Hirtettyjen kettujen metsän majuri Sulo Remeksenä. Elsa Turakainen on esiintynyt mm. Suomisen perheen äitinä ja toisena Noita Nokinenän noitasiskoksista, Hanna Harvahampaana. Oke Tuurin lukuisista kuunnelmarooleista mainittakoon hänen esiintymisensä Seitsemän veljeksen Timona ja Kankkulan kaivo -sarjan Tippavaaran vanhana isäntänä.

Muita Outsiderin kirjoittamia, radioarkiston holveissa kokonaisina säilyneitä Korkki-Lippos-seikkailuja ovat Pekan perillinen (1959), Calamarian kuningas (1960) sekä Öljyä ja aivopesua (1961). Lähes kokonaisena on säilynyt myös Eero Leväluoman ohjaama Rauniokaupungin vanki (1966) ja Kuolleessa kaupungissa kummittelee (1971).

Sumulaakson sankarit -kuunnelman näyttelijät

Kalle-Kustaa Korkki - Kauko Helovirta,
Pekka Lipponen - Oke Tuuri,
Kuningatar - Elsa Turakainen,
De Castello - Heikki Savolainen,
Vartiopäällikkö - Severi Seppänen,
Senor - Waldemar Pitkänen,
Palatsipalvelija - Lauri Kuosmanen,
Kamariherra - Esko Mannermaa,
Eversti de Moro - Kaarlo Halttunen,
Las Perdas - Sakari Halonen,
Bardua - Pentti Irjala,
Kuningattaren palvelija, hovineiti Hilda - Pia Hattara,
Alitallimestari - Aarre Karén,
Vartiosotilas - Waldemar Pitkänen,
Lähetti - Severi Seppänen,
Majuri Tuomas - Arto Tuominen,
Kapteeni - Esa Saario,
Adjutantti - Pertti Weckström,
Hedvig - Heidi Krohn,
Hovineiti - Anja Haadenmaa.
Rooleissa myös: Nils Brandt, Stig Fransman, Kosti Klemelä, Keijo Komppa, Kaarina Konttori, Artturi Laakso, Matti Nurminen, Taneli Rinne, Paavo Rusko, Aimo Tepponen.

Lue lisää:

Näyttelijä Oke Tuuri, taustalla meksikolainen maisema.

Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?


Lue lisää:

Kuvassa Oke Tuuri eli Pekka Lipponen

Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?