Hyppää pääsisältöön

Tuomas Kyrö, Juha Itkonen ja Heli Laaksonen kirjoittivat Iltasadun uudet tarinat

Pirkka-Pekka Petelius lukee Tuomas Kyrön, Heli Laaksosen ja Juha Itkosen satuja.
Pirkka-Pekka Petelius lukee Tuomas Kyrön, Heli Laaksosen ja Juha Itkosen satuja. Pirkka-Pekka Petelius lukee Tuomas Kyrön, Heli Laaksosen ja Juha Itkosen satuja. iltasatu

Pirkka-Pekka Peteliuksen isännöimän Iltasadun uudet jaksot alkavat Pikku Kakkosessa tiistaina 3.10. Vanhojen kansansatujen jatkoksi kuullaan nyt aivan uusia kotimaisia satuja, joiden takaa löytyy tunnettuja suomalaisia kirjailijoita.

Lasse Pöystin jo 1970-luvulla tutuksi tekemän Iltasadun uudet jaksot alkoivat Peteliuksen lukemina keväällä 2016. Ohjelman saatua erinomaisen vastaanoton tekijät päättivät selvittää, löytyisikö kotimaisilta kirjailijoilta panoksia suomalaisen satukulttuurin laajentamiseksi. Ja löytyihän niitä!

Uudet sadut kirjoittivat Tuomas Kyrö, Heli Laaksonen, Juha Itkonen, Kreetta Onkeli, Markus Kajo, Tuomas Mattila, Tuomas Marjamäki sekä Iltasatujen tuottaja Juuso Räsänen.

Millaista oli kirjoittaa satu?

”Oli tyystin erilaista kirjoittaa satua kuin mitään muuta. Ääneen luettavaksi tarkoitetussa sadussa ei ole tukena kuvitusta, taukojakaan ei tule samalla tavalla kuin itse kirjasta lukien - siis kerta kuulemalta pitäisi päästä sadun maailmaan mukaan”, Heli Laaksonen kertoo.

Lähtökohtana hänellä oli tarpeeksi yksinkertaisen asetelman ja hahmojen keksiminen, kuitenkin niin että tarinaan löytyi hänen omanlaisensa jälki.

”Suhteellisen vaivatta syntyivät kaksi tarinaani: Ukko, joka eksyi sukkaan ja Hiiri, joka ei pelännyt mitään.”

Myös Juha Itkonen koki, että satujen luomisprosessi oli erilainen kuin hänen normaalikirjoitusprosessinsa ja se vaati häneltä erilaista lähestymistapaa kuin aikuisille kirjoittaminen. Lopputuloksena tuli kaksi satua: Kana nimeltä Ana ja Kolme miljoonaa vuotta vanha otus.

”Kuuntelin kuusivuotiaan poikani juttuja ja kehittelin niitä eteenpäin. Kolme miljoonaa vuotta vanha otus oli hänen keksintönsä”, Juha Itkonen paljastaa.

”Kirjailijan tärkein työkalu on mielikuvitus. Sadussa se saa lentää erityisen vapaasti."― Tuomas Kyrö

Sen sijaan Tuomas Kyröllä kirjoitusprosessi noudatti tuttua kaavaa. Hänen kynästään syntyivät sadut Huippu-Urho ja Pippuri-Pirjo.

”Kirjailijan tärkein työkalu on mielikuvitus. Sadussa se saa lentää erityisen vapaasti. Kirjoitusprosessi on samanlainen kaikissa teksteissä. Alkuidea löytyy vapaalla assosiaatiolla, siitä kuljetaan kohti eläviä hahmoja, kokonaista tarinaa ja rakennetta. Alku, keskikohta, loppu”, toteaa Tuomas Kyrö.

Pirkka-Pekka lukee iltasatuja Turussa, Eurassa, Kemissä ja Kuopiossa

Pirkka-Pekka Petelius lukee iltasatuja.
. Pirkka-Pekka Petelius lukee iltasatuja. iltasatu
Pirkka-Pekka Petelius lukee iltasatuja.
. Pirkka-Pekka Petelius lukee iltasatuja. iltasatu
Pirkka-Pekka Petelius seisoo studiossa.
Pirkka-Pekka Petelius seisoo studiossa. Kuva: Kati Laukkanen / Yle Kuvapalvelu. iltasatu

Pikku Kakkosen 40-vuotissynttäreiden kunniaksi Pirkka-Pekka Petelius lukee syksyn aikana iltasatuja myös yleisölle. Peteliusta voi käydä kuuntelemassa valikoiduilla paikkakunnilla Pikku Kakkosen juhlanäyttelyn yhteydessä.

Perjantaina 22.9. Petelius satuilee yleisölle Turun Seikkailupuistossa klo 18. Perjantaina 20.10. Petelius lukee satuja Euran pääkirjastossa klo 10.30. Hän matkaa syksyn aikana myös Kemiin ja Kuopioon, näiden satuhetkien ajankohta ja paikka selviävät myöhemmin.

Syksyn 2017 uudet iltasadut

Pippuri-Pirjo: Sadun painia harrastavasta tytöstä on kirjoittanut Tuomas Kyrö.
Kalkkuna ja leijona: Sadun kahden aivan erilaisen eläimen kohtaamisesta on kirjoittanut Tuomas Mattila.
Hiiri joka ei pelännyt mitään: Sadun ehkä liiankin rohkeasta hiirestä on kirjoittanut Heli Laaksonen.
Avain vailla kotia: Sadun pöytälaatikon asukeista on kirjoittanut Kreetta Onkeli.
Eem-interglasiaalikauden troglodyytit: Sadun luolamiesten kyläilyreissusta on kirjoittanut Markus Kajo.
Mies jolle ei koskaan tapahtunut mitään: Tarinan maailmaan kyllästyneestä miehestä on kirjoittanut Juuso Räsänen.
Huhu jonka siivet katkesivat: Sadun hiiriä kiusaavasta pöllöstä on kirjoittanut Tuomas Marjamäki.
Huippu-urho: Kertakaikkisen urheilullisen sadun on kirjoittanut Tuomas Kyrö.
Kettu ja kontiainen: Sadun kahden naapuruksen kiistasta on kirjoittanut Juuso Räsänen.
Maailman viisain: Sadun onneaan etsivästä perheestä on kirjoittanut Juuso Räsänen.
Satu oravan pyörästä: Kertomuksen kahdesta kurrekaveruksesta on kirjoittanut Markus Kajo.
Jaakko ja Jättiläinen: Sadun varsin eriskummallisesta kohtaamisesta on kirjoittanut Juuso Räsänen.
Tyttö nimeltä Suru: Sadun maailman iloisimman kaupungin surullisimmasta tytöstä on kirjoittanut Juuso Räsänen.
Kana nimeltä Ana: Tarinan kokkailemaan opettelevasta linnusta on kirjoittanut Juha Itkonen.
Ukko joka eksyi sukkaan: Tarinan sukkia kutovan ukon seikkailuista on kirjoittanut Heli Laaksonen.
Kolme miljoonaa vuotta vanha otus: Sadun nykyaikaan heräävästä menneisyyden kummajaisesta on kirjoittanut Juha Itkonen.
Poika ja hänen varjonsa: Sadun varsin pelokkaasta pojasta on kirjoittanut Juuso Räsänen.
Ylivertainen ihmekone: Tarinan robotin kotiinsa tilaavasta pojasta on kirjoittanut Tuomas Mattila.
Satu iltasadusta: Kertomuksen itsestään iltasadusta on kirjoittanut Tuomas Mattila.

Iltasadun uudet jaksot Pikku Kakkosessa tiistai-iltaisin 3.10.2017 alkaen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.