Hyppää pääsisältöön

Leppäkertun siivenisku ja tuhatjalkaisen askeleet - näitä ääniä et ole koskaan kuullut

Leppäkerttu lähdössä lentoon.
Leppäkerttu lähdössä lentoon. Leppäkertut

Leppäkertun lento, tuhatjalkaisen askeleet, kastemadon matelu ja etanan rouskutus - kuuntele tässä jutussa, miltä nämä äänet kuulostavat! Yle Tiede vangitsi jokaisen suomalaisen ulottuviin ääniä, joita ihmiskorva ei normaalisti kuule.

Äänten vangitseminen vaati poikkeuksellista tekniikkaa - ja mullan kaivelua. Sarjan päätähdet, hyönteiset ja nilviäiset, etsittiin tienpientareilta, pensaiden juurilta ja kompostikasoista. Äänitystä varten tarvittiin erikoismikrofoneja ja kaiuton äänitysstudio. Lue tästä, miten maailman hiljaisimmat äänet saatiin taltioitua.

Leppäkertun siivistä lähtee uskomaton pörinä

Katso ja kuuntele miten, leppäkerttu äänitettiin:

- Kun toimme leppäkertun Ylen äänieristettyyn studioon, huomasimme, että leppäkertun käyttäytymisessä on kaava. Se alkoi kiertää pöydälle asetetulla purkin kannella kehää, kunnes se hetken päästä pysähtyi ja lentää pöräytti pienen matkaa huoneen poikki, Yle Tieteen toimittaja Jussi Nygren kertoo.

Näin tiesimme, mihin mikrofoni kannattaa asettaa, jotta lentoonlähtökin saatiin nauhoitettua.

Leppäkertun pörinä syntyy sen siipien värinästä. Lentoon lähtiessään leppäkerttu läväyttää punaisten peitinsiipien alle taitellut lentosiivet auki. Leppäkertun lentoääni on matala, sillä siipien lyöntitiheys on harva. Lennossa siivet lyövät noin 80 kertaa sekunnissa.

- Pörisijän siipien lyöntitiheys on selvästi harvempi kuin inisijän. Joillain hyttyslajeilla siivet lyövät jopa 700 kertaa sekunnissa, selittää museomestari Jaakko Kullberg Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Kuuntele koko äänite! Leppäkerttu rymistelee kontaktimikrofonien yli kuin lauma villihevosia:

Voiko kastemadon kuulla?

Kastemadot voivat elää jopa 10-vuotiaiksi ja viettää lähes koko elämänsä samassa kolossa maan alla. Nyt muutamat niistä pääsivät äänityskeikalle Ylen kuunnelmastudioon.

Ja toden totta, myös kastemadosta kuuluu ääntä sen hangatessa hiekkaa ja multaa ympärillään. Ääni on rytmistä, kuten kastemadon lihasten supistelukin. Paras lopputulos syntyi, kun kokonainen röykkiö kastematoja laitettiin möyrimään aivan mikrofonin alle.
Kastemadon ääni oli äänistä hiljaisin. Tämän vuoksi ääntä piti jälkikäsitellä ja siitä poistettiin laskennallisilla menetelmillä mikrofonin omaa kohinaa. Näin äänen voi juuri ja juuri erottaa.

Miltä kuulostavat tuhatjalkaisen askeleet?

Tuhatjalkaiset ovat nimeään harvajalkaisempia. Esimerkiksi tässä äänitetyllä kivijuoksiaisella jalkoja on vain kolmisenkymmentä, mutta vikkelästi ne polkevat.

- Kompostikasoista kaivettujen tuhatjalkaisten kiinni saaminen ja äänittäminen oli hankala prosessi. Ne ovat äärimmäisen nopeita, Nygren tuskailee.

Aänittäminen onnistui lopulta niin, että se pudotettiin lasimaljakon pohjalle kipittämään ympyrää. Lopputulos kuulostaa kuin rankkasade pieksisi peltikattoa.

Miltä kuulostaa etanan ruokahetki?

Yllättävin talteensaaduista äänistä oli lehtokotilon ahne rouskutus jäävuorisalaatin lehdellä. Kotilon määrätietoinen ateriointi kuulosti aivan puun veistelyltä.
Kotiloilla ei ole samanlaisia hampaita kuin ihmisillä, vaan sen hampaat ovat raastinkielen pinnalla. Veistelyn ääni syntyy, kun etanan kova raastinkieli raapii salaatinlehden pintaa.

  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede