Hyppää pääsisältöön

Säveltäjä Sebastian Fagerlund Syyssonaatti-oopperasta: "Loistava idea."

Sebastian Fagerlundin uusi ooppera Syyssonaatti pohjautuu ruotsalaisen ohjaajalegendan Ingmar Bergmanin samannimiseen elokuvakäsikirjoitukseen. Kuuluisan pianistin ja hänen tyttärensä kohtaamisesta kertova elokuva on vuodelta 1978, ja nyt valmistunut ooppera on ensimmäinen Bergmanin elokuvaan perustuva kokoillan ooppera.

Katso ooppera suorana Areenassa la 23.9. klo 19 | Katso teos jälkikäteen Areenassa
Voit katsoa suoraa lähetystä myös Suomen kansallisoopperan sivuilla osoitteessa Stage24

Sebastian Fagerlund kertoo, että aloite säveltää Ingmar Bergmanin elokuva oopperaksi tuli Kansallisoopperan taiteelliselta johtajalta Lilli Paasikiveltä.

”Me tavattiin, pohdittiin aiheita, ja hän heitti idean minulle”, Fagerlund muistelee. Kotiin päästyään Fagerlund luki elokuvakäsikirjoituksen moneen otteeseen. ”Aamulla soitin ja ilmoitin että tätähän me nimenomaan tehdään. Se oli ihan loistava ajatus.”

Päärooli on sävelletty Anne Sofie von Otterille, joka on yksi aikamme maineikkaimpia mezzosopraanoja.

Oopperassa Otterin roolihahmo, varttunut tähtipianisti Charlotte saapuu vierailulle tyttärensä luokse. Charlotte on aikanaan jättänyt lapsensa taiteilijauran varjoon, ja tarinassa paljastuu, millaiset jäljet valinta on jättänyt tyttäriin, Evaan ja sairaaseen Helenaan.

Syyssonaatti kolahti Fagerlundiin heti. ”Oli melkein sellainen tunne että henkilöhahmot olisivat olleen mielen syövereissä olemassa jo. Se tuntui vain hirvittävän luontevalta.”

Syyssonaatti-ooppera
Syyssonaatti-ooppera Kuva: Sakari Viika Sebastian Fagerlund,Suomen Kansallisooppera,syyssonaatti

”Aihe koskettaa jokaista taiteilijaa tietyllä tavalla. Joudut tekemään valintoja ja punnitsemaan sitä mikä on terve itsekkyys ja mikä ei ole. Koen että se on hirvittävän ajankohtaista myös. Ei se liity ainoastaan taiteilijoihin”, Fagerlund sanoo.

Oopperalibretossa tekstimäärä on huomattavasti pienempi kuin elokuvakäsikirjoituksessa. Tiivistämisen haasteen otti vastaan näytelmäkirjailija Gunilla Hemming.

”Gunilla on tehnyt aivan upean työn. Hän sai kiteytettyä tärkeät asiat nimenomaan niin että musiikille on tilaa. Siitähän oopperassa on kysymys, että musiikki ilmaisee emootioita ja musiikki ilmaisee jopa tapahtumia, eikä niin että niitä koko ajan kerrotaan.”

Tekijät pohtivat paljon sitä, miten Syysonaatista tehdään itsenäinen oopperateos, eikä pelkkää oopperaversiota aikaisemmasta elokuvasta.

”Kun ryhdyin säveltämään tätä oopperaa, tein sen päätöksen, että en katso itse elokuvaa. En katsonut sitä koko sävellysprosessin aikana. Se oli hyvä päätös”, Fagerlund sanoo.

Yleiskuva Syyssonaatti-oopperasta.
Yleiskuva Syyssonaatti-oopperasta. Kuva: Sakari Viika Sebastian Fagerlund,Suomen Kansallisooppera,syyssonaatti

Elokuvassa tärkeä Frédéric Chopinin pianopreludi on tarkoituksella jätetty pois. Piano on kyllä mukana, mutta ei siinä kohtaa missä voisi kuvitella.

”Aforistinen piano kuuluu silloin kun vanhempi tytär Eva kertoo siitä miten hän halusi tulla rakastetuksi.” Se kuuluu myös silloin kun äiti kertoo miten hän pakeni musiikkiin.

Päähenkilö Charlotte Andergastia seuraa koko ajan uskollinen yleisöjoukko eli Kansallisoopperan kuoro. Charlotte tuo kuoron mukanaan kun hän tulee hiljaiseen pappilaan.

Entä mitä teoksen nimeen sisältyvä syksy oikeastaan tarkoittaa? ”Koen että kaikki roolihenkilöt ovat jo eläneet aika paljon. He ovat myös luopuneet asioista”, Fagerlund toteaa.

Tutustu teokseen Suomen kansallisoopperan sivuilla

  • Jyväskylä Sinfonia jatkaa esimerkillisesti aikamme musiikin taltioimista

    Jyväskylä Sinfonia jatkaa aikamme musiikin taltioimista

    Kapellimestari Ville Matvejeff on johdatellut Jyväskylä Sinfoniaa hyvinkin eri tyyppisistä taltioimisprojekteista toiseen. Yhdistävä tekijänä on ollut etenkin aikamme musiikkiin keskittyminen. Sama kunnioitettava linjanveto jatkuu edelleen, kun orkesterin uusimmalla julkaisulla kuullaan ranskalaisen Éric Tanguyn (s.

  • Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä iskevästi

    Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä isk

    Säveltäjä Sebastian Fagerlundin (s. 1972) tuotannon ikuistaminen jatkuu. Tällä kertaa suurille kokoonpanoille laadittujen teosten sijaan huomio keskittyy kamarimusiikkiin. Nyt kuultavat kuusi teosta ovat valmistuneet vuosien 2007-2013 välisenä aikana.

  • Bartókin synteesi-hitit soivat nautittavasti

    Bartókin synteesi-hitit soivat nautittavasti

    Kapellimestari Susanna Mälkki ja Helsingin kaupunginorkesterin edellisellä julkaisulla Béla Bartókin pianokonserton kytkynä soi pirteästi Ravel ja aikamme musiikki. Nyt ollaan liikkeellä taas täys-Bartók-paketilla. Bartók-matkailu on muutamalla aiemmalla julkaisulla keskittynyt säveltäjän varhaistuotantoon.

  • Aili Järvelä ja Sointi Jazz Orchestra - hyvän mielen sointeja raikkaalla otteella

    Aili Järvelän hyvän mielen sointeja

    Aili Järvelä (s. 1985) on tullut tutuksi laulajana, lauluntekijänä, säveltäjänä, sovittajana, viulistina, tuottajana, Järvelän pelimannina sekä freelance-muusikkona useista eri yhtyeistä ja yhteyksistä. Sointi Jazz Orchestra on vuonna 2013 toimintansa aloittanut nuorista ammattimuusikoista koostuva yhtye, jonka taiteellisena johtajana toimii yhtyeen perustanut Rasmus Soini.