Hyppää pääsisältöön

Myanmarin vainotut muslimit – sukupolvien ajan kyteneet ongelmat kärjistyivät etniseksi puhdistukseksi

Kaakkois-Aasiassa Myanmarissa buddhalaisten ja rohingya-kansan muslimien välillä kyteneet ongelmat purkautuivat vuonna 2012 vainoksi, jonka seurauksena rohingyat eristettiin pakolaisleireihin ja aidattuihin kyliin vailla toivoa normaalista elämästä. Toimittaja Kirsi Crowleyn pysäyttävä reportaasi Myanmarista nähtiin Ajankohtaisessa kakkosessa huhtikuussa 2015.

Reportaasi alkaa Myanmarin länsirannikolta Rakhinen osavaltiosta Sittwen kaupungista, jonka katukuvasta rohingyat ovat kadonneet ja moskeijat naulattu kiinni. Rakhinessa asui ennen 800 000 rohingyaa, mutta enää heitä ei näe.

Toimittaja Crowley kuvailee pinnan alla kytevää tunnelmaa tulivuoreksi, joka odottaa purkautumistaan. Rohingyat on eristetty pakolaisleirihin ja aidattuihin kyliin, joissa ei ole mahdollista elää normaalia elämää, saatika hankkia koulutusta tai toimeentuloa. Heillä ei ole kansalaisuutta eikä henkilökorttia, joka oikeuttaisi liikkumaan alueen ulkopuolella. Ilman kansainvälisten apujärjestöjen ruoka-apua he nääntyisivät nälkään.

Tämän tyynen arjen pinnan alla kuplii etninen viha ja epäluulo kahden yhteisön välillä.― Kirsi Crowley

Sittwen kaupungin ulkopuolella sijaitsevassa pakolaisleirissä asuu 11 000 rohingya-muslimia. Apujärjestöjen varassa toimivassa koulussa lapset opettelevat lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan. 11-vuotias Hla Hla Win on yksi koulun oppilaista. Tosin ei enää kauaa, sillä 12 ikävuoden jälkeen pakolaisleirillä ei ole tarjota lapsille enää mitään, ylempää koulutusta ei ole.

Hla Hlan perheen koti poltettiin yli kaksi vuotta sitten, kun buddhalaiset ajoivat rohingya-muslimit leireihin. Hän kertoo kaipaavansa ystäviään ja tavallista elämää kotona.

Väkivaltaisuudet saivat alkunsa Myanmarissa vuonna 2012, kun kolmen muslimin syytettiin raiskanneen buddhalaisen naisen. Buddhalaiset surmasivat kostoksi kymmenen muslimimiestä. Seurasi yhteenottoja, joissa sai surmansa 300 ihmistä, 10 000 taloa poltettiin ja yli 140 000 ihmistä joutui kodittomaksi, suurin osa heistä muslimeja.

20-vuotias Myint Myint Than kertoo muistavansa sen illan hyvin. "Meidän täytyi paeta kuin karja, emme saaneet mukaamme kuin päällämme olevat vaatteet."

Myint Myint Than asuu pakolaisleirillä rakennuksessa, jossa on kaksi huonetta ja yhteensä 12 asukasta. Moni hänen ikäisensä on ainoana pakokeinona lähtenyt ihmiskauppiaiden mukana laivalla pois ja kuollut matkalle.

Rohingyojen huonon aseman taustalla ovat moninaiset poliittiset ja alueelliset syyt.

"Buddhalaiset eivät ole suvainneet muslimeita siitä saakka, kun Britannian siirtomaavalta toi heitä töihin ja sotilaiksi. Muslimeita väitetään yhä banghadeshilaisiksi, Bangladesh taas ei hyväksy myöskään heitä, joten muslimeilla ei ole minkään maan kansalaisuutta", reportaasissa kerrotaan.

Epäluuloisuus ja rasismi ovat saaneet kyteä Myanmarissa jo sukupolvien ajan ja vainosta on tullut yleisesti hyväksyttyä. Buddhalainen Ukgaw Aye, toteaa haastattelussa ykskantaan, että muslimit terrorisoivat sekä juonittelevat ja raiskaavat buddhalaisia. "Sen takia emme uskalla elää yhdessä heidän kanssaan", hän sanoo.

Kotinsa ja yrityksensä menettänyt kauppias Mamad Taw Yo sen sijaan uskoo ja toivoo muslimien ja buddhalaisten yhteiselon vielä onnistuvan.

Toive ei ole vielä toteutunut, vaan tilanne on parissa vuodessa pahentunut entisestään. Vuoden 2017 syksyllä YK:n ihmisoikeuskomissaari totesi, että Myanmarissa on meneillään etninen puhdistus. Tilanteen arvioimista vaikeuttaa se, ettei maahan päästetä ihmisoikeustarkkailijoita.

Rohingyat

Rohingyat tai rohingat ovat etninen ryhmä, joka asuu pääasiassa Kaakkois-Aasiassa Myanmarissa (aiemmin Burma) Rakhinen osavaltiossa Bangladeshin vastaisella rajalla. Rohingyoja on arviolta noin 1,4-1,7 miljoonaa. Suurin osa rohingyoista on muslimeja, kun taas Myanmarin valtaväestö ja Rakhinen osavaltiossa asuvat rakhinet ovat pääasiassa buddhalaisia. Väkivaltaisuuksien takia noin kolmasosa kaikista rohingyoista asuu nykyisin Myanmarin ulkopuolella pakolaisina enimmäkseen Bangladeshissa, Pakistanissa, Saudi-Arabiassa, Malesiassa ja Thaimaassa.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.